IVF-hoidosta plussanneet

Kiitos kaikille onnitteluista! <3 Ja Tinkalle ja Sintille kans ONNEA hyvistä uutisista!

Mulla myöskään ei mitään oksenteluita ole ollut eikä myöskään mielitekoja. Kuten ei edellisissäkään. Luulen että monesti on vaan helppo raskauden varjolla 'himoita' vähän kaikkee... Noh enhän mä tiiä. Mulla myös iltaisin valtava pötsi. Aamuisin vielä saan vedettyä sisään niin että näytän aika normaalilta mutta tossa iltapäivällä, viimeistään neljän pintaan maha turvahtaa ihan palloksi, ja sitten näyttää kyllä ihan paksuna olevalta iltaan asti.

Me ei haluttu ekasta tietää sukupuolta missään nimessä, huudeltiin aina jo ultran ovelta suunnilleen että 'ei saa sitten kertoo sukupuolta' Ite en tajua niistä kuvista sitä kyllä, onneks. Eikä me nytkään haluta. Ihan ehdoton juttu että on se suuri yllätys siellä lopussa! :heart:

Oon aivan raato, kun ollaan kävelty kaupungilla messuilla muutama tunti ja lisäksi aamulla kävin lenkillä. Tosin ihan lönköttelykävelyllä mutta syke huiteli pahimmillaan yli 170 Leposyke edelleen vajaa satasessa. Kauan kestää näköjään että tyroksiinin vähennys alkaa vaikuttaa. Nyt tuntuu että vois vaan maata ja nukkua. Ja itseasiassa nukuinkin jo sohvalla kotiuduttuamme. Ihanaa kohta pääsee taas nukkumaan Ihaninta maailmassa just nyt.

Tänään alkoi (neuvolan mukaan) jo rv14! Hui.

 

Huh, taas maanantai! Onneksi enaa huominen heratys ja sitten LOMA

Tinka, hirmuisesti onnea hyvista ultrakuulumisista ja riskiluvuista!! Todella ihanaa :heart:

Minni, mielenkiintoinen teoria toi appelsiini-himo = poika Mun on koko raskauden ajan tehnyt mieli kiweja joita en oikeestaan ikina aikasemmin syonyt ; nyt niita tulee vedettya pari paivassa vahintaan. Mies on ihan ihmeissaan kun rupean oikein murjottamaan jos en saa kiweja aamulla, hehee. Nekin on vahan sellasia kirpeita... oiskohan meille sitten poika tulossa Itse aina toivonut tyttoa kylla ; mutta jotenkin on taman raskauden kanssa ollutkin sellanen poikafiilis heti alusta asti (ja tietenkin poika on ihan yhta tervetullut!).

Sintti, ma olen vahan kahden vaiheella ton sukupuolen kysymisen kanssa Mutta mies ehdottomasti haluaa tietaa, joten jos rakenneultrassa nakyy niin sitten kysytaan. Nimet meille kylla on mietittyna molemmille (ollut ikava kylla vuosia jo). Ja muuten ainakin taalla on hirmu vaikea loytaa sukupuolineutraaleja vauvan vaatteita, huh! En todellakaan halua mitaan pinkkeja tai vaaleansinisia tai sadoittain nallekarhuja tai muuta. Ja huoneesta varmaan tulee samanlainen aika neutraali ; tuleehan leluista sitten varia jo ihan tarpeeksi.

Mila, me puhutaan miehen kanssa ranskaa keskenamme. Vauvalle kylla aion tietenkin suomea puhua, joten kaksikielinen meidan vauvasta tulisi. Toivotaan etta loydetaan ranskan tai suomenkielinen paivahoitola, muuten tulee vahan vaikeuksia jos taytyy viela yrittaa kolmannen kielen kanssa... Ja mieskin yrittaa opetella suomea (on jo ihan alusta asti, mutta aika passivisesti - hyvin ymmartaa kuitenkin), nyt varsinkin enemman haluaa oppia kun vauvakin sitten osaa Ja minakin olen niita Bola koruja katsellut. En sitten tieda onko ne ihan hihhuleita vai toimiiko oikeesti? Ihana ajatus niissa on kuitenkin.

Ja taalla taas eilen illalla ja tanaan aamuna sellaisia mini kolkutuksia masussa :heart:
Kylla ne varmasti sitten on niita liikkeita, voi juku...

