Huhtikuun hurmurit 2015

Heti vaan omaa napaa, en vaan oo saanu käsiteltyä tätä asiaa vielä täysin loppuun..

Aiemmin kirjoittelin kuinka on tunne kaksosista, ja tadaa ultran päätteeksi kätilö sitten katseli että tuollahan on joku kalvo ja jotain muutakin.. Mitaksi sai sentin, että ihan alussa on lakannut toinen pikkuinen jaksamasta Hormonit oli kuitenkin normaalit viikkoihin nähden, joten tää nyt on pieni mysteeri, mutta kyllä se jäi vaivaamaan, että tuolla olisi ollut kaksi alkua.. Entä kun ollaan toivottu poikaa ja tämä oli viimeinen mahdollisuus saada se? Jos jäljellä oleva kaksonen on tyttö ja kuollut olisikin ollut poika? Miksi pieni ei enää kasvanutkaan? Haittaa siitä ei kuulemma ole jäljellä olevan kehitykselle ja jossain vaiheessa sitten pitäis kadota.. Niin paljon kaikkea mahdollista ajatusta tulee tästä Olin jo varautunut siihen, että siellä ei olekkaan mitään, siellä on yksi tai kaksi, mutta tää nyt tuli ihan shokkina. En osannut ajattella että olisi "menettänyt" mitään, vaikka tämäkin olisi luultavasti yksinkin ollessaan mennyt kesken.. Miehelle sain avattua suutani tästä vasta melkein kotona, kun piti pyöritellä ajatuksia ensin ja se olis sitä mieltä, ettei sitä kannata ajatella sen enempää.. Äidilleen oli sentään kertonut että käytiin ultrassa katsomassa että siellä on yksi elävä ja yksi kuollut Ymmärrän, että sen tapa purkaa ajatuksia on juuri tuollainen ja ovat äitinsä kanssa läheisiä, mutta itse en ehkä olis halunnu kertoa. Täällä ja FB:n puolella purkanut ajatuksia, mutta en halua ruveta tätä kenellekkään tutulle selvittämään, varsinkaan vielä. Jotenkin tuntuu tarpeettomalta kertoa, koska se on jo menetetty

 

Jmia: voin vain kuvitella mitä ajatuksia päässäsi liikkuu pahoittelut toisen menetyksestä!
Sinuna kuitenkin nauttisin siitä yhdestäkin. Itse aina ajattelen, että "kaikella on tarkoituksensa". Toinen ei vain ollut tarpeeksi vahva jatkamaan ja sulla kävi niin suuri onni, että siellä on vielä toinen, joka jatkaa! Asiat voisi olla vielä huonomminkin. Olen ymmärtänyt, että poika olisi teillä toiveissa, mutta silti ei kannata jossitella. Sanoisin, että nauti nyt!
Monet eivät saa edes tätä mahdollisuutta kantaa yhtäkään sisällään! :heart: En sano tätä mitenkään pahalla, mutta itse yritettiin melko kauan saada lasta alulle, joten pyrkii ajattelemaan nyös hieman erilailla asioista.

Olen pahoillani, mutta oikeesti, nauti tästä mahdollisuudesta! :heart:

 

Tervetuloa kaikille uusille!


Voi Jmia, olipa teillä aikamoinen ultrassa käynti. En osaa edes kuvitella tuntojasi asian suhteen. Paljon voimia tapahtuneen ymmärtämiseen ja toivottavasti saatte miehenkin kanssa keskusteltua :hug: En itsekään haluaisi, että tuollaisesta asiasta eteen päin kerrottaisiin. Ei ainakaan ennen kuin olisin sen itse sisäistänyt.. Onnea kuitenkin toisesta pörriäisestä ja toivottavasti hänen kanssaan menee kaikki hyvin :flower:


Oma olotila: oikeastaan aika hyvä. Ei kutvota, maha toimii suht normisti, turvottaa hieman iltaisin, öisin pitää käydä yhden kerran vessassa ja väsyttää jonkun verran enemmän, muttei tartte ottaa päiväunia. Hajut tms. eivät aiheuta äklötystä, mutta kahvin juominen on vaihtunut teen hörppimiseen.

Vatsan kasvu: Nyt ei paha, kun turvotus on laskenut. Alavatsalla kuitenkin tapahtuu, kun pikkarit tekee ruman painauman ja ahdistavat.

