Imetyskeskusteluissa ei saisi sanoa pahaa sanaakaan korvikkeista, vihjaisustakin pillastutaan. Nyt sanon kuitenkin,

[QUOTE="vieras";26962928]Voi kyyyyynel! Kyllähän kaikki muutkin ovat kertoneet täällä kun ovat ekan kerran nussineet!

Ei kun ootas, eivät olekaan. Eivätkä pusujakaan, paitsi yksi.[/QUOTE]

Juu ja se oli aivan hulvaton ketju. :D Mut hei, tää ketju ei ole mikään tytsi ja tytsin omituisuudet-ketju. :attn:

Ketju on kaiketi nyt siinä pisteessä, että joku esitti vrs:lle väitteitä/kysymyksiä ja hän vastasi niihin linkein, joihin joku vaan totesi tyyliin "en usko". :D
 
"vieras"
Juu ja se oli aivan hulvaton ketju. :D Mut hei, tää ketju ei ole mikään tytsi ja tytsin omituisuudet-ketju. :attn:

Ketju on kaiketi nyt siinä pisteessä, että joku esitti vrs:lle väitteitä/kysymyksiä ja hän vastasi niihin linkein, joihin joku vaan totesi tyyliin "en usko". :D
Ketju on myös siinä pisteessä, että ap:lle on monta kertaa perusteltu, miksi hän tekee väärin tärkeää asiaa kohtaan kirjoittaessaan tuohon tyyliinsä. Mitään kunnollista vastausta ei ole tullut.
 
ok
Juu ja se oli aivan hulvaton ketju. :D Mut hei, tää ketju ei ole mikään tytsi ja tytsin omituisuudet-ketju. :attn:

Ketju on kaiketi nyt siinä pisteessä, että joku esitti vrs:lle väitteitä/kysymyksiä ja hän vastasi niihin linkein, joihin joku vaan totesi tyyliin "en usko". :D
Vai olisko ihan vaan siinä pisteessä, että kukaan ei enää jaksa tätä paskanjauhantaa, tähän kellonaikaan.

No, oma päätelmä: äidinmaito on vauvalle parasta, korvike on toiseksi parasta. Ei paskaa.
 
"vieras"
Osaat siis varmasti myös perustella mielipiteesi vähän kattavammin ja esittää linkkejä/lähteitä mielipiteesi tueksi? Sehän näyttää olevan vaatimuksena. :xmas:
No jos suurimmat riskit ovat mahdollinen lehmänmaitoallergian riskin nousu tai joidenkin muiden allergioiden tai edes sen diabeteksen (joilla suvussa sitä muutenkin on), niin en katso niitä niin rajuiksi jutuiksi, että sen takia tuomitsisin korvikkeen.
 
vrs
[QUOTE="vieras";26963747]No jos suurimmat riskit ovat mahdollinen lehmänmaitoallergian riskin nousu tai joidenkin muiden allergioiden tai edes sen diabeteksen (joilla suvussa sitä muutenkin on), niin en katso niitä niin rajuiksi jutuiksi, että sen takia tuomitsisin korvikkeen.[/QUOTE]

Ylipainon ja diabeteksen suurentunut riski, aivojen optimaalisen kehityksen häiritseminen (ne rasvahapot), allergian, atopian ja astman riski, vastustuskyvyn heikkeneminen, pitkäakaiset häiriöt suolen toiminnassa, riski kuolioihin ja tulehduksiin suolistossa kasvaa jne. Pikku juttuja?

(Lähteet samat, eli ne linkit mitä laitoin.)
 
Huoh vaan sinnekin
Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei lapsi voi selvitä hengissä ja terveenä jos äiti antaa tissin asemasta korviketta? Eli jos äidillä on mahdollisuus imettää niin lapsen keho hylkii korviketta? Mistä lapsi voi aistia tämän muutoksen ja mistä tämä hylkimisreaktio johtuu? Laitatko jonkun tutkimuksen tähän liittyen, alkoi oikeasti kiinnostamaan.
Timppa on kyllä palstamammojen kuningatar. Kun muutama sitkeä koettaa vääntää linkkien kanssa ratakiskosta, mitä eroa äidinmaidolla ja korvikkeella on, Timpalla on ihan omat monologit meneillään. Ettei vain tarvitsisi puhua itse asiasta :)
 
Huoh vaan sinnekin
[QUOTE="vieras";26964209]Korvikkeen edut: nälkäkuoleman välttäminen

Lähde: maalaisjärki[/QUOTE]

No nyt saatiin lopultakin tietoa lähdeviitteiden kanssa näiltä vierailta :) Alkaa avautua heidänkin ajatusmaailmansa paremmin.

