IVF/ICSI/PAS syyskuussa

Hei!
Löytyykö muita, jolla on koeputkihedelmöitys suunnitteilla syyskuulle. Meillä on takana yksi epäonnistunut inssi. Toinen oli suunnitteilla, mutta ulkomaanmatka sotki aikataulut (tosin irroituspiikin laitoin -- joten vielä elän plussan toivossa). Olen syönyt sekä Clomeja että Lugeja muutaman kuukauden. Kesä menee ilman hoitoja ja elokuussa alkaa valmistautuminen koeputkihedelmöitykseen.

Fiilikset ovat moninaiset. Toisaalta tuntuu, että syyskuuhun on niin pitkä aika... Tavallaan IVF:hän on viimeinen "oljenkorsi" ja seuraava vaihtoehto onkin sitten adoptio. Olen miettinyt myös sitä, että haluaisin kahden alkion siirtämisen. Jos tulisi kaksoset, niin saisi tulla. Rankkaahan se olisi, mutta ei tässä enää nuorrukaan (34v. ikää ).

 

Me olemme siis menossa vasta syyskuussa suunnittelukäynnille ivf-hoitoa varten julkiselle puolelle, joten en ole varma aloitetaanko hoito heti silloin.Siis että sattuuko muinun kierto niin että päästäisiin hoitoon...Mutta kiva jos saa palstatuttuja jo valmiiksi ja mentäisiin hoidoissakin vaikka yhtämatkaa

 

Hei T0iv0! Mulle kerrottiin jo, että ivf on varattu viikolle 38. Kun menkat alkavat elokuussa, pitää ottaa yhteyttä TAYS:lle, jotta voidaan aloittaa suunnittelu. Lueskelenkin eilen oppaasta, että valmistautuminen kestääkin sen neljä viikkoa pidemmän kaavan mukaan (olenkohan ymmärtänyt oikein...).

Julkisella puolelle olemme siis mekin. Mietin tässä sitä, että luulisi sieltä jonosta aina välillä tippuvan ihmisiä pois, kun heillä tärppääkin esim. inssi. Meidätkin laitettiin jonoon samalla kertaa kun kävimme ekassa inssissä. Olisi sangen mukavaa, jos aikataulua voisi jotenkin nopeuttaa... Mulla tässä vielä sekin, että jos tulee muutto toiselle paikkakunnalle eteen ennen syyskuuta... Noh, täytyy yrittää olla stressaamatta. Kirjoja en joka tapauksessa muuttaisi uudelle paikkakunnalle ennen kuin tämä asia on hoidettu... Jos olen sitten uudessa työpaikassa, niin sitten kai vaan pitää jotakin keksiä selitykseksi ja ottaa palkatonta. Elämä on kyllä yhtä "jos ja kun"...

 

Ellastiina Me ollaan TAYSsiin IVF-jonossa, kaunankohan mahtaa olla jonotusaika? Ollaan toisesta sairaanhoitopiiristä ja kun meidän omassa sairaanhoitopiirissa ei tehdä keinohedelmöityksiä niin laittoivat TAYS.siin jonoon. käytännössä tekevät ultrat yms meidän omassa yksikössä ja punktio ja siirto TAYSsissa.

 

Heippa :wave:

Meillä myös IVF- suunnitteilla heti alkusyksylle. Yhteyttä täytyy ottaa heinäkuun lopussa niin ruvetaan katsomaan lääkityksiä ja muita eli ei ihan varmaan mille kuulle varsinainen siirto osuu, riippuu hirveästi kierrosta mikä mulla heittelee ihan mielettömästi. Jos hyvin käy niin jo elokuussa, mutta luultavasti juuri syyskuussa.

Ollaan myös TAYS: sissa hoidossa. Mie olen 29 ja mies 42 v ja ensimmäisestä haaveillaan. Yritystä takana 2,5 vuotta. Meillä ei ole edes yritetty inssiä kun mun putket on ihan tukossa.

