Ihanat tyttölapset <3

  • Viestiketjun aloittaja "Minja"
  • Ensimmäinen viesti
"Minja"
Olen varmaan monien mielestä tosi paha ihminen, mutta mä en ikimaailmassa haluaisi poikalasta! Tietysti raskausaikana oon ollut avoimin mielin ja ihan rehellisesti sanottuna, olisin ollut ihan yhtä onnellinen myös poikalapsesta.

Mutta nyt, kun mulla on ihania pieniä tyttölapsia useampi kappale, on tosi hankala kuvitella tähän taloon poikaa. Tytöt leikkii rauhallisia prinsessaleikkejä ja ovat ihania pieniä kihertäjiä. Pihalla ja lähipiirissä kun katselen poikalapsia, meinaa mennä hermo. Älytöntä riehumista ja pauketta. Sotaleikkejä ja huutoa ja päristelyä!

Toisekseen, kun ajattelen vuosia eteenpäin, tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta, että meidän taloudessa asuisi teinipoika. Hieltä ja hormoneilta haiseva rasvalettinen nörtti. Huoh.

On mulla käynyt hyvä tuuri :)
 
ehkä, ehkä ei
Meillä sekä tyttöjä ja poikia ja voin että, kyl ne teinitytötkin haisevat hieltä. Kirjoitit varmaan tahallasi hyvin kärkeästi. Meillä oli pitkään vain tyttöjä ja voin sanoa, että on ollut rikkaus saada myös poikia ja saada seurata sitä heidän rämäpäisyyttään.
 
"Minja"
Arvasin, että tätä pidetään provona. Kenelläkään ei saisi oikeasti olla vahvoja mielipiteitä asioista vaan ne on heti provoja. Olen kyllä ihan aidosti tuota mieltä, ja täälä voin sen sanoa "ääneen" vaikka kenellekkään en sitä todellisuudessa sanoisi päin naamaa.
 
Vaikka tämä provo onkin.

Meillä on poika rauhallisin. Meidän poika on se, joka leikkii rauhallisia leikkejä, puhuu rauhallisesti ja pihalla pelailee lähinnä jalkapalloa tai ajelee pyörällä.
Esikoistyttö on meillä kaikkein villein lapsi, joka ei pysy sekuntiakaan paikalla ja puhuu jatkuvasti kovalla äänellä.
 
Ken guru
Miks pitäis olla provo?

Meillä on kolme tyttöä, ja olen vähän samaa mieltä, että usein poikalapset on tosi rasittavia. Kauheita huutajia ja koheltajia. Tosin kummassakin sukupuolessa löytyy luonteita laidasta laitaan, ja kasvatuksella on iso merkitys. Haluaisin kyllä vielä sen pojankin :).
 
"Marita"
Meillä on kaksi erittäin vilkasta tyttöä, joiden touhusta prinsessakihertely on kaukana. Jatkuva meteli päällä ja menoa riittää. Tervetuloa katsomaan tätä touhua.
 
Outoja mielikuvia ja yleistyksiä. Kuten myös minulla.

Mä näen jokaisella tytöllä pirunsarvet päässä. Mulla on mielikuva siitä, että jokainen tyttö on kaksinaamainen koulukiusaaja, pikkuvanha juonittelija.
Valitettavasti minulla on omilta kouluajoiltani niin pahat muista muista tytöistä, joka kenties osiltaan vaikuttaa tähän ajatukseen.
 
"just"
[QUOTE="Minja";28920442]Olen varmaan monien mielestä tosi paha ihminen, mutta mä en ikimaailmassa haluaisi poikalasta! Tietysti raskausaikana oon ollut avoimin mielin ja ihan rehellisesti sanottuna, olisin ollut ihan yhtä onnellinen myös poikalapsesta.

Mutta nyt, kun mulla on ihania pieniä tyttölapsia useampi kappale, on tosi hankala kuvitella tähän taloon poikaa. Tytöt leikkii rauhallisia prinsessaleikkejä ja ovat ihania pieniä kihertäjiä. Pihalla ja lähipiirissä kun katselen poikalapsia, meinaa mennä hermo. Älytöntä riehumista ja pauketta. Sotaleikkejä ja huutoa ja päristelyä!

Toisekseen, kun ajattelen vuosia eteenpäin, tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta, että meidän taloudessa asuisi teinipoika. Hieltä ja hormoneilta haiseva rasvalettinen nörtti. Huoh.

On mulla käynyt hyvä tuuri :)[/QUOTE]

ärsyttävä provoyritys, yrität saada muut haukkumaan tyttöjä, vain tyhmille sovinistisioille tulee tytöistä kihertäjiä ja pojista äänekkäitä terroristeja. muut ihmiset kasvattavat samalla tavalla molemmat joten erojapa ei olekan kun äiti huutaa pojalle samalla tavalla että suu tukkoon, kun desibelit nousevat.
 
