IS: 7-12v alakoululaisten yksinäisyys iltapäivisin, luitteko?

  • Viestiketjun aloittaja kolmen äiti
  • Ensimmäinen viesti
minä
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja koululaisten äippä:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Lapsia ei saa jättää yksin! Meidän 8-vuotias poika ei edes halua jäädä yksin kotiin. Enkä ole pakottanut.
Vinkkejä kaipailen,miten järjestät lapselle hoitajan? Meillä vanhemmat töissä,toisella vuorotyö,toinen päivätöissä.Isovanhemmat asuvat kaukana ja ovat vielä työelämässä hekin. 1-2-luokkailainen pääsee iltapäiväkerhoon. Sen jälkeen lapset ovat omillaan kaupungin puolesta.
En osaa sanoa, jokaisen on järjestettävä asiat itse, minä olen kotiäiti juuri sen takia että lapset ei olisi yksin.


juu ja lopputiliä en vakituisesta duunista kyllä ota et saisin olla kotona.. taloutta en kyllä kuralle laita sen takia.
Kuten sanoin jokaisen on järjestettävä asiat itse, varmaan keksit jonkun ratkaisun.
 
vieras
Muistan että pienenä pelkäsin olla kotona, äiti tuli vasta 18-19 aikaan töistä (piti sitten perjantain vapaata, oli yh). Vielä viidennelläkin hiivin hiljaa sisään, tarkastin kaikki kaapit ja komerot ettei niissä piileskellyt rosvoja tm, hiippailin keittiön pöydän ääreen repun kanssa, söin välipalan ympärilleni pälyillen ja tein läksyt samalla. Sitten hiippailin pihalle, jossa oli edes jotain tekemistä eikä niin pelottanut. Mutta jos ei ollut kaverit pihalla, niin oli aika tylsää. Kotiin en saanut viedä kavereita jos äiti ei ollut kotona. Äitini oli tosi hämmästynyt, kun taannoin kerroin tästä, hän luuli että pärjäsin ihan hyvin, kun aina oli välipala, läksyt ja ulkoilut hoidettu kun hän tuli kotiin.

Voitte arvata, että omat lapseni eivät tule ala-asteaikanaan viettämään yksinäisiä iltapäiviä ainakaan säännöllisesti! Tähän asti homma hoitunut hyvin, lähes aina joku ollut kotona iltapäivisin =)
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eihän se tietenkään sielläkään kiva ole olla, koulupäivän jälkeen varmasti haluaa jo kotiin, kun vaan kaikilla siellä olisi joku tuttu vastassa. harmi että mummot ovat harvalla enää tätä varten käytettävissä.
Meillä riitti ihan vaan toi koira :D Junnu ei halunnut alun alkaenkaan mihinkään iltapäiväkerhoon. Sai tarpeekseen metelistä ja levottomasta menosta ihan jo koulussa. Ja sitä ennen oli saanut tarpeekseen levottomasta menosta, metelistä, yksilöllisyyden menetyksestöä yms tarpeekseen päiväkodissa.

Kun junnulta silloin ekalla kysyin, pelottaako häntä yksin kotona, junnu katsoi mua kuin vähäjärkistä, osoitti meidän koiraa ja sanoi "ai ton kanssa vai?".

 
kolmen äiti
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Ajat on varmaan muuttuneet. Exä hoiti aikoinaan 60-luvulla ekaluokkalaisena kahta pienempää sisarustaan, kun vanhemmat olivat molemmat yövuorossa töissä. Mutta siihen aikaan lapsia ei kasvatettukaan pumpulilla pehmustetuissa tynnyreissä.

En väitä, että toi olisi ollut hyväkään asia. Mutta joskus kyllä kieltämättä ihmettelee, kun lähes rippikouluikäiset eivät osaa edes yksin julkisilla elokuviin kulkea vaan pitää olla iskukki tai äitiliini kuskaamassa. Ällistyttävän monella 12 veellä ei ole hajuakaan, mitä ostaisi kaupasta tehdäkseen välipalaa itselleen...paitsi tietty mikrossa lämmitettäviä eineksiä. Moni 10 v ei tunne edes kotikaupunkiaan. Mä osasin 10 veenä jo joka hiivatin Helsingin patsaan sijainteineen ja se oppi tuli ihan koulussa kansalaistaidon tunneilla. Joten jos stadissa vähän ehkä eksyikin, niin patsaista aina löysi itsensä takaisin kartalle.

Maailma on varmaan vaarallisempi paikka kuin ennen. Siitä huolimatta joskus mietin, mitä järkeä on pitää lastaan "vauvana" miltei murrosikään asti ja sitten lapsen pitäisikin yks kaks olla jo puoliksi aikuinen. Vanhemmat hehkuttavat, miten Riikka-Henrica on oppinut jo 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan, mutta siitä huolimatta Riikka-Henrica ei osaa käyttää näitäkään taitojaan hyödykseen niin, että uskaltaisi olla 9-vuotiaana tunnin yksin kotona.