Tunteet on sekavat hoitojen suhteen kun kamalasti salaa toivoo odotettua tulosta, mutta kuitenkin yrittää olla toivomatta liikaa, ettei tulisi niin suuria pettymyksiä jos sitä omaa nyyttiä ei kuulukkaan (joo,joo ihan niin kuin sitä pettymystä ja surua voisi jotenkin estää tai poistaa) . Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Ja aina vain näkee kaupungilla isovatsaisia naisia ja äitejä lasten kanssa. Pelottaa että tuleeko minusta katkera jos meille ei tulekkaan omaa vauvaa. Tietysti itse hormonihoidot pelottaa, että miten ne lääkkeet vaikuttaa mielialaan ja tuleeko minusta kamala kiukkuper**e Ja sattuuko se munasolujen keräys, olen niin kipuherkkä :x Olen yrittänyt olla palstailematta paljon ja muutenkin irroittaa ajatuksia näistä lapsijutuista, mutta kai nyt saa jo ruveta hieman jännäilemään kun kaikki alkaa jo ensikuussa...

TAYS:sin jonoista sen verran, että meidän lähete meni sinne viime elo-syyskuussa ja ensimmäinen aika meillä oli vasta ihan maaliskuun lopussa, eli noin 7 kk meni että päästiin ensi käynnille ja siitä sitten noin 4-5 kuukautta että päästään varsinaisiin hoitoihin. Yhteensä noin vuosi meni aikaa yhteensä että päästiin lähetteestä hoitoihin. Mutta toivottavasti nyt on jo vähän pienemmät ruuhkat...

Mutta täällä siis ollaan ja jännätään yhdessä

 

Hei! Tuonne toiseen kohtaan kirjoittelinkin jo, että me oltiin jonossa 6kk (eka aika myös maaliskuussa). Sanoivat syksyllä, että jos olisimme olleet muusta kunnasta, olisimme päässee nopeampaa, kun Tre:n kaupungin rahat olivat loppu sille vuodelle... Maricce, tekin ilmeisesti tamperelaisia?

Tiinuli. Meillä oli inssi toukokuun puolessa välissä. Silloin lääkäri sanoi laittavansa IVF -jonoon eli jonotusaika olisi silloin n. 4kk... Onhan sekin pitkä aika... Ehkä tämä kesä menee kuitenkin kuin huomaamatta, kun on lomaa ja muuta kivaa. Elokuussa joutuu sitten suuntaamaan TAYS:lle, jotta valmistautumiset voidaan aloittaa.

Toivon, että niin pitkälle ei tarvitsisi kuitenkaan mennä... Jospa tässä vielä ennen sitä tärppäisi... Nyt mulla alkaa piina viikko. Perjantaina yllätyksekseni nännit tulivat kipeiksi. Sellaista ei ole aikaisemmin ollut! Perjantaina tuli viikko oviksesta. Voi, että mä inhoan tätä piinailua! Aina tulee jotain oireita, jotka saavat toivon heräämään ja menkkojen alkaminen on sitäkin tuskallisempaa! Kyllä mäkin välillä mietin, että jos hoidot eivät tuota tulosta ollenkaan. Jos me miehen kanssa kuulutaan niin, joilla ei vain onnistu... Mutta toivotaan parasta meidän kaikkien osalle!

Oletteko te muut miettineet, että jos voisitte valita, haluaisitteko, että siirtävät kaksi alkiota vai yhden?

 

Ellastiina juu ollaan myös Tampereelta, meille sanottiin aivan samaa syksyllä, että jos oltaisiin oltu jostain muusta kunnasta niin hoidot olis voinut aloittaa jo syksyllä... eihän tässä mennyt kuin vuosi lisää kun oltiin Tamperelaisia :kieh:

Me ollaan ajateltu, että haluttaisiin siirtää kaksi jos se vain on mahdollista. Miehellä on jo ikää ja minäkin täytän kohta kolmekymmentä niin ei se haittaisi vaikka tulisi kaksikin kääröä. vauva aika ei varmastikkaan helppoa, mutta myöhemmin heistä olisi suurta iloa toisilleen =) Ei olla vielä kysytty suostuvatko ne klinikalla siirtämään kahta, olsihan siinä suuremmat mahdollisuudet saada edes yksi vaavi maailmaan...