Liikunta: aika perusliikuntaa harrastan. Kävelyä, kotijumppaa ja juoksua. Tai no juoksu on vaihtunut hölkkään, kun vatsaa alkaa nippailemaan liian kova vauhti. Edellisissä raskauksissa on tosiaan alkaneet supistukset jo varhain, joten pitää muistaa keventää ajoissa, ettei tartte jäädä kovin aikaisin saikulle.

Nt-ultra: olisi viikon päästä maanantaina. Odotan myös kovasti! Haluaisin kertoa lapsille papusesta..Esikoinen on monta kertaa kysynyt, että miksi muille syntyy vauvoja muttei meille. Jännää nähdä, mitä lapset tuumaa tulevasta sisaruksesta

 

Tuossa katsoin, että viikolla 8 alkio on n. 1cm, ja siinä kohdalla suunnilleen helpotti pahin väsymys.. Yllättävän pitkille viikoille on kuitenkin mennyt.

Ttaisku, kyllä olen onnellinen tästä yhdestäkin kyytiläisestä, mutta en vain voinut hymysuin lähteä ultrasta. Ei vaan riitä sanat kuvaamaan tätä oloa kun on samaan aikaan surullinen ja onnellinen.. Toisaalta ajattelen olevan hyvä, että toinen ei jaksanut olla matkassa, olisi kaikki mennyt niin uusiksi ja tämä on viimeinen lapsi ja tarkkaan mietittiin jo että jaksaako kolmen kanssa.. Mutta se on vaan tuo kaikki epävarmuus, itsensä syyttely ja myöhemmin varmaan se jossittelu jos tytöt saakin siskon. Senkin olisi vain yhden kanssa voinut ohittaa että "niin tässä vain kävi", mutta nyt olisi ollut vaihtoehto, jota ei saada koskaan tietää.. Hieman myös pelottaa se jos tämä jäljellä olevakin menee kesken? Tai kuollut kaksonen tuleekin ulos ja saa aikaan molempien syntymisen?

Tästä pitää jatkaa vain päivä kerrallaan, varmasti kyllä sitten soitan herkemmin neuvolaan jos rupeaa kipuja tulemaan..

Tää nyt on kauheaa purkautumista, mutta en voi muillekkaan tästä puhua ja mieskin lähti iltavuoroon töihin.. Pakko vaan avata ajatuksia johonkin kun ei tätä saa käsitettyä..

 

Olipa Jmia sulla ultrakokemus...mutta pääasia, että siellä toinen jatkaa kehitystään ja voi hyvin :heart:

Minäkin kävin niskaturvotusultrassa ja kaksosraskaudessa verikokeilla ei merkitystä ( ne menee tutkimustarkoitukseen ) mutta niskaturvotukset ja mitataan ja ne oli meidän pavuilla ok
Muutoinkin kaikki ok, koot vastasi viikkoja ja kokenut kätilö sanoi lähes varmaksi toisen olevan poika. Sataprosenttisesti ei voi tietää vielä, mutta sanoi, että noin turvoksissa ei tytön häpyhuulet ole. Toisesta ei saatu tietoa. Omissa pusseissaan ovat ja yhteinen istukka heillä on ( omat kasvaneet yhteen ). Ihania kuvia saatiin pinkka mukaan ja niitä on mukava nyt katsella.

Tervetuloa kaikki uudet mukaan !

Pahoinvointia ei ole ja väsymyskin on hellittänyt, tosin päikkärit maistuu edelleen, jos niihin mahdollisuus.

T. Paulanna ja pavut rv 12+5

 

Tervetuloa uudet, tänne kyllä mahtuu! =)

Voi Jmia, olipa sulla melkoinen ultrakäynti, ymmärrän hämmennyksen ja purkamisen tarpeen. Sun vaisto ei ollut siis ihan väärässä, mutta onneksi toinen pikkuinen oli kunnossa!

Hehkeä keskiraskaus ei vielä ole täällä, ilakoin liian aikaisin olon paranemisesta, niin tänään on taas oksennettu aamupala, etomista ja päätä särkenyt päivällä välillä silleen pistemäisesti ja voimakkaasti.