Mutta mulle kyllä ihan sama, kun ei enää ole ton ikäisiä. Mulla menis hermot, jos lasten kaverit olisi jotain avuttomia aatuja, jotka pillahtvat itkuun, jos ulkona on pimeää.
No mun mielestä 8-9 v on aika pieni olemaan yli 8h päivät yksin (esim. kesälomalla) kun vanhemmat on töissä. Eihän tässä avuttomuudesta ole kyse, vaan siitä että vanhemmat olis läsnä enemmän. Suomessa lapset itsenäistetään aivan liian aikaisin. Kännyköiden avulla hoidietaan vanhemmuus...joo oli vähän kärjistettyä mutta kuitenkin...
 
Boogyman
Alkuperäinen kirjoittaja Hot Shot Chili:
Nykyaikana pitäis olla näköjään hoitaja 18v. asti.Kun pikkuiset eivät pärjää yksin.. :whistle:
Tätä minäkin ihmettelen....kun katson omaa nuoruuttani, niin mä olin hyvin onnellinen kun sain olla iltapäivänkin yksin kotona ja tehdä ihan omia juttuja.
 
kolmen äiti
Alkuperäinen kirjoittaja Boogyman:
Alkuperäinen kirjoittaja Hot Shot Chili:
Nykyaikana pitäis olla näköjään hoitaja 18v. asti.Kun pikkuiset eivät pärjää yksin.. :whistle:
Tätä minäkin ihmettelen....kun katson omaa nuoruuttani, niin mä olin hyvin onnellinen kun sain olla iltapäivänkin yksin kotona ja tehdä ihan omia juttuja.
Mä en ollut onnellinen. inhosin pitkiä iltapäiviä.
Mulla ei ollut edes sisaruksia seurana.
 
Onneksi saatoin olla kotona vielä silloin, kun esikoinen meni kouluun ja hänen toisen ja kolmannen luokan ajankin. Pienemmät sisarukset ovat olleet iltapäivällä vaihtelevasti 1-3 tuntia yksin koulun jälkeen. Tuntuvat pärjänneen, ja kuopus on sen sorttinenkin, että viihtyy itsekseen/nauttii yksinolosta. Niin, parempihan se olisi, että olisin kotona, mutta kyllä 7v kotiäitinä olo on minusta ihan riittävästi "uhrattu" kokopäiväiseen lastenhoitoon.
 
mielipide
Minä olen sitä mieltä, että MIKSI IHMEESSÄ jonku täytyy hommata niitä lapsia, jos niitä EI HALUA HOITAA?!?!? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Turha on lässyttää, että kun tämä maailma ei ole niin mustavalkoinen ja aina ei ole varaa valita...HYVIN PITKÄLLE on varaa valita. Hyvin pitkälle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mielipide:
Minä olen sitä mieltä, että MIKSI IHMEESSÄ jonku täytyy hommata niitä lapsia, jos niitä EI HALUA HOITAA?!?!? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Turha on lässyttää, että kun tämä maailma ei ole niin mustavalkoinen ja aina ei ole varaa valita...HYVIN PITKÄLLE on varaa valita. Hyvin pitkälle.
tulihan tää... mä jo odotin...
 
minä
Alkuperäinen kirjoittaja mielipide:
Minä olen sitä mieltä, että MIKSI IHMEESSÄ jonku täytyy hommata niitä lapsia, jos niitä EI HALUA HOITAA?!?!? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Turha on lässyttää, että kun tämä maailma ei ole niin mustavalkoinen ja aina ei ole varaa valita...HYVIN PITKÄLLE on varaa valita. Hyvin pitkälle.
Aivan. olen edelleen sitä mieltä että lapsia ei saa jättää yksin. olen kotiäiti mutta kun menen töihin niin järjestämme niin että lasten ei tarvi olla yksin.
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
No mun mielestä 8-9 v on aika pieni olemaan yli 8h päivät yksin (esim. kesälomalla) kun vanhemmat on töissä. Eihän tässä avuttomuudesta ole kyse, vaan siitä että vanhemmat olis läsnä enemmän. Suomessa lapset itsenäistetään aivan liian aikaisin. Kännyköiden avulla hoidietaan vanhemmuus...joo oli vähän kärjistettyä mutta kuitenkin...
Harvan koululaisen iltapäivä kuitenkaan kestää 8 tuntia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja mielipide:
Minä olen sitä mieltä, että MIKSI IHMEESSÄ jonku täytyy hommata niitä lapsia, jos niitä EI HALUA HOITAA?!?!? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Turha on lässyttää, että kun tämä maailma ei ole niin mustavalkoinen ja aina ei ole varaa valita...HYVIN PITKÄLLE on varaa valita. Hyvin pitkälle.
Ei se haluamisesta ole kiinni..
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Onneksi saatoin olla kotona vielä silloin, kun esikoinen meni kouluun ja hänen toisen ja kolmannen luokan ajankin. Pienemmät sisarukset ovat olleet iltapäivällä vaihtelevasti 1-3 tuntia yksin koulun jälkeen. Tuntuvat pärjänneen, ja kuopus on sen sorttinenkin, että viihtyy itsekseen/nauttii yksinolosta. Niin, parempihan se olisi, että olisin kotona, mutta kyllä 7v kotiäitinä olo on minusta ihan riittävästi "uhrattu" kokopäiväiseen lastenhoitoon.
Oman lapsen hyvinvointi on uhraus? Kun minä lapsen sain niin ajattelin kyllä antaa koko elämäni hänen käyttöönsä, ei niin että pakosta olen kotona uhrautuneena sen aikaa että pääsen lapsesta eroon.
 