Nämä viimeiset hoitojen odottelu viikot on tuntuneet pitkiltä varsinkin tuosta toukokuun lopulta lähtien... Meillä oli häät toukokuun alussa ja häämatkallakin olitiin 3 viikkoa, joten siihen asti aika meni kuin siivillä kun oli niin julmetusti tehtävää, mutta nyt vain aika matelee. Meillä kun ei mitään piinaillakkaan kuin ei oikeastaan mitään mahdollisuuksia tulla raskaaksi normaalisti ja kiertokin on mitä on.

Mutta nyt tämä tyttö suuntaa nokkansa kohti Helsingin ale myyntejä ja hukkuttaa suruaan visaa vinguttamalla

 

Maricce -- onnea tuoreen avioliiton johdosta!

Yli kolmikymppisiä mekin miehen kanssa ollaan. Biologinen kello tikittää.

Mulla on tällä hetkellä jotenkin toivoton olo. Ehkä se tuli tuosta, kun katsoi tuolta listasta monennellako siirrolla ihmisillä on onnistunut (puhumattakaan siitä, että olen täysin vakuuttunut siitä, että en ole taaskaan raskaana kaikesta toivosta ja luuloista huolimatta). Tällä hetkellä tuntuu, että oma maailman menee sirpaleiksi, jos se ei ekasta tärppää. Miten ihmeessä sitä jaksaa enempää? Pelottaa myös ne rankat hormonihoidot jotka ovat edessä. Millaistahan tunteiden vuoristorataa silloin on tiedossa... :kieh: =) :'(

 

Rohkaistuin, kun kävin katsomassa toukokuun IVF:läisten pinoa. Siellä on melkoinen jono plussia...

 

Viime perjantaina tuli hyvin heikko haamu raskaustestiin. Seuraavana aamuna ei mitään. Oli sitten ilmeisesti kemiallinen raskaus. Toisaalta rohkaisevaa, koska aikaisemmin testit eivät ole näyttäneet yhtään mitään. Rohkaisevaa oli myös se, että oikeasti nännien arkuus oli juuri sitä itseään, mitä ajattelinkin.

Nyt menkat tekee melkoisen kipeästi tuloaan. (Käytän Lugeja ja menkat alkavat muutaman päivän jälkeen, kun otan viimeisen). Soittelin TAYS:lle, mutta eivät enää antaneet mitään lääkkeitä heinäkuuksi, kun heidän linjaus on se, että Clomeja käyttäessä pitää aina myös ultrata. No, ei voi mitään. Luomuna mennään vielä heinäkuu.

 

Ellastiina - 1. IVF - vko 38
T0iv0 - 1.IVF - syys/lokakuussa
Maricce - 1. IVF - elo/syyskuussa

 

Taidan minäkin siirtää itseni tänne tuolta toukokuun pinosta.
2. icsi tulossa syyskuussa näillä näkymin.
eka icsistä plussaa kesäkuun alussa joka meni melkein heti kesken.
mieli hieman maassa tällä hetkellä, mutta heinä-elokuu vietellään
"tavis"-elämää ja syksyyn sitten uudella onnella!

 

Täällä on taas juuri menkat alkamassa. Voihan hitsi kun tällä kertaa vaan säästyisi sairaala reissulta :/ Viime syksynä kun söin clomeja 3 kuukautta niin sen jälkeen on menkat olleet niin kipeät, että olen vähän väliä päivystyksessä kipujen takia ja viimeksi olin 4 päivää vuodeosastolla. EI KIVA !!!

