Isän järkytys 1-vuotiaan pojan kuoleman johdosta

Zacharias Topeliuksen sairauden uuvuttama Rafael-poika kuoli yksivuotispäivänään 12.5.1858.

Syvästi järkyttynyt Topelius kirjoitti runon, missä tuo pieni poika palaa siskonsa luokse pikkulintuna. Runo suomennettiin ja siitä tuli tunnettu joululaulu "Varpunen jouluaamuna".

Topelius kirjoitti tapahtuneesta myös sadun:

Kes

Uskaltaako tuollaista lukea nykylapsille?

 

Zacharias Topeliuksen sairauden uuvuttama Rafael-poika kuoli yksivuotispäivänään 12.5.1858.

Syvästi järkyttynyt Topelius kirjoitti runon, missä tuo pieni poika palaa siskonsa luokse pikkulintuna. Runo suomennettiin ja siitä tuli tunnettu joululaulu "Varpunen jouluaamuna".

Topelius kirjoitti tapahtuneesta myös sadun:

Kes

Uskaltaako tuollaista lukea nykylapsille?

Miksei? Tuohan on mitä kaunein satu. Kuuluu sarjaan tulitikkutyttö, koska siinäkin viaton lapsi nukkuu ikuiseen uneen.

Pojan hengitys kävi yhä heikommaksi ja poski kalpeammaksi. Hengitys ja verenkierto heikkeni. Lopulta hän sulki silmänsä ja nukkui pois. Kuinka kaunista, että pieni lapsi osaa sulkea silmänsä ennen kuolemaansa. Poika kuoli isänsä syliin kauniina kevätpäivänä ja isä teki kokemuksestaan tuon sadun.

Toisen tositarina on sotiemme suuresta sankarista eli Mauri Kärpäsestä; hän nukkui yöllä leskiäitinsä sylissä keinutuolissa kylmässä tuvassa, kun tämä nukkui pois. Aamulla isommat sisaret väänsivät ädin kangistuneet sormet pikku-Maurin ympäriltä. Lapset huutokaupattiin ja Maurin osa oli surkea. Mutta hänestä kasvoi kaikkien äijien äijä ja hän toimi kaukopartion johtajana sodassa. Sielläkin häneltä meinattiin henki viedä, mutta hän selvisi.

 

Meidän 4v. lapsi on alkanut pelätä päivä- ja yöunille käymistä. Kyselee huolestuneena, että "heräänkö minä?". Aikani ihmettelin, että mistä johtuu, eihän tuon ikäisellä vielä pitäisi olla kuolemanpelkoa (eikös se ole yleensä n. 6-7-vuotiaana?). Sitten hoksasin, että mummo on varmaankin puhunut lapselle ukista, joka on siis kuollut, että ukki nukkui pois, kuoli nukkuessaan tms. Siitä varmaankin johtuu tuo nukahtamisen pelko. Luin vasta jostain, että lapselle kannattaisi puhua konkreettisemmin kuolemasta, eikä käyttää vertauskuvia, kuten "nukkui pois", "nukahti ikiuneen" tai "lähti viimeiselle matkalle" juuri siksi, että lapsi ei alkaisi pelätä nukkumaan käymistä tai matkalle lähtemistä. No, tämä nyt ei sinänsä liittynyt noihin satuihin...

 

Nurmijärven hautausmaalla nurmikolla makaa vaatimaton kivilaatta, jossa lukee vain "TYTTÖVAUVA". Ei mitään nimiä tms. Lienee aika vanha kuitenkin. Muistaako kukaan tätä poisnukkunutta pienokaista? Täytynee viedä sinne kynttilä jouluna.

Nurmijärven seurakunnan kotisivuilta tämän viikon (45/2012) perheuutiset:

"KUOLEMA

Sinä annat elämän ja sinä kutsut meidät pois,
kun päiviemme määrä on täysi.
Olet luvannut olla läsnä myös
elämämme viimeisessä hetkessä.
Kiitämme sinua armosta ja rakkaudesta,
jota olet osoittanut poisnukkuneille.
Me uskomme heidät sinun haltuusi.
Ota heidät luoksesi.
Ole lähellä surevia omaisia ja
tuo lohdutuksesi heidän elämäänsä.
Auta meitä kohtaamaan oma kuolemamme
Kristukseen turvautuen.


Hautaan siunatut:

Nukarilta Raija Maritta Hirvonen 58 v,

Kirkonkylästä Sirpa Kyllikki Ylänkö 56 v,

Hakunilan seurakunnasta Tyttövauva Kekki
"

Olen käynyt kirkossa muutaman kerran tänä vuonna ja pariin otteeseen on kuulutettu vauvan kuolemasta. Aika kova paikka kuulla moisesta.