Mulla alkaa muuten olla meidan koiran kanssa ihan paa pyoralla. Se on aina ollut sellanen mamman koira ja seurannut mua joka paikkaan, mutta nyt se on aina istumassa vieressa jos pystyy ja ei oikeesti jaa enaa edes kylpyhuoneen ulkopuolelle vaan tulee suihkukopin eteenkin. Yleensa se tulee vastapaata istumaan ja tuijottaa suoraan silmiin. Siis voi olla tunninkin tollai siina edessa jossen komenna sita muualle. Vahan rupeaa pelottamaan etta josko se aistii ettei kaikki ole hyvin (aina pahin mielessa). Mutta mulla kun on sita paineen tunnetta alapaassa ollut jo ainakin sen kolme viikkoa ja en nyt oikein tieda onko tama kuitenkaan ihan normaalia En osaa sinne klinikallekaan mun alkeis-espanjalla soitella, oma ranskaa puhuva lekuri on lomalla. Olen tahan asti lohduttautunut silla etta kaikenlaiset tuntemuksen on normaaleja raskausaikana, mutta tama ei mene ohi ollenkaan...

Jaahas, pitaisi kuitenkin yrittaa pikkasen tehda toita
Hyvaa alkanutta viikkoa kaikille!

Kozmic & Momo 17+1

 

kozmic toi on niin hienoa että lapsi saa syntyä kakskieliseen perheeseen, aikamoinen rikkaus! Varmasti muutkin kielet on sitten myöhemmin helppo oppia.
Mun mielestä toi sun koiran toiminta kuulostaa ihan normaalilta Hällä on vaan niin vahva suojeluvietti että suojelee jo nyt Momoa vaikka hän on vielä masussa! Olkaa vaan sit tarkkana kun Momo syntyy ettei liiaks suojele, kaverin perheessä kävi ikävästi kun niiden seefferi otti vähän turhan raskaasti sen suojeluroolin ja kävi yhden heille kylään tulleen vieraan kimppuun ja puri Koirilla menee niin herkästi pää sekasin kun vietit on niin vahvat.

Hedari se vaan vaivaa edelleen, päivittäin. Hermo menee :kieh:

Mila 13+3

 

Onnea hurjasti hyvistä ultrakuulumisista niitä saaneille :heart:. Onkos kaikki nyt käynyt nt-ultrassa?

Kozmic, meilläkin on kaksikielinen perhe, sillä mies on englantilainen. Olemme asuneet suomessa yhdessä nyt 6- vuotta, sitä ennen asuin itse englannissa hieman alle vuoden. Miehellä on englanninkielinen työpaikka ja osaa jonkin verran suomea, mutta puhumme englantia kotona. Mies puhuu pojalle englantia ja minä suomea. Poika on lisäksi englanninkielisessä päiväkotiryhmässä ja haluan hänet myös englanninkieliseen kouluun. Suomi on kuitenkin vahvempi, eikä juuri puhu englantia, ymmärtää kyllä enemmän.

Parin viikon päästä tuo pieni ihanuus täyttääkin jo 4v :heart:.

Keskiviikkona on se yksityinen neuvola ja ultraus, jännittää jo kovasti.
Vieläkään en ole kertonut kellekään , en vaan saa sanaa suustani.
Miten te olette kertoneet?

Äitivm84 rv 15+5

 

Mullakin särkee päätä, nyt viikon särkenyt putkeen. Panacod auttaa hetkeksi, ja hammaslääkärin puudutuspiikki mä haluun niitä itelle! Se on sellasta sietämätöntä kiristystä tuolla silmän takana ohimolla.. Ja heti aamusta ku silmänsä auki saa. Todennäköisesti johtuu purennasta. Ei mul oo varaa hankkia mitään parinsadan purentakiskoa, varsinkaan kun takeita tehoamisesta ei ole kaverilla ja siskolla ei auttanu yhtään. Mul on kyl niin klassiset oireet ja on sitä mulle joskus suositeltukin. Mut tekee kyl hankalaks vähä ton työnteonkin. Mäkään en ole pukahtanutkaan töissä.. En tajua miten mä siellä kerron! Pomokin semmonen mua vuotta vanhempi jätkä! Tosi luontevaa sille ruveta selittää tämmösiä. Ja ne lähimmät kollegatkin.. en vaan tajua miten mä saan sanottua :/

 

Orvokkitukka, mullakin on lievää päänsärkyä usein. Yksi ilta unohdin ottaa disperiinin ja aamulla oli kamala päänsärky. Mulla ei normaalisti koskaan särje päätä, mut nyt etenkin aamusin on pää vähän outo ja kipuilee, särkylääkettä ei onneksi tarvi ottaa, disperiini ilmeisesti auttaa.

Ja minä varasin kanssa hammaslääkärin. Se on tosin vasta marraskuussa, mutta ihan kiva mennä taas tarkastukseen.

Minä olen töissä tädilläni, hänen henkilökohtaisena avustajana, enkä todellakaan tiedä miten hänelle kertoa. Mietin, että olisiko tyhmä facebookissa paljastaa sukulaisille, myös tälle tädille, niin, että tekee kuvakansion joka näkyy vain heille ja liittää sinne esim ultrakuvan? Vai pitäisikö tädille kertoa ensin itse?