Kevis + itu 12+5

 

Jmia ootpa saanut nyt sulateltavaa! Ymmärrettävää, että tuntuu hämmentävältä, mä varmaan jossittelisin itseni tainnoksiin. Hyvä että toinen kuitenkin hyvässä voinnissa vatsassa.

Omat olot on ihan ennallaan, väsymys on aivan tolkutonta, toisina päivinä yököttää, tissit kipuilee edelleen etenkin öisin ja naama kukkii aivan sairaasti. En ole todellakaan tottunut siihen, että finnejä tulee kasvoihin, hiusrajaan ja rintakehään ja tää on jotain aivan kamalaa. Jo pillerin lopettamisen jälkeen iho meni selvästi huonompaan kuntoon mutta hohhoijaa, tämä on aika elämys. Normaalimpi ruoka alkaa onneksi jo maistua, joten pystyn palailemaan tavalliseen ruokavaliooni tämän muutaman viikon pizzaa/leipää/nuudelia/hesepullaa/karkkia kuurin jälkeen.

Liikuntaa ei ole täällä liiemmin enää edes harrastettu. Olen aiemmin lenkkeillyt niin kävellen kuin juostenkin, mutta nyt en hektisten työpäivien päätteeksi yksinkertaisesti jaksa tai pysty tai ole pätkääkään kiinnostunut. Katellaan, josko palaisi jossain vaiheessa osaksi arkea tuo liikkuminen..

Vatsan turvotus on aivan järkyttävää, iltaisin maha alkaa jo tosiaan näyttää vauvamahalta. Ummetus ja hiilaripitoinen ruoka varmaan edesauttaa entisestään.

Meillä on torstaina ensimmäinen varsinainen neuvola, sieltä sitten varmaan aikalailla samoin tein on ryhdyttävä noita pissa- ja verinäytteitä puuhaamaan. Nt-ultrasta ei vielä ole tietoa, elättelen toivoa, että tuolla lokakuun ensimmäisellä viikolla voitaisiin sinne jo mennä. Tänään tosiaan 9+6 eli huomenna poksahtelee kympit

 

Jmia voi mitkä ultrakuulumiset! Ymmärrän kyllä miksi murehdit, mutta yritä olla onnellinen että kyydissä on sentään yksi vauva! Kyllä se äidinvaisto näköjään pitää hyvin paikkaansa, kun aavistelit kaksosia jo aivan alusta asti. Mistäs sitä tietää vaikka tämä kyydissä oleva olisikin poika.

Paulanna ihana kuulla että vauvoilla oli kaikki hyvin! En tiennytkään että noin aikaisin voi nähdä sukupuolen. Vaikka noin alhaisilla viikoilla se ei ole läheskään varmaa, mutta kiva juttu kuitenkin!

Sukupuoli meinataan selvittää. Ei meillä ole mitään väliä kumpi tulee, mutta olen niin hulluna lastenvaatteisiin että olisi kivaa ostaa muitakin kuin neutraalin värisiä vaatteita. Esikoinen on tyttö, eli kaikkea hempeää vaaleanpunaista on ennestään. Mutta voihan niitä tietysti ostaa lisää, ja jos tulee poika niin saan ostaa vielä enemmän uusia vaatteita!

Olot jatkuu samaan malliin. Pahinta on aamusin ja iltasin, päivisin on jopa aika normaali olo! Saan kyllä syödä vähintään kahden tunnin välein, että huono olo pysyy poissa. Aamuisin esikoinen tapaa kakata, joten se vaipan vaihtaminen on tuskaa! Olen yrittänyt nopeasti napata jotain aamupalaa, ennenkun joudun vaihtamaan vaipan, mutta silloin ne tulee heti ylös.. Tänään sitten ajattelin olla "viisas" ja syödä aamupalan vasta vaipanvaihdon jälkeen. No, ei tainnut olla viisasta. Yökin vessassa tosi kauan mahanesteitä, ja siitä tuli vaan maha tosi kipeäksi. Huh, onneksi tää pahoinvointi ei oo mitään verrattuna esikoisen aikaiseen eli yritän olla valittamatta.

Maha näyttää turvonneelta kaljamahalta. Siihen vaikuttaa varmasti tämä kamala syöminen! Muutama päivä sitten mummu silitti mahaani ja sanoi että onpas masu jo kauniisti pyöristynyt.. Oli pakko myöntää sen olevan pelkkää läskiä.