Meillä täällä tihkuu "vauvauutisia", minun 20 v pikkusiskoni saa ylläri vauvan. Vuoden sisään olen saanut jo yhden uuden pikkuveljen ja paras ystäväni sai tytön keväällä. Välillä kyllä niin masentaa. Miksi meillä ei voi onnistaa??? Pikkuveljen ja ystävän vauvan tuloon olin valmistautunut, heitä kun oikein tekemällä tehtiin tähän maaailmaan, ei ollut helppo tie. Mutta tämä raskaus tuli niin nurkan takaa... Todella yllätys kaikille

Ellastiina älä vielä heitä toivoa. Jos oikein ymmärsin niin sinulla ei kuitenkaan vielä varsinaiseti ole mnekat alkaneet, joten voihan se plussa vielä vahvistua ja kivutkin voi liittyä raskauteen. Toivotaan plussa ihmeitä myös tähän ketjuun, sinusta voitaisiin aloittaa ja olisihan se hienoa ettei tarvitsisi lähteä järeämpien keinojen linjalle =)

Niin ja kiitos onnitteluista =) On ihanaa olla tuore rouva. Jotenkin minunkin elämäni vihdoin viimein alkoi tasoittumaan kun tapasin mieheni. Menneisyydessä aika rankkoja juttuja ja sairastan yhtä elinikäistä sairautta joka tehnyt myös elämästä vaikeaa aika ajoin. Tavattuani mieheni noin 2,5 vuotta sitten kaikki on kääntynyt parempaan suuntaan ja elämä rauhoittunut huomattavasti...

Hei muuten ihan näin ei "ollenkaan henk.koht." kysymys tähän väliin

Oletteko normaali painoisia ja jos ette ole miten klinikalla teihin on suhtauduttu? Minulla paljon ylipainoa ja suhtautuminen minuun on ollut yllättävän ymmärtävää. Sanoivat vain, että jokainen miinus kilo on plussaa. Häämatkalla tuli 2 plussa kiloa ja vähän mietittyttää mitä ne nyt sanoo kun on tullutkin vähän lisää...
Ja tietysti pelottaa raskausajan diabetes ja muut siihen liittyvät jutskat. Saattaa olla viimeiset kuukaudet aika raskaita myös selälle ja polville.

Tulehan kertomaan Ellastiina miten sitten loppujen lopuksi kävi niiden menkkojen kanssa

 

Martta75. Olen pahoillani keskenmenosta... Toivottavasti nyt tulisi sinun vuorosi tässä pinossa!

 

Ellastiina - 1. IVF - vko 38
T0iv0 - 1.IVF - syys/lokakuussa
Maricce - 1. IVF - elo/syyskuussa
Martta75 - 2.ICSI - syyskuussa

 

Maricce -- On sulla kyllä aika rankat kokemukset olleet Clomeista! Huh huh!

Kyllä ne menkat sieltä tulivat kipujen kera. Yllättävän tyyni olo ollut. Jotenkin siihen heikkoon plussaan suhtauduin niin skeptisesti, että seuraavan aamun negakaan ei saanut mua ihan hajalle. Nännit eivät enää olleet arat, joten ehkä aavistus siitä, ettei se oikeasti ollut plussa enää piti mut koossa, kun varsinainen pettymys tuli.

Martta75 -- Minkälaisia oireita sulla tuli hormonihoidoista ennen ICSItä? Onko niitä syytä "pelätä?"

Ps. osaako joku liittää tuonne listaan kuvia jne.? Mä en kyllä keksinyt miten se oikein tapahtuu...

 

mul BMI varmaanki jotain 31 luokkaan, eli rajoilla ollaan
VL:ssa vaan kehotettiin reippailemaan ja ulkoilemaan yhdessä ym.
Laihdutuksesta ei ole mainittu sanallakaan (vaikka itse niin toivoisin
että joku potkisi perseelle)

asiasta toiseen... mikähän ihmisen kovettaa vieraiden edessä?
itkua ja ahdistusta ollut koko päivän sisukset täynnä,
ulospäin vaan hyvin cool, "näin voi tapahtua" ja seuraavalla kerralla
enemmän onnea ym... p****a ja hymyä huuleen!
Äsken aukasin rommipullon ja itkien sitä nyt lipitän. tervettäkö?
minusta aika tyhjentävää! Mies lähti aiemmin illalla kaverilleen
istumaan iltaa, minun pyynnöstä, saa muuta ajateltavaa.
no joo... huhtikuusta asti ollut tätä ruljanssia niin oikeestaan
ihana huokaista välillä.
:attn:

 

Martta-75 Kukapa sitä vieraiden edessä haluaisi "hajota". Itsesuojeluvaistosi pelaa ja se on tervettä.