 

Äitivm84 ihanaa että pääset pian kurkkaamaan pikkusta :heart: Tuntuu niiiiin pitkältä ajalta että vasta lokakuussa seuraavaks nään omani
Toi kertominen on kyllä vaikeeta... Tai riippuu kenelle, nyt mun on helpompi sanoa se kavereille ja ystäville, mut pomolle en saanut sanottua :/ Vein tänään uuden verokortin ja kysäsin samalla siitä sopimuksesta joka nyt on kirjotettu loppuvuoteen, ajattelin että siinä samassa sanoisin jotenkin että niin siitä sitten jäänkin äitiyslomalle, mut ei, en saanu suutani auki Tosin se saatto vähän vaikuttaa et pomo oli just tullut lomalta ja näytti siltä et miljoona asiaa pyöri päässä, joku toinen päivä uus yritys!
Mun mielestä sun kannattais kertoa Äitivm84 sille sun tädille ihan henk. koht. vaikka vaikeeta varmasti onkin! Yritä ujuttaa se johonkin väliin jotenkin silleen hienovarasesti, sivulauseessa, tuskin tätis noin iloisesta uutisesta pahastuu!

Orvokkitukka noi purennasta johtuvat säryt on varmaan kamalia... Harmi et se kisko on niin tyyris ku se on ainut helpotus noille vaivoille :/

Pakko vähän hehkuttaa kun uskon et pikkutyyppi tuolla on vähän kasvanut tai ainakin tullut enemmän "esille"! Äsken kuuntelin taas ääniä niin löysin ne melkeen samantien ja vahvempana kun koskaan, näytössäkin näky luku 157 :heart: On se vaan joka kerta niin ihmeellistä =)

 

Kozmic, mä en usko että teidän koira vaistoaisi ettei kaikki ole hyvin, uskon että se vaistoaa (tai haistaa ja lukee sun eleistä) että jotain ihmeellistä on tapahtumassa. Se yrittää ehkä selvittää susta että miten siihen pitäisi suhtautua. Toiset koirat taas heti haluavat suojella ja varmistaa että odottavalla äidillä on kaikki hyvin. Uskon hyvin vahvasti että se siksi käyttäytyy noin. Nauti siitä, meidän kumpikaan pallopää ei taatusti ole vielä miettinyt mitään tollasta, kyllä se ihme sitten onkin kun kolmena tullaan joskus kotiin..

Äitivm84, suosittelen myös että kertoisit tädillesi henk.koht. Ainakin itse toivoisin että minulle niin kerrottaisiin. Kun ei ikinä tiedä kuka sieltä fb:stä lukee jutun ekana ja soittaa kenelle ja varmaan tädistäsi olisi kiva kuulla se sinulta eikä joltain muulta. Voithan laittaa tekstiviestin/sähköpostin jos suoraan kertominen tuntuu liian vaikealta?

Tinka rv 14+1

 

Heippa vaan kaikille!

Sain tänään np-ultraan ajan. Se on 12+6 eli viimeinen mahdollinen päivä. Kyllä ne ei yhtään mieti kun aikoja antavat. Ajomatkaa on vajaa tunti ja aika keskellä päivää. Hei haloo! Siinä menee lähes kolme tuntia tehokasta työaikaa. Kylläpä on helppo saada ukkokulta mukaan. Mietin vaan vaihdanko aikaa vai onko nuo päivät ehdoton takaraja?

Totesin tuossa viikonloppuna, et mulla on ihan karmee olo vapaapäivinä. Karmee nälkä, paha olo ja väsyttää koko ajan. Paljon paremmin menee työpäivinä. Tänään huomasin kyllä kun olin harkoissa, et ihan kuin mulla ois rytmihäiriöitä. Pitää joku kerta laittaa sykemittari niin näkee missä mennään. Ei kyllä ollut mitenkään häiritsevää. Oliko jollain tietoa sykkeistä mitä ei enää suositella?

SunMaid 10+4

 

Lähinnä kai se on se että itellä on hankala ja huono olla jos sykkeet pilvissä. Ei siitä kai sikiölle haittaa ole, ellei nyt koko aikaa syke huitele yli 150. Näin mulle neukkulääkäri selitti. Mulla itellä tilapäinen kilpirauhasen liikatoiminta ja kevyt kävelyjolkottelukin nostaa heti sykkeen, pientä ylämäkee jos sattuu tulemaan niin helposti heilahtaa yli 170. Oottelen kärsimättömänä milloin tää olo ja hormonit tasaantuu. Ootko verenpainetta mittaillut? Mulla sekin nyt jotenkin ihan alakanttiin. Ikinä ei ennen oo ollut näin alhaiset lukemat.