Tosin minä uskon kyllä, että korvikkeella on muitakin etuja kuin pelkkä nälkäkuoleman välttäminen. Huomattavasti parempaa tavaraa se on kuin tavallinen lehmänmaito tai kauralima, joilla niilläkin välttää nälkäkuoleman.
 
"vieras"
Kyllä Timppa on osin ihan oikeassa, sitä pointtia ei vaan moni millään tajua. Siis se että äidinmaidolla on todistettu olevan joku hyöty, ei automaattisesti tarkoita että korvike aiheuttaa päinvastaisen reaktion, korvikkeella vaan ei ole havaittu samaa hyötyä.
 
"vieras"
No nyt saatiin lopultakin tietoa lähdeviitteiden kanssa näiltä vierailta :) Alkaa avautua heidänkin ajatusmaailmansa paremmin.

Tosin minä uskon kyllä, että korvikkeella on muitakin etuja kuin pelkkä nälkäkuoleman välttäminen. Huomattavasti parempaa tavaraa se on kuin tavallinen lehmänmaito tai kauralima, joilla niilläkin välttää nälkäkuoleman.
No kuules, ihan huviksi pistin, onhan tämä keskustelun taso jo niin ala-arvoinen että ihan sama mitä näppikseltä suoltaa....


:D
 
Mollie
Ylipainon ja diabeteksen suurentunut riski, aivojen optimaalisen kehityksen häiritseminen (ne rasvahapot), allergian, atopian ja astman riski, vastustuskyvyn heikkeneminen, pitkäakaiset häiriöt suolen toiminnassa, riski kuolioihin ja tulehduksiin suolistossa kasvaa jne. Pikku juttuja?

(Lähteet samat, eli ne linkit mitä laitoin.)
Mä haluaisin, että näistä riskeistä puhuttaisiin numerotiedoilla ja prosenteilla. Joku "suurentunut diabetesriski" kun ei tarkoita yhtään mitään, ennen kuin tiedetään

a) mikä on täysimetettyjen lasten diabetesriski prosentuaalisesti
b) mikä on osittaisimetettyjen lasten diabetesriski prosentuaalisesti
c) mikä on täyskorvikkeella olleiden lasten diabetesriski prosentuaalisesti
d) kuinka suuri ero näillä prosenteilla on.

Voidaanhan sitä vaikka vouhkata, että (ihan hatusta vedetyt prosenttiluvut) täyskorvikkeella ruokkiminen kasvattaa lapsen ykköstyypin diabeteksen riskiä 50%, mutta jos riski sairastua on täysimetetyllä lapsella vaikkapa 3%, niin sen kasvaminen 50% tarkoittaisi, että täyskorvikelapsen riski sairastua on 4,5%.

Ja mitä konkreettisesti tarkoittaa suolistonukan vahingoittuminen ja mitä haittaa siitä on myöhemmin elämässä? Ja kuinka suuri riski näihin haittoihin (prosentuaalisesti) on?

Konkretiaa, kiitos.
 
Huoh vaan sinnekin
[QUOTE="vieras";26964485]Kyllä Timppa on osin ihan oikeassa, sitä pointtia ei vaan moni millään tajua. Siis se että äidinmaidolla on todistettu olevan joku hyöty, ei automaattisesti tarkoita että korvike aiheuttaa päinvastaisen reaktion, korvikkeella vaan ei ole havaittu samaa hyötyä.[/QUOTE]

Jos äidinmaidolla havaitaan jokin hyöty, niin mihin aineeseen sitä äidinmaitoa silloin verrataan? Moottoriöljyyn? Ektoplasmaan? Veteen? Vai ehkä korvikkeeseen?