"vieras"
Minä taas olen aina halunnut vain poikia. Mulla on nyt yksi lapsi, kuusiviikkoinen tyttövauva.
Mun mielestä pienet tytöt ovat aina olleet ärsyttäviä. Pahalta tuntuu sanoa, mutta kumpikin kumitytttöni vahvistaa vielä ajatustani. Tytöt ovat sellaisia pikkuvanhoja näsäviisastelijoita. Naisilla toisten piikittely ja kaksinaamaisuus tuntuu olevan syntymäominaisuus.

Noh, on minun tehtäväni kasvattaa oma rakas tyttöni niin, ettei hänestä moista tule.
 
"toinen näkökulma"
Ai, mä oon törmännyt moneen ärsyttävään tyttöön. Yksi kyselee jotain _koko ajan_ ja tauotta. Kulkee perässäni meillä ja kysyy mitä teen miksi teen mitä teet, argh. Yksi on masentuneisuuteen taipuvainen jo alakoulussa. Ei innostu mistään lapseni ehdottamista leikeistä mutta ei itsekään ehdota mitään. On sellainen perästävedettävä ja ankeaa seuraa. Mieluiten kai makoilee, syö karkkia ja kerryttää painoa. Yksi tyttö on aina täysin totinen. On hiljainen, jos sitä pidetään kivana merkkinä, mutta tuijottaa vain totisena eikä sano mitään! Olen myös kuullut ja nähnyt tyttöjen kovaäänisiä riitoja, joissa ihan mennään hiusten repimiseen ja lyömiseen asti. Yksi pikkutyttö alkoi pienenä vain yhtäkkiä kirkua suoraa kurkkua leikkien lomassa. Siis ihan ilman syytä niin että korvat meinaisi räjähtää. Jotkut tytöt puhuvat Liikaa ja koko ajan. Ja jos tyttö on tyhmä, se on ihan tosi tyhmä ja silloin niitä juttuja on erittäin rasittavaa kuunnella. Murrosiässä nuorilla tytöillä on ihan yhtälailla ongelmia kuin pojillakin. On ulkonäköpaineita, on anoreksiaa, on kiusaamista, on masennusta, on liian aikaisin aloitettua päihde- ja sukupuolielämää, ongelmia löytää paikkansa yhteiskunnassa. Huostaanottoja tehdään jo melkein yhtä paljon tytöille kuin pojillekin.
 
No en mäkään halua poikaa ja olen erittäin tyytyväinen, kun olen saanut toivomani tytön, mutta en mä kuvittele poikien olevan rasittavia rämäpäitä tai tyttöjen rauhallisia kihertäjiä.

Yksilöiden väliset erot ovat sukupuolten välisiä eroja suuremmat.

Mulla muuten on kolme siskoa, eikä yksikään meistä ole leikkinyt prinsessaa tai ollut kiinnostunut mistään prinsessajutuista.
Yksi on kyllä rauhallisempi kuin me muut.
Veljillä sama homma, toiset on riehakkaampia, toiset tykkää lueskella rauhassa ja hiljaa omissa oloissaan, eikä korota ääntä juuri koskaan.

Mua hämmästyttää eniten tässä aloituksessa se, että kaikki tytöt ovat muka samanlaisia ja leikkivät rauhassa kiherrellen samoja leikkejä.
Kasvatetaanko ne jonkun natsimeiningin alaisuudessa ja vähän "ohjaillaan" tiettyyn suuntaan, vai tosiaanko on sattunut useampi samanlainen sisarus peräkkäin?
 
"vieras"
Luoja paratkoon, mitä yleistystä. Mä en tunne yhtäkään villiä tai kovaaänistä poikaa. Mä en koskaan törmännyt vielä mihinkään rymyävään poikalaumaan. Pojat ovat varmasti teini-iässä paljon helpompia, kuin tytöt, mutta ei tämäkään aina näin mene.
En myöskään tunne yhtäkään tyttöä, joka olisi joku vajaaälyiseltä vaikuttava kihertelevä prinsessa.
 
"Maija"
Minä taas olen aina halunnut vain poikia. Tytöt olen aina kokenut jotenkin hankaliksi. Tytöt jaksaa inttää vastaa, työt valehtelee enemmän, tytöt ovat vaikeampia teinejä yms. Esikoiseni on tyttö ja onneksi hän on hyvä tyyppi ja kaukana mistään kihertelevästä tyhjäpäästä. Fiksi likka.
Kuten myös kaksi poikaani. Ovat rauhallisia ja mukavia poikia. Tyttö meillä on kaikkein villein lapsi ollut.
Nyt viimeisinkin jo täysi-ikäinen.
 
Tytön ja pojan äitinä mulla on kyllä sellainen kokemus, että tyttö se on, joka on rämäpää, päristelee ja paukkuu. :D
 
[QUOTE="Minja";28920472]Arvasin, että tätä pidetään provona. Kenelläkään ei saisi oikeasti olla vahvoja mielipiteitä asioista vaan ne on heti provoja. Olen kyllä ihan aidosti tuota mieltä, ja täälä voin sen sanoa "ääneen" vaikka kenellekkään en sitä todellisuudessa sanoisi päin naamaa.[/QUOTE]

Varsinaisesti en kutsuisi sepustustasi mielipiteeksi ;)
 

Yhteistyössä