Np-ultra on 9.10. Aluksi saatiin aika 8.10, mutta huomattiin sitten että miehellä sattuu olemaan vapaapäivä 9.päivä. Onneksi siirtäminen onnistui, niin pääsee mieskin sitten mukaan. Viikkoja on silloin jo 13+2, tuntuu että aika myöhään ollaan menossa. Esikoisesta meillä oli jo 11+1.

Kati ja Nappi 10+6

 

Muisti ei kyllä enää pelitä entiseen malliin. Olin täysin unohtanut, että tänään on aamusta seulontaverikoe ja samalla pitää viedä pissanäyteputkilot. Tai no, ehkä se oli tuolla alitajunnassa kun ei tullut käytyä yöllä kertaakaan(!) vessassa. Näytepussukka on onneksi ollut tuossa vessan hyllyllä ja pisti sieltä silmään.

Ensi viikon ultraa en kyllä aio unohtaa Mies ei ollut varma pääseekö mukaan. Harmittaa hieman, mutta eipä sille voi mitään.

Tsemppiä kaikille pahoinvoiville, toivottavasti alkaa olotilat pikku hiljaa helpottamaan!

Onnea Paulanne hyvistä ultrauutisista


Boomkaa ja papunen 10+6

 

Jmia, voimia :hug: onneksi toinen on kuitenkin jaksanut alkutaipaleen, voi hyvin ja pysyy masupaikassa mukana! Varmasti asian sulattaminen vie aikansa mutta koita silti nauttia raskausajasta.

Kiitos mukaan pääsystä

Ja minähän se oon paras toivotteleen nautittavaa raskausaikaa kun oon ihan kuollu jo näillä viikoilla taisin valehdella tuossa pari päivää sitten ettei muka ole oireita (siis joo alku kyllä oli suht helppo vaikka yöunet onkin ihan plussauksesta asti häipyneet ) mutta näin tarkemmin asiaa miettiessä onhan niitä. Iho kukkii pahemmin kuin teinivuosina , tuuheat hiukset on muuttunu ohueksi hiiren hännäksi, vaa'alle en uskalla edes mennä ja tää väsymys alkaa oleen jo nyt ihan sairasta, vaikuttaa täälläkin jo muistiin että ei kovin hehkeetä ole. Se tästä vielä puuttuisi että joutuisi posliinia halaileen. Jotenkin niin vaikealta tuntuu nyt vuorotyön (ei onneksi yövuoroja!), taaperon, perhe-elämän ja ihan kaiken yhdistäminen. Heh, oon oikeesti normaalisti ihan positiivinen, nyt on vaan alkanu tää narinarivalivalikausi

Liikunnasta, ei puhettakaan että jaksais edes lenkille en oo esikoisen jälkeen muutenkaan oikein harrastanu, ja nyt tuntuu jo kauppareissut ja puistoon raahautumiset käyvän ihan tarpeeksi liikunnasta.

Nukkumisesta vatsallaan, onko kukaan muu vielä alkanu vältteleen vatsallaan nukkumista? Mua on alkanu jostain syystä pelottaan niin päin nukkuminen ja jotenkin myös tuntuu oudolta, ihan ku makais jonkun möykyn päällä pitää tunkea tyynyä haaroväliin että pysyy kyljellään eikä käänny mahalleen en muista yhtään miten tääkään juttu meni esikoisen kohdalla...

Laitoin yv:tä siitä face ryhmään liittymisestä truudylle!
Pallofisu ja kirppu 12+6

 

Minut voi poistaa listalta. Eilisessä rakenneultrassa ei elämää enää löytynyt.

Kaikille oikein hyvää ja onnellista odotusaikaa.

 

Pahoittelut niille jotka ketjusta ovat poistuneet!

 

Itselläni np-ultra takana ja siellä bebe meille heilutteli raajojaan. Kaikki hyvin, turvotus oli hankala mitata (oli niin pieni), lopulta arvoksi tuli 0,7mm. LA on neuvolan laskema 12.4. laitan punaisella kun pääsen koneelle.

