Liia.
Haluaisin aloittaa keskustelun huonon itsetunnon vaikutuksesta parisuhteeseen. Muistan jo teini-ikäisenä ajatelleeni, että olen muita rumempi ja lihavampi, ja olen ajatellut niin aina vaikka paino on vaihdellut 60-95kg välillä aikuisikäisenä.
Elän parisuhteessa, olemme olleet naimisissa 7 vuotta ja lapsia on kolme. Nuorimman lapsen syntymän jälkeen paino jäi tuonne 95 kg:aan, mikä harmittaa kovasti. Tosin jopa terveydenhoitaja on sanonut minulle, ettei nyt ole oikea aika harkita laihduttamista, sillä elämässämme on tapahtunut todella rankkoja juttuja viimeisen 3 vuoden aikana. Silti paino ahdistaa minua, mutta aikaa itsestähuolehtimiseen ei vain tunnu löytyvän.
Mieheni ei kehu minua koskaan. Ei koskaan. Olen yrittänyt laittautua ja kaunistautua viime aikoina ekstrapaljon ja olen saanut esim. työkavereiltani kommentteja siitä, että olen kaunis. Mieheni kuitenkin sanoo, että kehut ovat minulle kuin alkoholi alkoholistille - että mitä enemmän niitä saan, sitä enemmän haluan. Ettei mikään riittäisi, joten hän on päättänyt ettei ota kantaa ulkonäkööni. Ei siis sano mitään positiivista ikinä, muttei toki negatiivistakaan. Se saa kuitenkin minut ajattelemaan etten riitä, kun en saa mitään kommenttia edes silloin, kun olen nähnyt kovasti vaivaa laittautumiseen. Hän ei myöskään anna positiivista palautetta edes tykkäämällä fb-kuvistani, vaikka muitten naisten kuvista tykkäileekin.
En tiedä mitä teen. Kuvittelen olevani mieheni mielestä liian iso ja ällöttävä ja ruma, kun hän ei mitään palautetta anna ja se heijastuu siihen, etten osaa olla luontevasti edes saunassa hänen kanssaan. Joskus kun pystyn pitämään epävarmuuteni kurissa, mies kuitenkin haluaa minua ja seksi sujuu, mutta lopahtaa heti jos hän huomaa, että alan pelätä sitä, mitä hän minusta ajattelee. Mitä voisin tehdä? Laihduttaa toki, mutta sen aika ei ole vielä. Onko vinkkejä? Tiedän, että vika on minussa ja siksi pelkäänkin kuollakseni, että mies kyllästyy ja lähtee.
Elän parisuhteessa, olemme olleet naimisissa 7 vuotta ja lapsia on kolme. Nuorimman lapsen syntymän jälkeen paino jäi tuonne 95 kg:aan, mikä harmittaa kovasti. Tosin jopa terveydenhoitaja on sanonut minulle, ettei nyt ole oikea aika harkita laihduttamista, sillä elämässämme on tapahtunut todella rankkoja juttuja viimeisen 3 vuoden aikana. Silti paino ahdistaa minua, mutta aikaa itsestähuolehtimiseen ei vain tunnu löytyvän.
Mieheni ei kehu minua koskaan. Ei koskaan. Olen yrittänyt laittautua ja kaunistautua viime aikoina ekstrapaljon ja olen saanut esim. työkavereiltani kommentteja siitä, että olen kaunis. Mieheni kuitenkin sanoo, että kehut ovat minulle kuin alkoholi alkoholistille - että mitä enemmän niitä saan, sitä enemmän haluan. Ettei mikään riittäisi, joten hän on päättänyt ettei ota kantaa ulkonäkööni. Ei siis sano mitään positiivista ikinä, muttei toki negatiivistakaan. Se saa kuitenkin minut ajattelemaan etten riitä, kun en saa mitään kommenttia edes silloin, kun olen nähnyt kovasti vaivaa laittautumiseen. Hän ei myöskään anna positiivista palautetta edes tykkäämällä fb-kuvistani, vaikka muitten naisten kuvista tykkäileekin.
En tiedä mitä teen. Kuvittelen olevani mieheni mielestä liian iso ja ällöttävä ja ruma, kun hän ei mitään palautetta anna ja se heijastuu siihen, etten osaa olla luontevasti edes saunassa hänen kanssaan. Joskus kun pystyn pitämään epävarmuuteni kurissa, mies kuitenkin haluaa minua ja seksi sujuu, mutta lopahtaa heti jos hän huomaa, että alan pelätä sitä, mitä hän minusta ajattelee. Mitä voisin tehdä? Laihduttaa toki, mutta sen aika ei ole vielä. Onko vinkkejä? Tiedän, että vika on minussa ja siksi pelkäänkin kuollakseni, että mies kyllästyy ja lähtee.