Mulle mies haki maidonkerääjän alkuvaiheessa, jos olin unohtanut ottaa sen ja olin jo asettanut vauvan rinnalle. Ei tarvinnut kiskoa lasta irti ja laukata hakemaan, niin mies palveli. Näin kävi usein kun muisti pätki...
Vauvat on valvotelleet yöt ja koliikkivauvoja juu, halusin kuitenkin itse imettää enkä pulloja kaivannut kehiin. Mutta jos joskus pullosta sai lypsämääni maitoa (kun olin ottanut rinksua) niin oli mukavaa tarjota hälle sitä mahdollisuutta syöttää vauva. En siksi, etten itse olisi halunnut, vaan siksi että hänkin sais kokee sen.
Ehkä on parempi ettei mies kauhiasti kommentoi, jos ei asioista tiedä. Varsinkin alussa äidin mieli voi olla herkkä kun se imetyskin voi takkuilla, niin voi ärsyttää semmoset "kannustamiset" kun mitäs se mies mistään imettämisistä mitään tietäis. Läsnäolo ja hellyys, hali ja ehkä kehotus kääntymään neuvolan tms. puoleen jos on jotain kysyttävää. Tai ehkä mies vois etsii käsiinsä sitä tietoa imetyksestä tai ainakin kysyä haluisko että ettis sitä tietoa. Turha sitäkään tyrkyttää! Ja ehkä se, että jos jollain ei se imetys kaikesta huolimatta onnistu, niin ei huokuisi siitä miehestä sitä että "kyl sen nyt PITÄIS onnistua kun niin monella muullakin". Viime kädessä siis jos ei mitään tuu ja vaimo päättää heittää hanskat tiskiin, niin sanoo vaan että onhan nuo korvikkeetkin keksitty, pääasia et vauva ja äiti on tyytyväisiä =) En haluais kuulla varmaan lausetta "no, jos siitä ei kerta mitään tuu...ei kai sit sille minkään voi..."
Mulla on tullu maitoa vaikken oo nukkua saanukaan, mutta ne vähäiset unet ja ressaaminen siitä imetyksestä on kyl varmaan suurin syy miks maitoa joillain ei heru. Mulla on kerran käynyt niin, et koin elämässä traumaattisen tapahtuman ja silloin maidontulo loppu hetkeksi kuin seinään. Normaalisti oli ylituotantoa!