 

Heippa kaikille! täältä ilmottautuisi yks myöhänen mukaan odottelemaan!
27.4./ssann/23/2/JS

olen jo jonkin aikaa täällä kirjoituksianne lueskellut mutten aikaisemmin uskaltanut liittyä kun keväällä oli kkm viikolla 6, niin piti odotella että päästäisiin vähän pidemmälle.

meillä esikoinen on vajaa 9kk eli siis ikäeroa tulee hieman alta 1v5kk. Kotona olen siis esikoisen kanssa ja tarkoitus oli että töihin olisin palannut syksyllä 2015, mutta eipä tarviikkaan väsymystä ja pahaa oloa on täälläkin riittänyt, tosin nyt jo onneksi vähän helpottamaan päin

sukupuoli halutaan kyllä ehdottomasti tietää sitten rakenneultrassa! kumpikin tosin toivottuja, esikoinen on poika

Np ultra on meillä 10.10 jonne vähän jännittävin mielin menossa, sillä esikoisella ultrassa todettiin niskaturvotusta jopa 4,1mm, joka ei kyllä sitten istukkatutkimuksen myötä mitään vakavaa onneksi tarkottanut saas nähdä millasia uutisia sitten tällä kertaa.

ssann & pötkylä 9+0

 

Jmialle voimia. Olen jostain tutkimuksesta lukenut, että suuri osa raskauksista itse asiassa alkaa kaksosraskautena, mutta toinen menee kesken/katoaa alkuraskaudesta. Osa ultraajista ei edes kerro äidille jos näkee varjon tai vastaavan kohdussa. Erään toisen amerikkailaisen tutkimuksen mukaan kaikilla vasenkätisillä olisi ollut kohdussa kaksonen. Pitää vain ajatella että toinen on ollut mukana antamassa jäljelle jääneelle paremmat mahdollisuudet lisäämällä istukkahormoonin määrää verenkierrossa.

Itsellä toinen yritys niskaturvotusultraa on takana. Nyt pikkuinen vastasi lähes viikkoja (-2pvä) ja niskaturvotuskin saattiin mitattua. Vettä edelleen ultraajan mielestä vähän ja ensin meinasi laittaa vielä ultraan rv 15, mutta haki lopulta lääkärin katsomaan vielä. Lääkärin mukaan vettä normaalisti, mutta kohdun asennosta johtuen näyttää että sitä on vähänlaisesti. Eli kaikki hyvin ja nyt voi hengittää taas hetken.

 

CVAD, minäkin luin tuosta, että se on yleistä jos on kaksi, joista toinen katoaa, tai on tuulimuna, mutta ahdistaa se, että on jaksanut kuitenkin ilmeisesti sinne 8. viikolle kun oli jo 1cm mittainen :/ Se kätilökin oli hämillään siitä kun oli jo "noin iso" vaikka pienihän se vielä on ollut.. Sain muuten purettua miehellekkin asiaa, tosin en montaakaan sanaa saanut sanottua vaan itkin sen kainalossa tunnin Tämä päivä onkin sitten mennyt ihan miten on vaan mennyt, lihaskipua ja kauheaa väsymystä.. Kuumetta ei ollut niin varmaan mieli vaikuttaa jo kroppaankin.

Huomasin mabebe tuon sun LA:n, ei tarvii enää erikseen ruveta punaamaan

 

Jmia, olen pahoillani toisen kaksosen keskenmenosta. Kyllä se olisi itselle ainakin ollut kova paikka jos toinen meidän kaksosista olisi ultrassa todettu menehtyneeksi :,( Ihan tulee itku silmään sun puolesta. Meillä oli kaksosilla todella rankka alkutaival kun syntyivät 3kk etuajassa, ja selviytyminen oli elämän ensimmäisinä kuukausina hiuskarvan varassa. Rankkaa aikaa...

Itsellä nyt tosiaan yksi tyyppi mahassa, mutta olo on kyllä tässä vaiheessa tuplaten huonompi kuin tuplia odottaessani. Viikkoja nyt 10+0 ja hemoglobiini laahaa jo nyt 106:ssa ja olo on sen mukainen - pyörryttää, väsyttää, heikottaa ja lisäksi järkky pahoinvointi. Pahoinvointia uhmaten aloitin kuitenkin tänään rautalisän, koska gynekaverini näkemyksen mukaan tuo hemppa tulee tuosta vielä laskemaan joten parempi yrittää heti korjata tilanne. Onko muilla jo näin varhain rautalisä käytössä?

