Tervetuloa
Vilijonkka!
Saaga76 :hug: Pahoitteluni! Ja tsemppiä nyt kuitenkin odotteluun.
Talvetar onpa teitä kohdannut kyllä järkyttävä tilanne. Uskon, että järkytys on ollut suuri, kun hoidot kuitenkin nostaa odotuksia valtavasti! :hug:
Edessä on varmaan AMH-kokeet ja muita tutkimuksia ennen kuin seuraava hoito suunnitellaan. Olen kyllä niin pahoillani teidän puolesta
Onko siitä punktiosta jo paljon aikaa vai onko ihan tuore juttu?
Neiti. jep, eli ei olla ekaa kertaa "pappia kyydissä" vaan toista lasta tehdään nyt hoidoilla. Mut merkkasin, että 1.icsi, kun on nyt tän kierroksen ekasta kyse. Tässä tulee "pitkän kaavan historiikki"
Historia on sellainen, että lapselle annettiin lupa tulla 05/2006 (olin 23v) ja koitettiin kaikki kotikonstit sen eteen, että tulisi - vaan ei lasta tullut, eikä minulle menkkoja.
Hoitoon hakeuduin noin puolen vuoden kohdalla, kun menkkoja ei kuulunut ja sain terot.
Vuoden kohdalla olin jo kolmatta kertaa lääkärissä (yleislääkäri) vuotohäiriöiden takia ja sain sitten lähetteen gynekologian polille gynekologille.
Siellä tutkittiin ja todettiin pcomaisuutta ja annettiin clomit lääkkeeksi. Niitä siinä sitten napsin ehkä pari vuotta. Tehtiin pari postcoitaalitestiä, jotka oli aina negatiivisia (siittiöitä ei löytynyt) ja sitten hysteroskopia (kohduntähystys).
Lopulta sitten sen kohduntähystyksen jälkeen gyne sanoi, että jos nyt ei onnistu, niin 3 kierron päästä hän laittaa lähetteen lapsettomuuspolille.
Ensikäynti lapsettomuuspolilla taisi olla 11/2009. Kaksi inssiä tehtiin 06/2010 ja 8/2010, muttei niistä ollut iloa, kun en oikein ovuloinut.
Elokuussa hyppäsin sitten jonoon ja ensimmäinen ivf/icsi-hoito suunniteltiin tammi-helmikuulle 2011. Hoito alkoi (pitkä kaava) ja keskeytyi kolmanteen ultraan, jolloin huomattiin yhden follin karanneen ja tehtiin inseminaatio.
Hypättiin takas jonoon ja toinen yritys sattui sitten 06/2011. Silloin päästiin punktioon, jossa kerättiin vajaa 30follia, joista 6 solua, joista vain 2 kypsää eikä kumpikaan hedelmöittynyt. Hoito päättyi siihen ja menkat alkoi juhannusaattona.
Uudestaan päästiin heti jonoon ja toinen hoito tuli sitten marras-joulukuulle. Silloin lyhyt kaava ja folleja oli vähemmän (alle 20) ja tulos taas 6 solua, joista vain 2 kypsää eikä kumpikaan hedelmöittynyt. Hoito päättyi siihen ja vuoto alkoi iloisesti jouluaattona.
Siinä kohtaa sitten alkoi mitta olla täynnä ja mietin, että vieläkö sitä pystyy. Sairaalasta tarjosivat vielä yhden mahdollisuuden, sillä se eka oli mennyt mönkään eikä oltu päästy edes punktioon. Ajattelin ensin, että kieltäydyn koko hoidosta, mutta päätin kuitenkin olla hiljaa ja jonottaa.
Lopulta se aika tuli, että hoitoa piti aloitella ilmoittamalla ne menkat ja silloin päätin sitten, että tässä se on - hetkeni kallein ja tähän se päättyy, siis meidän hoitoura. Eli viimeinen yritys ja sen jälkeen sitten yritetään miettiä jotain muuta tarkoitusta elämälle. En voinut jättää mahdollisuutta käyttämättä, vaikka oli sellainen olo, että en kestä enää yhtään pettymystä. Vuosi oli tehty hoitoja (kolme hoitoa plus inssit) eikä edes yhtä alkioo saatu mistään hoidosta.
Hoito päätettiin aloittaa ja meninkin sitten keskiviikon nollaultraan ihmeissäni, ettei vuoto ollut alkanut Primoista huolimatta. Todettiin, että joo, muhkea limakalvo ja raskauden näköinen juttu kohdussa (itse en YHTÄÄN uskonut raskauteen).
