Huokaus... miehestä...

Miun mies on ihan kilahtanut. Meillä on pojalla ollut aikaisemmin nukahtamisapuna tutti, mutta poika ei ole sitä tarvinnut enää kuukausiin, viimeksi ennen joulua. Mies kuitenkin edelleen on joka ilta desinfioinut sen ja laittanut paikalleen sängyn viereen.

No nyt se tutti sitten on hävinnyt, minne, en tiedä. Poika varmaan leikkinyt sillä ja viskannut jonnekin. Joka tapauksessa mies vetää järjettömät paniikkikohtaukset päälle, kiroilee, raivoaa ja kääntää kämpän ympäri etsiessään yhtä tuttia, jota lapsi ei edes tarvitse! Oli vielä menossa kaljalle kaverinsa kanssa, mutta ei. Kun pitää se tutti löytää. Lopulta sitten lähti, kun uhkasin muuten lähteä itse äitini luo, kun en jaksa katsoa sen riehumista.

Mitä ihmettä tuon kanssa teen? Ihan sekasin koko jätkä. :/ Kuulemma pelkää, että lapselle sattuu jotain, jos sitä tuttia ei löydetä ja desinfioida asianmukaisesti.
 
Neuroottinenhan tuo on, tietää se sen itsekin. Ihan täydellinen mies niin kauan, kun rutiinit pysyvät raiteillaan. Oon monta kertaa uhannut pakata kimpsuni ja kampsuni, mutta aina se lupaa ja vannoo muuttuvansa ja menevänsä hoitoon jne jne.

Nyt alkaa tulla raja vastaan, oon tuon takia menettänyt aikalailla kaikki kaveritkin.
 
"Paula"
Siis ihan vakavasti puhuen, onko miehelläsi ollut mielenterveyden kanssa jotain ongelmaa? Ei kyllä kuulosta ihan hyvin voivan aikuisen miehen toiminnalta tuo "kadonneen ja saastuneen tutin kauhun sävyttämä metsästys".
 
[QUOTE="Paula";25817460]Siis ihan vakavasti puhuen, onko miehelläsi ollut mielenterveyden kanssa jotain ongelmaa? Ei kyllä kuulosta ihan hyvin voivan aikuisen miehen toiminnalta tuo "kadonneen ja saastuneen tutin kauhun sävyttämä metsästys".[/QUOTE]

:D Tuo viimeinen lause oli kyllä aika kuvaava, nauraisin jos tää tilanne ei olis näin ahdistava.

Kyllähän se varmaan jonkun diagnoosin sais, kun vaan menisi sinne lääkäriin. Pakkoneuroosi, paniikkihäiriö, ahdistuneisuushäiriö. Aina ollut tuollanen. Ahdistuu esimerkiksi jos lähden ilman häntä jonnekin ruokakauppaa kauemmaksi, mistä syystä minulla ei ole käytännössä enää ainuttakaan kaveria. Ahdistuu lähtemisestä muutenkin. Imetystukiryhmässä lapsi ei olisi saanut leikkiä neuvolan (oli siis neuvolalla) leluilla, tai koskea muihin vauvoihin (en totellut). Muutamia mainitakseni.

Kai se on vaan pistettävä uhkavaatimus pöytään: huomenna soitto lääkärille tai alkaa etsiä omaa asuntoa.
 
"Arska"
Paniikkihäiriöltä kuulostaa, siihen saa hyviä nappeja ja toivotaan että menee rohkeasti lekuriin. Mun yhellä muijalla oli tuo häiriö, napeilla hoitu ja elämä lähti taas luistamaan normaalin malliin.
 

Yhteistyössä