Huomenna pitäs mennä siihen seulontaverikokeeseen ja 2 vkon päästä sitten np-ultra. Vähän kyllä jännittää kun ikää on nyt selvästi enemmän kuin viime raskaudessa (nyt siis 36) :/ Ja jos sieltä sitten tulisi huonoja uutisia, niin en sitäkään tiedä miten siitä eteenpäin sitten toimisimme. No, turha huolehtia ennen kuin on mitään huolen aihetta oikeesti.

Hyviä vointeja kaikille!

Tuppe78 (rv 10+0)

 

Akne / ihon epäpuhtaus: kärsiikö täällä moni raskauden aikaisesta aknesta tai ihon epätavallisesta epäpuhtaudesta?!

Itsellä naama ja varsinki otsa ihan kamalassa kunnossa! Normaalisti näppylöitä silloin tällöin yksi tai kaksi. Useimmiten kuukautisten yhteydessä. Nyt otsa rehottaa ja huomaan näppyjö myös kaulalla ja olkapäillä?!?

Te jotka kärsitte samasta vaivasta, oletteko käyttäneet jotain tiettyä puhdistusainetta ym? Itse käytän Neutrogenaa ja aiemmin kokenut sen hyväksi. Nyt ei apua!

Jos jollain on jotain vippaskonsteja tai neuvoja, otan ilomielin vastaan! En ole tottunut tälläseen ja miehellekin sanoin, että itsellä kovin epävarma olo koko ajan :/ kuulostan pinnalliselta, mutta asia vaivaa paljon!

 

ttaisku, minullakin ongelmana kasvojen ihon epäpuhtaus, näytän taas ihan teini-ikäiseltä..
Aikuisiällä muuten ollut satunnaisesti finni siellä ja finni tuolla, mutta nyt on koko naama näppylöiden peitossa. Ja ne kutisee!

En ole keksinyt mitään hyvää hoitokeinoa, ja huolestuttaa valmiiksi lähestyvä talvi ja kylmät ilmat, kun iho kuivaa sitten vielä tähän kaiken päälle. Vinkkejä otetaan vastaan!

Eilen poksui muuten viikot, tänään 10+1

 

Huomenta ! Nyt kaipaan apuja...Mitä närästyslääkettä saikaan käyttää raskauden aikana ?Googlekin olemassa, mutta jos teillä on tietoa ja jonkun hyväksi kokeneet. Aiemmissa raskauksissa ( siis kauan sitten ) käytin Gavisconia ja se kyllä tehosi kun tarpeeksi tiiviisti otti hörpyn, toivottavasti on vielä sallittujen listalla. Olo olikin liian hyvä odottaakseen kaksosia, niin tuli nyt siis tämä karsee närästysvaiva. Joutuu taas miettimään mitä suuhunsa pistää, jotta voi yöt nukkua...Mutta eiköhän tämän kanssa taas pärjää muutaman kuukauden, vaiva jää sitten synnytyssaliin, onneksi

Pahoittelut ja voimia menetyksen kohdanneille :heart:

Paulanna ja pavut 13+0 POKS

 

Huomenta kaikille,

Merimakkara, pahoittelut menetyksestänne. :hug: Näitä uutisia ei olisi toivonut enää yhtäkään tähän porukkaan. :'(

Jmia, voimia sinulle ja miehellesi asian käsittelyyn. Toivottavasti saat ajatukset selkiytettyä ja pystyt vielä iloitsemaan raskaudesta kun surutyö toisen pikkuisen osalta on tehty. :heart:

ihosta, aivan alussa "menkkojen" aikaan oli iho aivan kamalana. Nyt tilanne on jo normalisoitunut aika kivasti. Finnejä tulee kuitenkin hieman tavallista enemmän, joten olen alkanut välttää ihomeikkiä kokonaan. Se kun tuntuu tukkivan kaikki ihohuokoset ja muutaman päivän päästä ihon alla on kipeitä finnejä. :$ Pesen ja puhdistan kasvovedellä kasvoja nyt vain iltaisin, eli aamulla en tee iholle yhtään mitään. Itselläni se tuntuu toimivan paremmin kuin puhdistaminen aamuin illoin -ehkäpä ihon oma suoja ja rasvat pelaavat tällöin paremmin?