 

"hän oli menettänyt vuonna 1850 ensimmäisen poikansa Michaelin parin vuoden ikäisenä. Toinen poika Rafael kuoli vuonna 1858 tuskin vuoden vanhana, ja siitä kertoo myös joululauluksi sävelletty runo Varpunen jouluaamuna. Rosa-tytär kuoli noin kolmivuotiaana vuonna 1862. Lisäksi kaksi kahdeksasta lapsesta syntyi kuolleena.

Kahdeksasta lapsesta jäi eloon kolme tytärtä: Aina (1846-1916), Toini (1854-1910) ja Eva (1855- 1929)."

Lähde:
MANSIKKA-LEHTI

Sakari Topeliuksen lapset:
1848 Michael Topelius (kuoli 2-vuotiaana)
1846 Aina Topelius
1847-1853?? kaksi vauvaa (syntyivät kuolleena) huom. arvelisin heidän olleen tässä "välissä"
1854 Toini Topelius
1855 Eva Topelius
1857 Rafael Topelius (kuoli 1-vuotiaana)
1859 Rosa Topelius (kuoli 3-vuotiaana)


Aika karua, kyseessä kun oli kuitenkin suhteellisen vauras akateeminen perhe.

 

Eipä tuohon aikaan varakkuudella ollut mitään merkitystä, kun ei oltu keksitty lääkettä mm. tuberkuloosiin, joka oli yksi suurimmista lapsikuoleman aiheuttajista. Tosin en tiedä mihin nämä lapset olivat kuolleet mutta varmasti sama tilanne monen muunkin taudin kohdalla, hoitoa ei ollut.

"hän oli menettänyt vuonna 1850 ensimmäisen poikansa Michaelin parin vuoden ikäisenä. Toinen poika Rafael kuoli vuonna 1858 tuskin vuoden vanhana, ja siitä kertoo myös joululauluksi sävelletty runo Varpunen jouluaamuna. Rosa-tytär kuoli noin kolmivuotiaana vuonna 1862. Lisäksi kaksi kahdeksasta lapsesta syntyi kuolleena.

Kahdeksasta lapsesta jäi eloon kolme tytärtä: Aina (1846-1916), Toini (1854-1910) ja Eva (1855- 1929)."

Lähde:
MANSIKKA-LEHTI

Sakari Topeliuksen lapset:
1848 Michael Topelius (kuoli 2-vuotiaana)
1846 Aina Topelius
1847-1853?? kaksi vauvaa (syntyivät kuolleena) huom. arvelisin heidän olleen tässä "välissä"
1854 Toini Topelius
1855 Eva Topelius
1857 Rafael Topelius (kuoli 1-vuotiaana)
1859 Rosa Topelius (kuoli 3-vuotiaana)


Aika karua, kyseessä kun oli kuitenkin suhteellisen vauras akateeminen perhe.

 

Eipä tuohon aikaan varakkuudella ollut mitään merkitystä, kun ei oltu keksitty lääkettä mm. tuberkuloosiin, joka oli yksi suurimmista lapsikuoleman aiheuttajista. Tosin en tiedä mihin nämä lapset olivat kuolleet mutta varmasti sama tilanne monen muunkin taudin kohdalla, hoitoa ei ollut.

Hyvä esimerkki on Ranskan "Aurinkokuninkaan", Louis XIV:n, lasten tarina. Kun kuningas kuoli melkein 77-vuotiaana, hänet peri hänen pojanpojanpoikansa. Aurinkokuninkaan kuudesta lapsesta vain 1 eli aikuiseksi ja kuoli isorokkoon 50-vuotiaana neljä vuotta ennen isänsä poismenoa. Lapsenlapsista yksi oli elossa, mutta Espanjan kuninkaana. Ei suojellut rikkaus lapsia, muuta kuin nälältä.

 

Kes

Uskaltaako tuollaista lukea nykylapsille?

Nykylapsen on hyvin, hyvin tärkeää saada muistutus elämän rajallisuudesta ja siitä, ettemme päätä päiviemme määrää.

 

Hyvä esimerkki on Ranskan "Aurinkokuninkaan", Louis XIV:n, lasten tarina. Kun kuningas kuoli melkein 77-vuotiaana, hänet peri hänen pojanpojanpoikansa. Aurinkokuninkaan kuudesta lapsesta vain 1 eli aikuiseksi ja kuoli isorokkoon 50-vuotiaana neljä vuotta ennen isänsä poismenoa. Lapsenlapsista yksi oli elossa, mutta Espanjan kuninkaana. Ei suojellut rikkaus lapsia, muuta kuin nälältä.

Hyvä muistaa historiaa joskus