kolmen äiti
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Onneksi saatoin olla kotona vielä silloin, kun esikoinen meni kouluun ja hänen toisen ja kolmannen luokan ajankin. Pienemmät sisarukset ovat olleet iltapäivällä vaihtelevasti 1-3 tuntia yksin koulun jälkeen. Tuntuvat pärjänneen, ja kuopus on sen sorttinenkin, että viihtyy itsekseen/nauttii yksinolosta. Niin, parempihan se olisi, että olisin kotona, mutta kyllä 7v kotiäitinä olo on minusta ihan riittävästi "uhrattu" kokopäiväiseen lastenhoitoon.
Meilläkin 8v ja 9v ovat olleet koulun jälkeen max 3h keskenään. Mä teen osa-aikatyötä niin ei tule iltapäivät liian pitkiksi. Ja toki lapsille tekee ihan hyvää (lapsikohtaista tietenkin) olla joskus yksin kotona. Tää on niin lapsikohtaista, ei ole kiva jos lapsi ei haluais olla tai pelkää olla yksin, eikä vaihtoehtoja ole.
 
Boogyman
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Boogyman:
Alkuperäinen kirjoittaja Hot Shot Chili:
Nykyaikana pitäis olla näköjään hoitaja 18v. asti.Kun pikkuiset eivät pärjää yksin.. :whistle:
Tätä minäkin ihmettelen....kun katson omaa nuoruuttani, niin mä olin hyvin onnellinen kun sain olla iltapäivänkin yksin kotona ja tehdä ihan omia juttuja.
Mä en ollut onnellinen. inhosin pitkiä iltapäiviä.
Mulla ei ollut edes sisaruksia seurana.
Ei ollut mullakaan....mulla oli niin paljon tekemistä että aika kului nopeasti.
 
kolmen äiti
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
No mun mielestä 8-9 v on aika pieni olemaan yli 8h päivät yksin (esim. kesälomalla) kun vanhemmat on töissä. Eihän tässä avuttomuudesta ole kyse, vaan siitä että vanhemmat olis läsnä enemmän. Suomessa lapset itsenäistetään aivan liian aikaisin. Kännyköiden avulla hoidietaan vanhemmuus...joo oli vähän kärjistettyä mutta kuitenkin...
Harvan koululaisen iltapäivä kuitenkaan kestää 8 tuntia.
Tarkoitin kesälomaa joka kuitenkin kestää sen 2,5kk
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oman lapsen hyvinvointi on uhraus? Kun minä lapsen sain niin ajattelin kyllä antaa koko elämäni hänen käyttöönsä, ei niin että pakosta olen kotona uhrautuneena sen aikaa että pääsen lapsesta eroon.
Silloin kun mä olin kotiäitinä, niin eläkekään ei kertynyt kotihoidontukiajalta. Nykyään asia on onneksi toisin. Siksi kirjoitin sen lainausmerkeissä, että sitä se on, mutta ei lopultakaan kovin merkittävissä määrin.
 
Mutta lopultakin, jos nyt aletaan tätä tilannetta tarkemmin miettimään, niin onko se yksin kotonaolo lapselle turvattomampaa kuin koulumatkat yksin? Pitäisikö olla saattaja, ja kuinka vanhaksi? Kummassa lapsi oletusarvoisesti pelkää enemmän? Kodinhan pitäisi olla turvapaikka. Vai onko se toimettomuus se pahin peikko? Pitää järjestää myös kotiin sitä tekemistä, että lapsi viihtyy.
 
Teillä näkyy kyseessä olevan vain iltapäivä. kun on niitäkin jotka menevät isomman sisaren kanssa keskenään nukkumaan ja äiti tulee vasta yöllä kotiin. Mitäs niille pitäs sitten tehdä?
Ei kuulemma ekaluokkalainen halua mennä hoitoon. Ja tämähän tietenkin äitille sopii kun ei mene siihen hoitoo rahaa mutta kuitenkin soitellaan töihin kun ei oo mitään tekemistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Mutta lopultakin, jos nyt aletaan tätä tilannetta tarkemmin miettimään, niin onko se yksin kotonaolo lapselle turvattomampaa kuin koulumatkat yksin? Pitäisikö olla saattaja, ja kuinka vanhaksi? Kummassa lapsi oletusarvoisesti pelkää enemmän? Kodinhan pitäisi olla turvapaikka. Vai onko se toimettomuus se pahin peikko? Pitää järjestää myös kotiin sitä tekemistä, että lapsi viihtyy.
Ja onhan lapsilla yleensä kavereita.
 

Yhteistyössä