Ihme ilmiö

Hei!
Olen tässä mietiskellyt kun tuntuu että lasten saamisen jälkeen on mennyt muutaman ystävän kanssa sukset ristiin ja jopa välit poikki, että mahtaakohan se olla yleisempikin ilmiö vai olenkos vaan ollut niin konstikas...?
Sitä vain on itse tullut niin krantuksi ajan ja energian puutteen vuoksi että haluaisi viettää aikaansa ainoastaan sellaisten ihmisten kera, joiden kanssa todella viihtyy. Ja siitä syystä on muutama kaveri jo pudonnut/putoamassa kelkasta.
On myös ollut eräänlaisia kasvatuksellisia ristiriitoja...kasvatustyylejä joita en sitten ole jaksanut katsella (kuulostaapa tylyltä, mutta näin se oli).
Oikeastaan en ole tästä edes surullinen vaikka olemme tunteneetkin jo vuosia.Uusiakin ystäviä on tullut matkan varrelta, eli en tiedä onko asia sittenkin vain niin että em. ystävien kanssa olemme "kasvaneet erillemme"....
Olen minä sitäkin miettinyt että ehkä olen vaatinut heiltä liikaa enkä ole tyytynyt heihin sellaisena kuin he ovat, mutta sittenkin, kun ei synkkaa niin ei!
Yx turhan kranttu(ko)?

 

no et ole. Saman havainnon täällä tehnyt. Ja osa ystävistäni vielä lapsettomia ja heiltä joskus tulee komenttia kuinka heidän mielestä pitäisi tehdä ja ei siinä voi muuta kuin

 

Et ole ainoa Nyt olen sitten ilman ystävää.Onhan minulla työ,lapsi ja netti.

 

mu ei oo koskaan ystävii oikein ollutkaan