Huomenna olisi verikokeet ja np-ultra tasan kahden viikkon päästä. Onneksi töissä pitää kiirettä nämä pari viikoa, joten en koko ajan vain odottele ultraa.

Mukavaa päivää kaikille!

Pikku-Katti 10+1

 

Finnejä: joo naama kukkii tosi kivasti. Tytöstä ei ihan noin paljoa tullut edes.

Närästyslääke: omeprazol ratiopharm. On kuulema turvallinen jo raskauden alussa. Auttaa eritavalla kuin rennie. Niitä riittää 1 päivässä ja rennietä sai syödä 20.

Aamulla kyynelehdin kun maha tuntui tyhjältä ja ei ollut yhtään paha olo. Ei ole pariin päivään edes vihlaissut. Ahdisti aamulla klo 06 todella paljon.
Nyt aamupäivällä sitten alkoi taas todella oksettava olo ja mahaa vihloi.
Voi kun pääsisi kohta sinne ultraan ja saisi edes hetken rauhan.

Onko muilla mahan turvotus vähentynyt? Vai onkohan tämä pahan enne :-(

Muoks. Mä kärsimättömänä soitin kättärille, kun aikaa ei kuulu. Käsittelevät ajat viimeisten kk mukaan ja ovat vasta kesäkuun loppupuolella olevien käsitelleet. No mä sain ajan 12+4 päivälle eli pari viikkoa vielä odotettavaa.
Kyselin myös turvotuksista ja sanoi että hyvin mahdollista että näillä viikoilla se on vähentynyt ja muutkin oireet voivat kuulema vähentyä. Myös kohtu saattaa olla kipuilematta jonkin aikaa.
Nyt meinaan taas nipsi ihan vähän alamahaa ja pahoinvointi on melkoista. Että kiva iltavuoro tiedossa :-(

Silvia ja pikkuinen 10+2

 

Silvia Logo: Minulla ainakin mahan nipistelyt ovat vaihdelleet ihan miten sattuu. Välillä on muutama päivä ettei tunnu missään ja sitten taas nipistelee. Itsellä ainakin on tuntunut että varsinkin aamu/päiväturvotus on vähentynyt viikon aikana, illalla sitte sitäkin enemmän. Ehkä se johtuu vaan että illalla tulee syötyä enemmän. Ja nyt siis viikoilla 11+2

 

Silvia Logo, mullakin on turvotus ihan selvästi vähentynyt ja masu näyttää aamulla paljon litteämmältä kuin vaikka viikko sitten. Samoin olo on melkein koko ajan jo hyvä, paitsi aamuisin edelleen hieman etoo. Oksentanut en ole kuitenkaan koko aikana kertaakaan...kuten en esikoisestakaan oksentanut.
Maha ei ole oikeastaan kovinkaan paljoa vihlonut, toisin kuin ekasta ja tokasta. Olen järkeillyt, että jänteet ja lihakset on jo niin äärimmilleen venytetty pariin otteeseen, että tässä vaiheessa ei vielä sen takia vihlo. Saa nähdä parin viikon päästä miltä ultrassa näyttää...onko pikkuinen kasvanut oireiden vähyydestä huolimatta, vai onko jokin vialla. Itse koetan vain aktiivisesti olla tarkkailematta oireitani (tai niiden puutetta), sillä tiedän, että käyn vainoharhaiseksi jos vertailen eri päiviä tai eri raskauksia toisiinsa.

 

Itse käytän närästykseen Balancid Novum -merkkistä lääkettä, apteekin mukaan turvallinen jo raskauden alkuaikoina. Tehoaa mulla ainakin sellaiseen vatsan turvotus/närästys-pahoinvointiin, josta kärsin usein jo ennen raskautta.

Onko täällä muuten muita, joilla on vehnäongelmia? Itse en pysty vehnätuotteita syömään paljoa, esim. vaalea leipä on no-no. Olen yrittänyt pieninä määrinä syödä sitä koko ajan, etten täysin vieroitu (lääkärin suositus). Onko tästä kellään tietoa, että tuleeko lapselle herkemmin yliherkkyys jos äiti ei syö jotain viljaa?