Ja miksi ihmeessä korviketta pidetään tässä asiassa nollatasona, normina, jolla ei ole hyötyjä eikä haittoja? Kai useimmat myöntävät, että keinosydämessä on tiettyjä haittoja verrattuna omaan sydämeen tai piikitettävässä insuliinissa joitakin haittoja verrattuna elimistön itsensä tuottamaan insuliiniin. Ei kukaan ala väittää, että kahvi ja paahdettu sikurinjuuri ovat muuten samanarvoista tavaraa, mutta kahvissa on joitakin etuja.

Miksi ihmisen normina, lähtötasona, ei pidetä ihmislapselle tarkoitettua maitoa?
 
  • Tykkää
Reactions: vrs
"vieras"
Ylipainon ja diabeteksen suurentunut riski, aivojen optimaalisen kehityksen häiritseminen (ne rasvahapot), allergian, atopian ja astman riski, vastustuskyvyn heikkeneminen, pitkäakaiset häiriöt suolen toiminnassa, riski kuolioihin ja tulehduksiin suolistossa kasvaa jne. Pikku juttuja?

(Lähteet samat, eli ne linkit mitä laitoin.)
Ylipainon riskiä ei nähdäkseni oltu suoranaisesti voitu osoittaa johtuvan rintamaidosta? Lisäksi kognitiiviseen kehitykseen vaikuttaa luullaksen aika paljon enemmän ympäristö ja vanhempien läsnäolo, kuin pelkkä rintamaito; muutenhan korvikemaidolla kasvaneet olisivat selkeästi rintamaitoa kasvaneita tyhmempiä, eikä tällaista ole mielestäni voitu osoittaa. Vastustuskykyynkin vaikuttaa miljoona muutakin asiaa kuin ravitsemus, lisäksi hetkellisiä häiriöitä suolistossa, niinno, eikö niitä aiheuta aika moni muukin ruoka/juoma? Joku kuolio pelkästä korvikkeesta; uskoisin että siitä olisi isot otsikot, jos näin olisi jollakin joskus tapahtunut. Kaikki nuo jutut on nähdäkseni sidoksissa aika paljon muuhunkin kuin korvikkeeseen, joten en koe edelleenkään niitä korvikkeen annon estäviksi ja aion todellakin antaa tarvittaessa helmikuussa syntyvälle lapselleni korviketta, vaikka enimmäkseen imetänkin. Pumppailu katsos ei onnistu ja vuotta en pysty olemaan kotona kiinni.
 
vrs
Mä haluaisin, että näistä riskeistä puhuttaisiin numerotiedoilla ja prosenteilla. Joku "suurentunut diabetesriski" kun ei tarkoita yhtään mitään, ennen kuin tiedetään

a) mikä on täysimetettyjen lasten diabetesriski prosentuaalisesti
b) mikä on osittaisimetettyjen lasten diabetesriski prosentuaalisesti
c) mikä on täyskorvikkeella olleiden lasten diabetesriski prosentuaalisesti
d) kuinka suuri ero näillä prosenteilla on.

Voidaanhan sitä vaikka vouhkata, että (ihan hatusta vedetyt prosenttiluvut) täyskorvikkeella ruokkiminen kasvattaa lapsen ykköstyypin diabeteksen riskiä 50%, mutta jos riski sairastua on täysimetetyllä lapsella vaikkapa 3%, niin sen kasvaminen 50% tarkoittaisi, että täyskorvikelapsen riski sairastua on 4,5%.

Ja mitä konkreettisesti tarkoittaa suolistonukan vahingoittuminen ja mitä haittaa siitä on myöhemmin elämässä? Ja kuinka suuri riski näihin haittoihin (prosentuaalisesti) on?

Konkretiaa, kiitos.
Lue sieltä linkeistä. Ihan oikeasti, laitoin suoria linkkejä aiheittain, ei vaan VOI olla noin vaikeaa klikata niitä auki ja lukea vastaukset ihan itse? Ja kyllä, sieltä löytyy kyllä vastaukset, että kahlaamaan vaan.
 