 

Kozmic, iiiihanaa että tunnet jo liikkeet! :heart: Salaa olen hiukka kateellinen... mutta eiköhän me muutkin pian perässä!

Mullakin on Orvokkitukka noita narskuttelusta johtuvia oireita, tosin ei koko aikaa vaan vaihdellen sen mukaan miten stressaantunut olen. Olen itsekin miettinyt sitä purentakiskoa, mutta kun se on niin kallis, ja jotenkin ajatus sen pitämisestä ahdistaa (olin lapsena pitkään oikomishoidossa ja siitä on kait jäänyt jotain traumoja, kun näen joskus painajaisiakin niiden yökaarien käytöstä). Toisaalta en haluaisi saada narskuttelusta mitään pitkäaikaisia vaivoja... Olen jo nyt huomannut, että osa hampaista on alkanut liikkua takaisin virheasentoon.

SunMaid, en tiedä mitään tarkkoja sykerajoja, mutta mulle sanottiin neuvolassa että jos kroppa on tottunut korkeaan sykkeeseen niin liikuntaa voi jatkaa ihan normaalisti, tietysti oman olon ja jaksamisen mukaan. Jos taas keho ei ole siihen ennestään tottunut (niin kuin mulla :ashamed: ) niin ei kannata raskaana ruveta treenaamaan korkealla sykkeellä. Jos tästä nyt on mitään apua...?

Kertominen, kääk. Meidän perheille ja muutamalle läheisimmälle ystävälle on jo kerrottu, ja se nyt sujui ihan kohtalaisen hyvin, mutta en todellakaan tiedä miten otan asian puheeksi pomon kanssa. Olin ajatellut kertoa töissä ylihuomenna kun palaan lomalta, mutta vaikka kuinka mietin niin en pysty keksimään mitään järkevää tapaa. Hermostuttaa niin paljon jo etukäteen... :| Toisaalta haluaisin kuitenkin kertoa asiasta ajoissa, kun mulla on jotenkin huono omatunto siitä, että olen ollut vasta reilun vuoden talossa ja oon "heti" jo jäämässä äitiyslomalle. (Joo, vähän naurettavaahan se on, mutta jotenkin silti poden asiasta syyllisyyttä.)

sintti 12+5

 

Sintti, elä huoli, mä olin ollut ekassa vakipaikassani 3 vkoa töissä kun tulin raskaaksi viimeksi! kamalaa oli aivan sokissa enkä uskaltanu kertoo ennen puoltaväliä. Silloinkin tein sen s-postilla.. Vähänks noloo Nyt ehdin olla taas 9kk töissä ennen tätä raskautumista. Nyt en oo ihan niin paniikissa mutta vähän kuitenkin. Mä oon nyt suunnitellu sen verran ett näille lähimmille työkavereille kerron kaikille yhtäaikaa,ollaan kaikki 5 samassa huoneessa. Pääsee yhdellä rysäyksellä siitä eikä tarvi ahistella montaa kertaa niinku viimeksi. Mut pomolle pitäis kertoo kyl ihan eka tällä kertaa,se ahistaaaa... Mutta totta puhuen,iloisia asioitahan nää on eikä me varmaan kukaan niin korvaamattomia olla että kukaan jaksais asiaa miettiä hetkeä kauempaa saati edes muistaa meitä kun ollaan poissa arki rullaa kaikilla eteenpäin.

 

Mila ja Tinka, kiitos ihanista koirajutuista :heart:
Mun hauvelilla ei kylla varmaan mitaan suojeluviettia ole, se on vahan sellanen etta menee mun selan taakse aina kun sita rupeaa pelottamaan Mutta varmaan se tosiaan on hiffannut etta jotain jannaa on tapahtumassa, ja toi etta se yrittais musta selvittaa miten siihen pitaa suhtautua kuulostaa aika loogiselta. On se niiiiiin ihana se mun haukku, todella herkka kaikelle (belggari tytto)...

Aitivm84, oi ihanaa tekin olette kaksikielisia! Vau! Vahan toistaseksi jannittaa etta miten menee, mutta kaipa ihan hyvin tostakin selvitaan (enemman itseasiassa jannittaa vauvan kylvettaminen ja vaippojen vaihto, heh). Olen sen verran kauan ollut poissa suomesta etta olen koirallekin ruvennut puhumaan ranskaa Meille kylla varmaan ei tule ihan noin tasapainoista kielen kanssa koska taidan olla ainoa joka lapselle suomea puhuu jos ei lomia lasketa mukaan. Mutta ehtii sita viela miettia ja yrittaa jarjestaa jotain...

SunMaid, mulla ei ole noista sykkeista mitaan muuta kasitysta kuin etta voi menna omaan tuttuun tahtiin. Rytmihairiot on lukemani perusteella ihan tavallisia raskauden aikana ; mullakin on ollut muutaman kerran ja usein just jos olen tosi vasynyt tai "urheilen".

