Minäkin mietin jo raskausaikana tulevaa imetystä ja sen kestoa. Mulle kerrottiin, että hammaslääkäreiden mukaan äidinmaito ei oo hampaille hyväksi puolen vuoden jälkeen. Ihmettelin ristiriitaa lastenlääkäreiden ja hammaslääkäreiden suosituksissa ja selvittelin asiaa netistä ja lääkärisiskolta. Tämän jälkeen tulin siihen tulokseen, että uskallan ilman muuta imettää lastani yli puoli vuotta, jos imetys vaan onnistuu. Nyt oon imettänyt tyttöä 5kk ja aion jatkaa edelleen.
Tässäpä muutama juttu aiheesta:
"Imetetyillä lapsilla on vähemmän reikiä hampaissa
Rintamaito sisältää bakteereja tappavia soluja, jotka voivat auttaa tuhoamaan hampaiden reikiintymistä aiheuttavia bakteereja. Pulloruokituilla lapsilla karieksen riski on lisääntynyt. Lisääntynyt riski aiheutuu siitä, että vauva nukutetaan maito-, mehu,- tai muuta hiilihydraattipitoista juomaa sisältävän pullon kanssa."
Lähteet: Loesche WJ, "Nutrition and dental decay in infants." Am J Clin Nutr 41; 423-435, 1985 Lucas, A, Cole T, "Is Breast Feeding a Likely Cause of Dental Caries in young Children?" Journal of American Dental Assoc., 1979; 98:21-23
Vielä äidinmaidosta ja hampaista
Julkaistu Karjalaisessa tammikuussa 2004
Kiitän professori Jorma Tenovuota äidinmaitoa ja hampaita koskevasta jutusta (24.1.), joka oli imetystä tukeva. Joiltain osin Tenovuon käsitykset imetyksestä kaipaavat kuitenkin korjausta.
Tenovuo esittää, että lapsen nukahtaessa rintaruokinnan aikana suuhun jäisi maitosokeripitoista äidinmaitoa. Näin voisi tapahtua, jos äidinmaito annettaisiin pullosta. Imetyksen aikana nänni venyy kitalaen pehmeään osaan saakka, jolloin maito kulkee hampaiden taakse ja lapsi nielee maidon samantien.
Tenovuo vertaa äidinmaidon laktoosipitoisuutta virvoitusjuomien sokeripitoisuuteen. Mielestäni on kyseenalaista verrata naisen upean elimistön tuottamaa lapselle elintärkeää äidinmaitoa täysin yhdentekevään viihde-elintarvikkeeseen. Äidinmaidossa on enemmän maitosokeria kuin lehmänmaidossa, koska ihmislapsi tarvitse kehitykseensä enemmän laktoosia kuin vasikka. Ihmismaidon laktoosipitoisuus on lähempänä muiden kädellisten, esim. varsin pitkään imettävien simpanssien maidon laktoosipitoisuutta.
Jo aikaisemmin mainitsemani tutkimuksen (Erickson ym. 1999) kokeessa äidinmaidossa 12 viikkoa pidetyt s. mutans -bakteerin kolonisoimat maitohampaat eivät reikiintyneet. Suussa elävät kariesbakteerit saattavat käyttäytyä eri tavalla kuin laboratoriokannat, koska suussa voi olla muitakin sokereita, mutta äidinmaidon antibakteeriset ja entsymaattiset ominaisuudet suojaavat äidinmaidossa olevaa laktoosia ja siten myös hampaita. Suomalaisessa tutkimuksessa (Alaluusua ym. 1990) ei todettu yhteyttä pitkän imetyksen ja karieksen välillä.
Lapsentahtinen imetys 2-3-vuotiaana ei välttämättä tarkoita kovin tiheää rinnalla käyntiä (kuten pienellä vauvalla) vaan 3-vuotias saattaa tisutella muutaman kerran vuorokaudessa kolautettuaan päänsä, suututtuaan isoveljelle, ollessaan väsynyt tai vain halutessaan hyvää oloa. Imetetty lapsi säätelee näin vireystilaansa. Infektion uhatessa ja sairaana rintaa tarvitaan tiheämmin. Imetyksen kaikkia tarkoituksia ei voi korvata ruualla eikä ksylitolilla.
Me homo sapiens -äidit olemme imettäneet lapsiamme muutaman vuoden ikäiseksi yötäpäivää kymmeniä tuhansia vuosia. Äidinmaidonkorvikkeiden (joita joskus todella tarvitaan) ja teollistumisen myötä on käynnistynyt ennennäkemätön imetysajan lyhentäminen. Onko meillä vähän imetetyillä parempi hammasterveys kuin esihistorian ihmisillä? Vastaus on ei. Onneksi kuitenkin hammashoito on laadukasta, ja kun hammashoitolassa kunnioitetaan kunkin äidin valitsemaa imetyksen kestoa, niin äitien usko hammashoidon tasoon säilyy.
Anu Laakkonen
Kontiolahti
Äidinmaito ei reikiinnytä hampaita
Mielipidekirjoitukset - 4. helmikuuta 2007
Julkaistu Karjalaisessa tammikuussa 2004
Karjalaisessa (21.12.2003) kerrottiin suuhygienistien hauskasta vierailusta synnytysosastolle. Hyvin tärkeän asian joukossa oli virheellistä tietoa imetyksestä sekä sen vaikutuksesta hampaiden reikiintymiseen.
Jutussa sanotaan, että "imetyksen edulliset vaikutukset on saavutettu puoleen vuoteen mennessä". Tämä ei pidä paikkaansa. Tieteellisen imetyskirjallisuuden mukaan äidinmaidon ravintoarvo ja vasta-aineiden vaikutus pysyvät tasaisena koko imetysajan, kestipä se muutaman kuukauden tai monta vuotta.
Suuhygienistien mukaan usein toistuvat imetykset vahingoittaisivat lapsen hampaiden kiillettä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Monien tutkimustulosten mukaan äidinmaito ei ole kariogeenistä eli reikiinnyttävää. Kariesta aiheuttavat bakteerit eivät juurikaan pysty käyttämään äidinmaidon laktoosia eli maitosokeria. Uudehkossa tutkimuksessa (Erickson PR, et al.,1999) todettiin pelkän äidinmaidon vaikutuksen hampaille olevan likimain veden luokkaa. Reikiintymistä ilmeni vasta, kun äidinmaitoon sekoitettiin tavallista sokeria. Toisin sanoen äidinmaito ei reikiinnytä hampaita, vaan se muu, mitä suuhun on jäänyt. Likaisten hampaiden lisäksi suuhun tarvitaan karieksen syntymiseksi vielä streptococcus mutans -bakteeritartunta.
Lapsen hampaiden pesusta kannattaa siis huolehtia hyvin erityisesti ennen yöimetystä ja jatkaa imetystä hyvillä mielin niin kauan kuin se on äidille ja lapselle sopivaa. Pitkä imetys kehittää oikein suun aluetta ja ehkäisee siten mm. uniapneaa myöhemmällä iällä.
Jutun mukaan "imetyksen lopettamista suositellaan 8-12 kuukauden iässä". Voiko hammashuollon ammattilaisilla olla oma poikkeava imetyssuositus? Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tieteellisen tiedon perusteella täysimetystä eli pelkkää äidinmaitoa ensimmäisen puolen vuoden ajan ja sen jälkeen imetystä muun ravinnon ohessa vähintään kaksi vuotta. Suositus koskee kaikkia maita. Suomen lastenlääkäriyhdistys on tähän asti tyytynyt suosittelemaan vuoden imetystä.
Anu Laakkonen
Kontiolahti