Ihastumiset, joista on lopulta vain haittaa! Vastauksia kaivataan!

No, kyllä ne työasiat, vaikeat sukulaissuhteet, veemäiset naapurit, hajoavat tiskikoneet ja asuntolainakin pään mukavasti täyttävät

Mennään jo vähän off-topic mutta ei se haittaa,
miksi asuntolainaa joutuu ajattelemaan niin paljon?

 

Ja lisään vielä, että nyt ne päässäsi pyörivät asiat ovat sentään mukavia, jossain vaiheessa siellä päässä surisee kaikkea ärsyttävää tyyliin "pitää muistaa se ja se, tuliko käytyä kaupassa, muistinko pukea pikkarit" jne jne

Ei ainakaan minulla surise. Unohdan sijuvasti kaiken tuon, enkä muista edes, että jotain unohtui. Onneksi on kännykkä, jonka kalenteri kertoo, mihin pitää milloinkin mennä, ja kalenteriin kirjoitan aina, jos jokin tavallisesta poikkeava tavara tai vaate pitää ottaa mukaan. Muuten ei tule edes mieleen miettiä pitäisikö jotain muistaa.

 

Mennään jo vähän off-topic mutta ei se haittaa,
miksi asuntolainaa joutuu ajattelemaan niin paljon?

No se nyt on yksittäinen esimerkki niistä asioista, jotka aikuisilla täyttävät mielen. Paitsi lainan hankkiminen ja vertailu, vaikuttaa se myös myöhemmin. Jos esim työpaikka vituttaa, et voi noin vain lähteä etsimään uusia tuulia, vaan aina on huomioitava, että lyhennysrahat on jostain saatava kasaan.

 

Ei ainakaan minulla surise. Unohdan sijuvasti kaiken tuon, enkä muista edes, että jotain unohtui. Onneksi on kännykkä, jonka kalenteri kertoo, mihin pitää milloinkin mennä, ja kalenteriin kirjoitan aina, jos jokin tavallisesta poikkeava tavara tai vaate pitää ottaa mukaan. Muuten ei tule edes mieleen miettiä pitäisikö jotain muistaa.

Ihanan järjestelmällistä. Ei onnistu minulta, vaikka kyllä haluaisin. Jos joskus jotain muistankin kirjoittaa ylös, en takulla muista säännöllisesti muistilistaa tarkistaa.

Jos vaikka on synttärit järjestettävänä, on se enemmän hallittua kaaosta kun järjestelmällistä listan mukaan etenemistä ja kaiken muistamista. Ja ne lapsen edellisellä viikolla hävinneet saappaat muistuvat mieleen takulla vasta silloin, kun ulkona tulee vettä kaatamalla ja sinne pitäisi lapsi lähettää.

 

Ihanan järjestelmällistä. Ei onnistu minulta, vaikka kyllä haluaisin. Jos joskus jotain muistankin kirjoittaa ylös, en takulla muista säännöllisesti muistilistaa tarkistaa.

Jos vaikka on synttärit järjestettävänä, on se enemmän hallittua kaaosta kun järjestelmällistä listan mukaan etenemistä ja kaiken muistamista. Ja ne lapsen edellisellä viikolla hävinneet saappaat muistuvat mieleen takulla vasta silloin, kun ulkona tulee vettä kaatamalla ja sinne pitäisi lapsi lähettää.

Synttäreitä järjestäessä on aivan pakko käyttää listoja, koska muuten käyn 10 kertaa kaupassa, enkä edelleenkään muista ostaa kermaa tai muutakaan tarpeellista.

 

Up