 

Ellastiina mun oireet oli KILTTEYS!!
miehen mukaan mukaan mä olin kiltimpi kuin koskaan,
eli millanen peto sit normaalisti, who knows?
no, mulla lievää hyperiä ym. eli petipotilaana
muistaakseni liki viikon. nyt lähdetään sillä "lempeämmällä"
hoidolla. missä päin teillä vikaa? meillä miehellä simpat hitaita,
mutkittelevia ja niitä on vähän.

 

Meillä ei ole selkeää vikaa kummassakaan. Mulla oli luteaalivaihe liian lyhyt, kun hakeuduin hoitoihin. Siihen Luget ovat tuoneet avun.

Voisin itsekin huolia oireeksi tuon kiltteyden. Toivottavasti en laita miestä liian koville ja muutu hormonihirviöksi...

Nyt mun täytyy mennä nukkumaan, kun on huomenna työpäivä.

 

Mukana menossa tiistaina 1.7.2008:


Ellastiina - 1. IVF - vko 38
T0iv0 - 1.IVF - syys/lokakuussa
Maricce - 1. IVF - elo/syyskuussa
Martta75 - 2.ICSI - syyskuussa




Kummitelleet:


Plussanneet:


Myöhemmin onnistuvat:

 

[color=Green3]Mukana menossa tiistaina 1.7.2008:[/color]


Ellastiina: 1.IVF, punktio vko 35, siirto ?? pp --

T0iv0: 1.IVF, punktio syys/lokakuu, siirto ?? pp--

Maricce: 1.IVF, punktio elo/syyskuu . siirto ?? pp--

Martta 75: 2.ICSI, punktio syyskuu . siirto ?? pp--



[color=Green3]Kummitelleet:[/color]


[color=Green3]Plussanneet:[/color]


[color=Green3]Myöhemmin onnistuvat:[/color]
[/quote]

 

Onnistuinpas...Eli jos haluatte muuttaa tietoja, niin painakaa tuossa mun viestin jälkeen lainaa ja sitten kopioitte sen omaan vastaukseenne ja muokkaatte tiedot vaan oikein...

:attn: Nyt meidän kaikkien täytyy sitten napata plussat ton komian haikaran alle!!! :attn: :heart:

 

T0iv0 -- Kiitos listan muokkaamisesta. Miten tuon kuvan sait kopioitua? Yritin toisesta listasta mutta ei onnistunut.

Mulla kurjat fiilikset. Työt loppuvat kesälomien jälkeen ja seuraavasta paikasta ei ole varmaa tietoa. Epävarmalla mielellä siirryn siis lomailemaan pian. Jos työttömäksi jään, niin rupeaa ajatukset ihan liikaa kiertämään tämän yhden asian ympärillä. Positiivista siinä tietysti on se, ettei tarvitse työnantajalle selitellä poissaolojaan. Ja jos alkaisi odottaa kaksosia, niin ehkä sitä jaksaisi töissä olla vielä huonommin. Kunhan vaan keksii itselleen jotain sopivaa ja mielekästä tekemistä. Yhtään ei vaan tekisi mieli enää opiskella, kun sitäkin olen tehnyt ihan riittävästi. Painajainen olisikin se, että ei löytyisi töitä, eikä tulisi raskaaksi. Anteeksi tilitykseni aiheen vierestä.

 

Oletko yhä muuttamassa jyväskylään päin?
Kyselen vaan koska olen itse sieltä...