Eilen sitten soitettiin miehen kanssa klinikalle naiden mun "alapaa paineiden" takia. Ollaan huomenna lahdossa 2 vkoksi vuoristoon pikkukyliin (kaukana kaikesta) ja ajattelin etta jos sitten sattuukin jotain tasta johtuen niin en kylla ikina anna itselleni anteeksi etten ole asiaa edes kysynyt!! Noh, klinikalta kaskettiin valittomasti paivystykseen "kiireellisena". Ehdin jo ajatella etta nyt sitten maataan sangyssa koko raskaus ja tuleeko tasta ikina mitaan... Lekuri sitten ultrasi alakautta (ensimmainen kerta) ja katsoi kohdunkaulan pituuden joka oli normaali 53mm (minimi kuulema 30mm?). Joten kaikki hyvin ; otti pissanaytteen (virtsatientulehdus saattaisi aiheittaa) ja bakteeriviljelman (joku muu tulehdus) ja tulokset tulee perjantaina. Saadaan kuitenkin lahtea rauhassa lomalla, JES! Bonuksena lekuri katsoi masun paalta etta milta vauva nayttaa Kaikki oli oikein hyvin ja sielta on tulossa POIKA :heart: Mies on ollut ihan pilvissa siita asti - itsekin tietenkin...

Huh huh, on taa aika moista tunteiden myllerrysta.

Kozmic & Momo 17+2

 

Voi vitsi miten ihanaa kozmic, Maurice on poika!!<3 vau, ihan melkeen liikutuin lukiessani tota, varmasti mahtavaa saada tollanen tieto, täytyykin ruveta pohtimaan josko sittenkin kysyttäis mekin ja oo onnellinen et sun koiralla on ymmärrystä siitä että jotain tapahtuu, meijän hönö ei tajua mitään, mahtaako tajuta sittenkään kun tullaan vauvan kanssa kotiin ja ihanaa lomaa teille, nyt voit rauhallisin mielin rentoutuakin noin hyvien uutisten jälkeen!

 

Hei kaikki ihanat naiset!
(Teitahan on ainakin Orvokkitukka, kozmic, Mila86, Aitivm84, Tinka-79, SunMaid, Sintti-79, Minnihiiri77 ja pepponen...)

Olen pitkaan jo seuraillut tuolta sivulta, mutta vasta nyt kun 12 viikon "haamuraja" siintaa (ensi viikolla), uskaltaudun vihdoin kirjoittamaan. Toivottavasti viela mahtuu mukaan! Meillakin on hoitojen avulla aikaansaatu raskaus, joten tama lista tuntuu monella tapaa omimmalta.

Jos tuota listaa viela paivitellaan, niin meidan tiedot ovat siis
Halinalle78/ 3. FIV/ICSI/ 34v/ 1. lapsi & 2. lapsi (kaksoset tulossa) 2 alkiota/ LA 4.3.

Paljon on talla listalla keskustelu asioista ja jaettu neuvoa ja vinkkeja. Olen itse asiassa samassa tilanteessa kuin kozmic eli asun mieheni kanssa Ranskassa (lampoasteista paatelleen hieman pohjoisemmassa) ja erityisen mielenkiintoista on itselleni ollut tajuta naita eroja raskauden seurannassa. Esim. Suomessa ei naemma juuri toksoplasmaa seurata; taalla (jossa tartuntavaara on suurempi), jos ei immuniteettia, niin verikoe tehdaan joka 3. viikko! Jne.

Ja meillahan tulee olemaan sama tilanne kuin kozmicilla ja Aitivm84 eli kaksikielisyytta ja -kulttuurisuutta tullaan harjoittamaan meillakin. Suomessa yliopistossa opiskellessani tutkin jonkin verrran kaksikielisyytta (luin lingvistiikkaa) ja totesin, etta helpommin sanottu kuin tehty naissa tilanteissa, joissa toinen kieli on selvasti vahvemmilla. Aitivm84, onneksi Suomessa englanninkielisia mahdollisuuksia on hurjasti, teille ei varmasti tule ongelmia ihanan kaksikielisen nupun kasvattamisessa! Itsellakin on tavoitteet kovat ja toivottavasti motivaatio pysyy (ettei ihan lipsahda ranskaksi, kun se kuitenkin tulee olemaan perheen pääasiallinen kieli).