Sain lähetteen raskaustestiin, joka sitten oli negatiivinen. Vuoto alkoi perjantaina ja aloitin piikitykset itsenäisesti lauantaina.
Maanantaina lääkäri soitti, että hoito on peruttu! Minä olin ihan että :O ja kerroin aloittaneeni piikit! Sen jälkeen lääkäri oli ihan että :O ja soitti kollegalle sopiakseen mitä tehdään.
Hän soitti takaisin, että jos haluan, niin jatketaan vaan ja minä halusin. Stimulaatio jäi lyhyeksi ja pääsin sitten tiistain punktioon (muuten on aina ollut maanantaina punktio). Saatiin taas 6-7 solua, mut en todellakaan enää innostunut asiasta. Ajeltiin kotiin odottelemaan tuloksia ja odotin, että puhelin soi sitten aamupäivällä tai päivällä ja lääkäri soittaa tuloksista - kuten ennenkin.
Sen sijaan heräsin puhelimeen noin 8 aikaan ja sieltä soittikin biologi ja pahoitteli, että siellä oli yhtä lukuunottamatta kaikki raakoja, mut se yksi kypsä oli hedelmöittynyt.
Minä olin sitten ihan että :O
:flower:
Silloin tuli tunne, että nyt tämä onnistuu!
Samana päivänä serkku soitti ja kertoi, että on raskaana odottaen 4. lastaan miehelleen, joka oli juuri käynyt sterilisaatiossa
ja olin varma, että hän vei meidän plussan siinä mennessään...
Siirtoaamuna soitin sairaalaan ja sain kuulla, että siirrettävää on ja siirrossa saatiin kyytiin "kaunis 4-soluinen top-alkio" (ja tuota alkioo kehuttiin nyt sitten edelliskäynnilläkin, että kun niin hieno alkio oli saatu silloin kyytiin..).
Siitä se piina sitten lähti .. ja rahat raskaustesteihin, kun aloin testata PP4 alkaen ensin Pregnylin poistumisen ja sitten viivan vahvistumisen.
(Jos kiinnostaa, niin se kierto löytyy kyllä seurattuna tuolta vauvakuumepuolelta seurantaketjusta. Linkitin sinne kuvat ja seurasin lämpöjä ja muita oireita)
Raskaus alkoi siis tästä 4.icsistä, josta saatiin se koko historian ainut alkio ja josta päästiin tuoresiirtoon.
Täytin raskausaikana 30-vuotta eli 7 vuotta siinä meni ennen kuin lapsi saatiin syliin.
Ne vuodet oli helvetin raskaita ja kovia, mutta jokainen vuosi piti elää. Lapsi ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Aiemmin en olisi ollut niin valmis kuin nyt olin ja olen. Ja siinä sivussa on sitten tullut monenlaista kokemusta ja näkemystä ja olen ehtinyt vakiinnuttaa tilanteen työelämässä ja rakentaa miehen kanssa tätä elämää ja parisuhdetta.
- Mutta siis sellainen historia.
Tuon historian kannalta tuntuu niin hullulta, että tänäaamuna soi taas puhelin ja biologi soitti, että
4 oli hedelmöittynyt!!
NELJÄ!! En voi uskoa! Ja kuulemma hyvältä näyttävät ja oli hyvillä mielin, että huomenna päästään siirtoon, kun mietin ääneen, että "nyt toivotaan, että selviävät huomiseen".
Biologi aloitti kertomaan, että soittaa, kun on hyviä uutisia, että neljä on hedelmöittynyt. Minä olin siihen että "IHANKO TOTTA?!" ja tää biologi sitten alkoi selitellä, että "tuntuu varmaan vähältä, mutta että niistä oli 4 raakoja ja 6 kypsiä ja niistä se neljä hedelmöittyi"
Minä taas jotain, että "ei voi olla totta??!!" ja koitin sitten selittää, että minusta se on varsin hyvä määrä ja siis, että yli puolet kypsiä!!
Tuntuu ihan käsittämättömältä!
Jäi kyllä hyvä mieli ei voi muuta sanoa!
Paljon vielä on mutkia matkassa, mut onhan tuo jo hirveän hyvä uutinen.
Ehkäpä tästä oikeasti päästään piinaamaan huomenna. Mut se Pregnylin pistäminen kyllä "harmittaa", kun sit ei pääse testaamaan
... Vaikka se varmaan on vaan hyvä asia, ettei pääse..
Tänään nimittäin jo tein huvikseni testin, että näen kuinka hyvin se Pregnyl näkyy testissä.
