Isovanhemman oikeudella?

Minulla on hyvin haasteellinen anoppi, joka pyrkii sanelemaan mieheni ja minun tekemisiä ja sekaantumaan jokaiseen asiaan.

Viimeisin episodi oli, kun hän pyysi tuoreita kuvia lapsestamme muistitikulleen. Kuvittelin pyytävän itseään varten, mutta sittemmin paljastui, että hän on teettänyt niistä paperikuvia ja lähetellyt ties kenelle sukulaisilleen jne. minulle täysin ventovieraille ihmisille.

Minun mielestäni ei ole anopin asia levitellä lapsemme kuvia, vaan vanhemmat päättävät, kenelle niitä jakavat vai jakavatko kenellekään. Koen, että minua ja perhettäni koskevaa itsemääräämisoikeutta on tässä(kin) poljettu. Hyviin tapoihin olisi kai kuulunut kysyä, sopiiko tämä meille. Näin ei tapahtunut.

Olenko siis väärässä, kun pillastuin?

 

Ihan oikeessa olet ! vaikkakin ukusi on laajemp kun ymmärtkään mutta sinua kanssa olisi pitänyt informoida.

 

Mun mielestä on kyllä syytäkin pillastua. Ymmärrän kyllä anoppiasi, on varmasti kiva esitellä lapsen lasta maailmalle, mutta todellakin lupa pitää kysyä.
Äitini näytteli rahapussissaan olevaa tarrakuvaa lapsistani töissään kotisairaanhoidossa mummuille. Se oli mun mielestä ihan ok, vaikken tietenkään tunne äitini asiakkaita, hänhän ei saa edes kertoa ketä heillä asiakkaina on. Ei dementoituneet vanhat ihmiset edes näe kunnolla jotain tarrakuvaa, saati muista enää seuraavana päivänä millaisia kuvat olivat. Eri asia olisi ollut, jos kuvia olisi annettu jollekin. Olisin myös raivostunut.
Voimia sen anoppisi kanssa. Pistä rajat, ja vaadi häntä kunnioittamaan niitä. Riita siitä ensin seuraa, ehkä sen jälkeen sitten sopu...