Paljon taalla on myos puhuttu raskauden kertomisesta, erityisesti tyoyhteisossa. Ma jouduin vahan selka seinaa vasten vkolla 10, kun piti lahtea syyskuussa tyomatkalle Kauko-Aasiaan ja pomo oli melkein jo ostamassa lippua... Mutta meidan laakari on sanonut, etta kaksosraskaudessa han ei suosittele ko maahan menoa ollenkaan. Paatin sitten pelata rehellisyyden korttia ja olin ilahtunut, pomo (nainen, helpotti varmasti asian ymmartamista jollain tapaa) onnitteli lampimasti ja rupesi heti miettimaan, etta miten saadaan mun sopimusta jatkettua niin, etta saan kaikki aitiysedut (en ole jatkuvalla sopimuksella enka Ranskan sosiaaliturvassa, meidan tyopaikalla on oma kansainvalinen sosiaaliturvansa, hieman monimutkainen juttu). Olin aika hermona tata ennen, mutta perisuomalainen rehellisyys kannatti ainakin tassa tapauksessa. Ja toivottavasti myos teidan tapauksissanne. Ja onhan meilla kuitenkin oikeutemme ja kasittaakseni Suomessa myos todella hyvin valvotut.

OK, taman verran tanaan, vaikka olihan tassakin jo aika paljon. Oikein paljon jaksamista kaikille vasymyksen, pahoinvoinnin, paansarkyjen tai muiden oireidan kanssa!

 

Halinalle, tervetuloa palstailemaan ja isot onnittelut kaksosista! Varmasti aivan mahtavaa saada kerralla lapsilukuun kunnon lisäys :heart:

Ihanaa kozmic!! :heart: Kaikki hyvin ja saitte kuulla sukupuolenkin <3. Tekisi niiiin kovasti itsekin saada tietää sukupuoli, mutta vielä on tasan 7 viikkoa aikaa rakenneultraan .

En tiedä mikä minuun on iskenyt . Esikoinen (poika) tosiaan puettiin hyvin unisex-tyylisiin vaatteisiin ja kaikkia värejä käytettiin, siis ihan kaikkeen vaaleanpunaisesta mustaan. Mutta nyt olen alkanut salaa ajattelemaan, että jos tyttö tulee, niin puen kyllä pikkuisen niin kiireestä kantapäähän vaaleanpunaiseen hörhelöön kuin vain pystyn . Tosin siskoni oli näkevinään ultrakuvissa jo "vehkeet", tiedä sitten tekeekö mielikuvitus tepposiaan (ei kait sitä oikein vielä 11+3 voi nähdä) .

Ja kamalan hätäinen olen ollut myös kertomisessa . Palattuani lomalta pari viikkoa sitten vein työpaikalla kakun ja kirjoitin viestiin terveiset "1/3 kunniaksi kakkua!". Kyllähän kaikki heti arvasi mistä on kyse kun tiesivät miten pitkään olemme taas tätä toistakin yrittäneet! Ja meidän "henkilöstöpäällikölle" kerroin jo varhaisultran jälkeen, jotta eivät nyt ihan heti noita meidän määräaikaisia pistäisi pois. Varsinainen pomo ilmeisesti saa tietää tänään (itse olen vapaalla ). Tuo meidän henkilöstöstä vastaava pomo ei yleensä osaa kauhean hyvin suhtautua tämän tyylisiin uutisiin, mutta kaikkien työkavereidenikin hämmästykseksi ko. henkilö onnitteli minua oikein yllättyneesti ja kysäisi vielä onko kumpi tulossa . Oli vain tosi tyytyväinen kun kerroin hyvin ajoissa niin osaavat sitten suunnitella ensi vuotta paremmin henkilöstön suhteen . Tosin olenkin ollut tuolla samassa työpaikassa jo 12 vuotta, joten ehkä sekin vaikuttaa paljon asioihin, eikä semmoisia "uutuuden jännitteitä" ole enää. Tosin vielä hätäisempi on työkaverini, hän on ilmoittanut, että kunhan kodin remontti alkaa olla valmis, alkavat he myös lapsen yrittämisen .

Ja niinkuin Orvokkitukka sanoi, kukaan meistä ei ole työelämässä niin korvaamaton, että pitäisi huonoa omaa tuntoa tuntea lapsen saamisesta! Jokainen meistä elää omaa elämäänsä ja perhettään varten, ei todellakaan työnantajan rahapussia varten! Ja jokainen meistä on korvaamaton äidin roolissa, se jos mikä pistää asiat oikeaan arvojärjestykseen :heart:.

Minni & Helmi 13+3

 

Istun päivystyksessä.. Hartiapistoksen takia. Maha ollu 2pv tuskaisen turvoksissa. Nyt tuli toi hartiapistos ja lievä hengenahdistus lisäksi. Samanlaista kuin silloin kun ollu sisäisiä verenvuotoja ja vatsaontelo täynnä verta. Toivon kuollakseni että se on suolistokaasua, ja pelkään kuollakseni että se on verta

 

Tervetuloa joukkoon Halinalle ja suuret onnittelut tuplista, todella mahtavaa että pitkä odotus palkitaan loppujen lopuksi kahdella vauvalla=):heart: Lisäilen sut listalle!

Täällähän on kansainvälistä porukkaa, hienoa! Itse aina nuorempana haaveilin espanjalaisesta miehestä ja espanjalaisista vauvoista Päädyin sitten kuitenkin supisuomalaisen kanssa avioliittoon, hehe.

Minni ja Halinalle teillä on kyl hienosti otettu töissä uutiset vastaan! Tsemppaa kyllä itseäkin kertomaan.

Orvokkitukka voi ei, kamalaa.... Kerro sitten heti mistä johtuu!! Mulla oli viime syksynä samanlainen päivystyskeikka clomien syönnin aikaan, oli joku jättikysta puhjennut munasarjoissa ja vuotanut verta ja nestettä vatsaonteloon, siihen kuulu myös toi hartiapistos (minkä vuoks epäilivät eka kohdunulkosta ku oli noi clomit meneillään) ja ihan järkyttävä vatsakipu, en pystynyt olemaan missään asennossa, olin varma että kuolen, niin tuskissani olin... Toivotaan että on jotain harmitonta, just jotain suolistoon liittyvää, kun sulla on niit vaivoi ollutkin! Ainakin toi turvotus kuulostais siltä et liittyis suolistoon... Mut tsemppiä ja pidä meidät ajantasalla!! <3

Mila 13+4

 

Kotona! Joo, toivottavasti se on sitä... Terkkalääkäri ois laittanu mut gynelle ultrattavaksi mutta gyne ei nähnyt aiheelliseksi kun vasta perj on ultrattu! Ai ett siinä välissä ei vois tapahtua mitään?! Noh, nyt sit vaan kärvistellään Panacodin voimalla ja ootellaan että tää menis pois.. ja toivotaan ett on sitä itteesä. Sanoivat että voithan sä käydä neuvolassa kuunteluttaa sydänäänet jos kovasti huolettaa.

 

No olipa outoa, kyl niitten pitäs tollases tapaukses ehdottomasti tsekata että kaikki on kunnossa vaiks olis hitto eilen ultrattu!! Ihan perseestä välillä kyl niitten toiminta... Oliks sulla kotona doppleri? Eiköhän siellä kaikki kunnossa ole mut periaatteesta ärsyttää ettei voi varmistaa ihan vaan vaikka sun mielenrauhan vuoksi... Odottavat äidit muutenkin herkillä ja vielä kun on lapsettomuutta yms taustalla ja kun et nyt mennyt valittamaan mistään pikku kolotuksesta... Mut toivotaan et menee yön aikana ohi kivut ja liittyy tosiaan siihen suolistoon!

 

Mikä vointi Orvokkitukalla tänään, onko kivut hellittänyt?

Mulla oli eka yö koko raskausaikana kun en herännyt KERTAAKAAN pissalle, siis mitä?? Aamulla tietty heräs pelko et onko kaikki hyvin, on niin viisas tämä ihmismieli, kun vähän edes miettii järjellä niin jos vauva olis yön aikana kuollut niin tuskin se ensimmäinen oire olis se että en herää pissalle =D Nojoo mut oli silti pakko ennen töitä kuunnella pikkusen sydänäänet ja siellä ne edelleen vahvasti laukkas:heart: Kävin muuten kertomassa tossa ohimennen pomoillekin tulevasta, molemmat naisia ja onnittelivat iloisina =) Kyllähän mä sen tiesin että he ovat iloisia kun oon siis töissä kaupungilla, ei ole ihan lähiesimiehiltä pois mun raskaus Varsinkin kun mun sopimus vielä loppuu siihen loman alkuun niin menee jouhevasti + vältin työparin vaihdon kun olivat miettineet mua yhdelle tosi pitkälle lääkärille pariksi koska sen nykyinen joutuu seisomaan koko ajan kun ei yletä istuen, enkä mäkään siis ole yhtään sen pidempi kun tämä nykyinenkään hoitaja mutta ajattelivat että kun oon nuorempi ni jaksan paremmin....... No mutta en joudu koska olen raskaana, heheh. Mut oli se vaan silti vaikea kertoa raskaudesta niille, kädet ja jalat ihan tärisi :x No mutta nyt se on tehty, voin työajalla hoitaa neuvolat sun muut, jeei

Ihanaa keskiviikkoa ihanille naisille! <3

Mila 13+5

 

Orvokkitukka, kuulostaa kivuliaalta, toivottavasti ei mitään vakavaa. Jännä etteivät tutkineet tarkemmin .

Täällä on aamulla tuntunut pari kunnon potkua :heart:. Muuten mieli on ihan supermatala. En edelleenkään ole enkä uskalla/saa kerrottua kenellekään ja se stressaa ihan hirveästi, sillä maha näkyy ja on pakko käyttää äitiyshousuja, jotka vielä korostaa mahaa .
Lisäksi on mennyt äitini kanssa(joka aina ollut läheinen ja asuu lähellä ja nähty melkein päivittäin) välit poikki, eikä minulla ole ketään, ei siis ketään, jolle puhua, joka tulisi kahville, joka lohduttaa kun on paha olla jne. Ei siis yhtään ketään . Kavereita on 0, kun viimeinenkin muutti toiseen kaupunkiin ja on kiireinen työssään.

Olen todella "kova", enkä valittele tai itke tai muuta, mutta toivoisin tässä tilanteessa, että minulla olisi välittävä sisko, jolle voisi puhua mistä vain taikka todella rakas ystävä, mutta ei. Olen ihan yksin...

Tänään on se yksityinen neuvola ja hinnat muuttuivatkin niin, että ultra+käynti onkin 60€ eikä 35€ kuten sanoi . Rahatilanne ei todellakaan ole hyvä, joten taas tulee ylimääräistä kulua, mutta ei voi mitään, pääseepähän näkemään pienokaisen. Saa nähdä näkyykö vielä kumpi on tulossa.

Kozmic, onnea pojasta!!!:heart: Pojat on iiiiiihania! Ainakin oma ihana suloisuuteni on maailman ihanin poika

Halinalle, tervetuloa ja onnea kaksosista! Olen aina toivonut saavani kaksoset(parhaat lapsuudenkaverit olivat kaksosia ja mieheni on kaksonen), mutta ei vielä ole onnannut .

Äitivm84 rv 16+0!:heart:

 

^ Ei kuulosta kivalta mulla on onneksi äiti lähellä mutta siskopuolen kanssa välit poikki, hyvin pitkälti tämän lapsettomuuden myötä ja syystä. Tämä kipu on kestänyt nyt 3pv. Tänään tuntuu vähän helpommalta ja ei ole enää hartiapistosta ja hengenahdistusta. Mutta ainahan aamupäivällä on helpompaa turvotuksen osalta. Saa nähdä mitä iltapäivällä/illalla.. Pääsen tänään töiden jälkeen kuunteleen neuvolaan sydänääniä. Niillä on vaan aika paskat laitteet että voi olla että epävarmuus vaan lisääntyy :/ Ja ei, mulla ei ole kotidoppleria. Eikä tule olisin mä päässyt lääkärillekin mutta ei ollu ku keskellä päivää aikoja niin en voinut ottaa vastaan. Eiköhän tää oo sitä suolisto-ongelmaa.. Ei vaarallista mutta olon se tekee sietämättömäksi

 

Hui, Orvokkitukka, ei kyllä kuulosta yhtään kivalle . Toivottavasti tosiaan on vaan suolistokaasuista kyse! Muistan, että minulla oli myös hartiapistos sektion jälkeen, eikä ne mitenkään osastolla reagoineet kun kerroin siitä. Ja olin vielä kuitenkin ihan kunnon lääkkeissä leikkauksen jäljiltä . Mutta nyt tajuan, että se johtui varmaan juuri siitä karmeasta kaasun muodostuksesta (joka on myös yksi "mukava" synnytyksen jälkeinen oire ).

Mila, muistan lukeneeni tuolta raskausviikkojen kohdalta, että näillä viikoilla alkaa kohtu kasvamaan ulos- ja ylöspäin (rv 15 kohdalla), joten pisutarve ei enää kasva. Itsekin olen huomannut, ettei tarvitse käydä kuin kerran yöllä vessassa kun tuossa alussa kävin jopa 3 kertaa! Ja siis normaalisti en käy ikinä!

Ymmärrän kyllä täysin Äitivm84 huolesi tästä raskaudesta. Se, että raskauden alku on jo niin epävarma, niin sen jatkuminenkin huolestuttaa vain enemmän. Se on ihan normaalia, mutta voi että se vaan stressaa mieltä. Ja sitten kun vielä jokainen toitottaa, että "älä stressaa, se ei tee hyvää vauvalle". Joo-o minulla ainakin on stressi jo pelkästään stressin välttämisestä . Toivottavasti saisit jotenkin sillan rakennettua takaisin äitiisi, jos vain se on jotenkin mahdollista! Itselläni on loistava äiti-suhde ja se kyllä auttaa oikeasti jaksamaan. Tuntuu että hän on oikeasti ainoa ihminen tässä maailmassa joka tajuaa edes murto-osan mitä näissä hoidoissa joutuu käymään läpi...

Minni & Helmi 13+4

 

Pikainen ilmoitus, että ultrassa kaikki hyvin, kasvanut oli hurjasti ja meillekin olisi POIKA tulossa :heart:!