Heippa ja toiveikasta uutta vuotta kaikille! Olen taustalla lukenut vanhaa ketjua ja nyt tämän uudenkin. Olemme mieheni kanssa 3,5v yrittäneet saada ensimmäistä lastamme. Hoidot aloitettiin HUS:lla 2018 syksyllä ja ohjeistivat odottamaan niin, että yritystä olisi 2v takana, koska meistä ei kummastakaan löytynyt selittävää tekijää lapsettomuudelle. Lopulta kun sain heidät ymmärtämään, että minä en ovuloi (en koko aikana saanut ovulaatiota kiinni), meille tehtiin 05-12/19 aikana 4 tuloksetonta inssiä. Aina tuli välikuukausi, koska ovis osui lauantaille tai sunnuntaille. Se söi mieltä ja jaksua. Sitten kun maaliskuussa -20 olisi aloitettu ensimmäisen ivf:n lääkitys tuli korona! Se sitten siirsikin toiveita entistä pidemmälle. Sitten toukokuussa kun tuli viesti, että hoidot aloitetaan uusiksi, niin eiköhän menkat ollut juuri 3 päivää aiemmin alkaneet. Ja sitten kesäkuussa kun ilmoitimme ovisplussan ei hoitoa voinut tehdä, koska munasolukeräys osuisi juuri heinäkuun kesäsululle. No siinä meni kesä ohi. Elokuussa sitten alkoi sumutukset ja piikitykset. Follikkeleita saatiin 12, joista 6 munasolu, vain 4 hedelmöittyi, 1 siirrettiin tuoresiirtona 3pvän ikäisenä ja vaan 1 selvisi 6pväisenä pakkaseen. No tämän hoidon tulos oli negatiivinen ja edessä välikierto.
Seuraavaksi suunniteltiin PAS, mutta muuan lääkäri päätti tehdä sen luomukiertoon, vaikka ongelmana todistetusti se, että en ovuloi. Kyseenalaistin asian, mutta päätös oli tehty. No kierto meni pieleen, en ovuloinut eikä limakalvo kasvanut hyvin. Pettymys ja vihantunne oli suuri. Toiset lääkärit ihmettelivätkin miksi se toinen lääkäri oli päätynyt luomukiertoon. No marraskuussa sit aloitettiin lääkkeellinen PAS ja alkionsiirto päästiin toteuttamaan 7.12, jolloin siirrettiin 6 päiväinen blasto. En uskaltanut iloita, koska ikinä 3,5v aikana ei testit olleet näyttäneet edes haamuviivoja. Virallinen testipäivä oli 21.12, mutta tein testin jo 20.12 ja en ollut uskoa silmiäni, kun testiin pamahti samantien kaksi vahvaa viivaa. Onnemme oli suunnaton. "Odotusta" on silti varjostanut huoli. Jouluaattona aamusta holahti pieni määrä kirkasta vuotoa ja loppu päivän rusehtavaa tuhrua. Se onneksi loppui. 27.12 tein uuden testin ja positiivinen tulos edelleen. Oireina ainoastaan väsymys, tiiviin tuntoiset rinnat, alavatsan nippailu ja pieni etova olo. Kunnes sitten 30.12 yöllä alkoi runsas hyytymäinen vuoto. Vuodin todella runsaasti n.2h. Kerralla saattoi tulla nyrkin kokoinen hyytymä ja side täyttyä täysin. Sitä vaan tuli. Meinasin lopettaa tukilääkkeet, mutta sitten vuoto loppui. Päivystys totesi puhelimessa, että kyseessä olisi km, mutta lapsettomuuspoli halusi testata veren hcg:n, koska tällainen oli kuulemma normaalia lääkkeellisessä PAS:ssa. Eivät olleet sitten maininneet asiasta. No seuraavana päivänä hch reilu 45 000 eli ilmeisesti siellä jotain vielä keikkuu mukana vaikka järki sanoo ettei sellaisesta vuodosta voi mitään selvitä hengissä. Nyt 7.1 olisi varhaisultra, mutta en uskalla toivoa, että siellä sykettä näkyisi. Voimakas phv on vaivannut pari päivää, niin etten ole juuri mitään saanut syötyä. Silti ajattelen että kaikki on omassa päässä kuviteltua. Ja se rusehtava vuoto alkoi tänään uudelleen kun pitäisi olla n 6+0 viikot.
Pahoitteluni, jos viestini ei kuulu tähän ketjuun. Teidän viestinne ovat tuoneet lohtua ja jaksua vuosien varrella. Olen tiennyt, että en ole yksin. Jos tämä päättyy keskenmenoon, ei pakkasessa ole enää mitään vaan edessä on uusi ivf stydimmillä lääkkeillä.
Voimia kaikille tulevaan! Toivon, että tämä vuosi toisi kaikille positiivisia uutisia mukanaan. Ja pahoittelut pitkästä viestistä.