Huoh vaan sinnekin
Mä haluaisin, että näistä riskeistä puhuttaisiin numerotiedoilla ja prosenteilla. Joku "suurentunut diabetesriski" kun ei tarkoita yhtään mitään, ennen kuin tiedetään

a) mikä on täysimetettyjen lasten diabetesriski prosentuaalisesti
b) mikä on osittaisimetettyjen lasten diabetesriski prosentuaalisesti
c) mikä on täyskorvikkeella olleiden lasten diabetesriski prosentuaalisesti
d) kuinka suuri ero näillä prosenteilla on.

Voidaanhan sitä vaikka vouhkata, että (ihan hatusta vedetyt prosenttiluvut) täyskorvikkeella ruokkiminen kasvattaa lapsen ykköstyypin diabeteksen riskiä 50%, mutta jos riski sairastua on täysimetetyllä lapsella vaikkapa 3%, niin sen kasvaminen 50% tarkoittaisi, että täyskorvikelapsen riski sairastua on 4,5%.

Ja mitä konkreettisesti tarkoittaa suolistonukan vahingoittuminen ja mitä haittaa siitä on myöhemmin elämässä? Ja kuinka suuri riski näihin haittoihin (prosentuaalisesti) on?

Konkretiaa, kiitos.
On suunnattoman vaikeaa antaa selkeitä prosentuaalisia lukuja tai puhua myöhemmän elämän haitoista, kun näitä asioita ollaan vasta nyt alkamassa tutkia. Iso suomalainen seurantatutkimus valmistuu lähivuosina, nyt saadut tiedonmuruset ovat vasta alkua, mutta ovat jo osoittaneet yhteyden (pilkkomattoman) lehmänmaitoproteiinin ja diabeteksen välillä. Jokainen voi toki itse päättää, odotteleeko 50 vuotta tarkempia tietoja vai pyrkiikö nyt vaikuttamaan (ehkä) lapsensa terveyteen.

Itse alan pikkuhiljaa väsyä linkittämään, koska minulle vastailevat "vieraat" selkeästikään eivät edes lue linkkejäni vaan huutelevat miten "heillä ei ainakaan ole suvussa diabetesta" ja muuta vastaavaa, jonka perusteella heillä ei ole hajuakaan siitä mistä tässä on kysymys.
 
  • Tykkää
Reactions: vrs
vrs
[QUOTE="vieras";26964620]Ylipainon riskiä ei nähdäkseni oltu suoranaisesti voitu osoittaa johtuvan rintamaidosta? Lisäksi kognitiiviseen kehitykseen vaikuttaa luullaksen aika paljon enemmän ympäristö ja vanhempien läsnäolo, kuin pelkkä rintamaito; muutenhan korvikemaidolla kasvaneet olisivat selkeästi rintamaitoa kasvaneita tyhmempiä, eikä tällaista ole mielestäni voitu osoittaa. Vastustuskykyynkin vaikuttaa miljoona muutakin asiaa kuin ravitsemus, lisäksi hetkellisiä häiriöitä suolistossa, niinno, eikö niitä aiheuta aika moni muukin ruoka/juoma? Joku kuolio pelkästä korvikkeesta; uskoisin että siitä olisi isot otsikot, jos näin olisi jollakin joskus tapahtunut. Kaikki nuo jutut on nähdäkseni sidoksissa aika paljon muuhunkin kuin korvikkeeseen, joten en koe edelleenkään niitä korvikkeen annon estäviksi ja aion todellakin antaa tarvittaessa helmikuussa syntyvälle lapselleni korviketta, vaikka enimmäkseen imetänkin. Pumppailu katsos ei onnistu ja vuotta en pysty olemaan kotona kiinni.[/QUOTE]

Itseasiassa nuo on osoitettu hyvinkin suoraan; imetyt on älykkäämpiä, äidin sosioekonomisesta tasosta riippumatta. Myös ylipainon riski on selvä, koska korvikkeella ruokittujen veressä on enemmän greliiniä ja vähemmän leptiiniä (ja se miten nuo vaikuttavat, selviää googlella, ellet jo tiedä). Korvikkeen on myös tutkittu selvästi nostavan diabetesriskiä yms. Ensimmäisen elinvuoden ja varsinkin ensimmäisen neljän elinkuukauden ravinto on tärkeää koko loppuelämän kannalta; vauvan suolisto ei ole vauvan syntyessä valmis, vaan kehittyy "loppuun" vasta ensimmäisinä elinkuukausina.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä