Jaetaanko ajatuksia
- Viestiketjun aloittaja äiskä69
- Ensimmäinen viesti
Täällä ollaan just opittu ottaan vähän askelia. Toinen kävelee jo huoneen läpi, toinen ottaa 1-2askelta. Hyvin rauhallisesti ja harkitusti liikkuvat. Ovat tässä muutama viikko sitten oppineet nousemaan sohvalle, mutta sekin tapahtuu harkiten, eikä olla tiputtu kertaakaan mistään.
Mutta kyllä tää silti vieläkin ottaa henkisesti aika koville. Pojat nyt 1v3kk ja en edelleenkään haikaile yhtään niitä vauva-aikoja. Suorastaan kylmät väreet menee selkäpiissä kun kuulen jossain vauvan itkevän.Tai näen odottavia äitejä. :ashamed: Sori, jos loukkasin jotain, mutta niin vain tunnen.
Minä olen ollut töissä siitä asti kun pojat oli 8,5kk ja mies kotona. Se on ollut meille suorastaan pelastus. Molemmat ollaan nyt nautittu osistamme.
Nyt olen kesälomalla ja ihan kiva olla poikien kanssa. Joka päivä olen niin iloinen kun tää elämä on kuitenkin jo niin helppoa ja vaivatonta eikä nuo itke juuri koskaan.
Korvakierteet ollut kummallakin marraskuusta lähtien. Huhtikuussa laitettiin putket ja se auttoi, kunnes taas nyt ollut tässä kuussa jo 2 tulehdusta. Jos jollain muulla on korvakierrettä, niin kannattaa hakea Kelalta
sairaanlapsenhoitotukea. Me saatiin liki 1000 euroa sitä puolelta vuodelta ja ajattelin hakea taas, jos kierre jatkuu.
Sanoja täällä tapaillaan jo useita
eipää (leipää), ruokaa, anna, antaa, ottaa, äittä, pampa (pallo), nam, paapaa, mammaa jne.
Hyvin samaan tahtiin ovat oppineet. Meidän poikien pravuuri on antaa lentopusuja! Se on kyllä ihastuttavaa, ja varmasti huomio on taattu kun vaikka kaupassa rupeaa niitä jakelemaan. :heart: :heart:
Oikein hyvää kesän jatkoa ja edelleen toistan sitä minun mantraa, että aika kuluu ja pojat kasvaa, jess. Joten ei edes haittaa vaikka tulee syksy. Silloin ollaan jo 1.5v.
*Tirlittan ja pojat 1v3kk(kiltit ja helpot nykyisin)
Mutta kyllä tää silti vieläkin ottaa henkisesti aika koville. Pojat nyt 1v3kk ja en edelleenkään haikaile yhtään niitä vauva-aikoja. Suorastaan kylmät väreet menee selkäpiissä kun kuulen jossain vauvan itkevän.Tai näen odottavia äitejä. :ashamed: Sori, jos loukkasin jotain, mutta niin vain tunnen.
Minä olen ollut töissä siitä asti kun pojat oli 8,5kk ja mies kotona. Se on ollut meille suorastaan pelastus. Molemmat ollaan nyt nautittu osistamme.
Nyt olen kesälomalla ja ihan kiva olla poikien kanssa. Joka päivä olen niin iloinen kun tää elämä on kuitenkin jo niin helppoa ja vaivatonta eikä nuo itke juuri koskaan.
Korvakierteet ollut kummallakin marraskuusta lähtien. Huhtikuussa laitettiin putket ja se auttoi, kunnes taas nyt ollut tässä kuussa jo 2 tulehdusta. Jos jollain muulla on korvakierrettä, niin kannattaa hakea Kelalta
sairaanlapsenhoitotukea. Me saatiin liki 1000 euroa sitä puolelta vuodelta ja ajattelin hakea taas, jos kierre jatkuu.
Sanoja täällä tapaillaan jo useita
eipää (leipää), ruokaa, anna, antaa, ottaa, äittä, pampa (pallo), nam, paapaa, mammaa jne.Hyvin samaan tahtiin ovat oppineet. Meidän poikien pravuuri on antaa lentopusuja! Se on kyllä ihastuttavaa, ja varmasti huomio on taattu kun vaikka kaupassa rupeaa niitä jakelemaan. :heart: :heart:
Oikein hyvää kesän jatkoa ja edelleen toistan sitä minun mantraa, että aika kuluu ja pojat kasvaa, jess. Joten ei edes haittaa vaikka tulee syksy. Silloin ollaan jo 1.5v.
*Tirlittan ja pojat 1v3kk(kiltit ja helpot nykyisin)
Hei! Olipas kiva ketju, mukavaa kun tänne löysin!
Huomaan päässeeni TODELLA helpolla, mulla on siis pojat, nyt reilu 1 v 2 kk, Tirlittan, koska sun pojat on syntynyt? Mein 10.5.07
Vauva-aika oli helppoa meillä, isoveikalla oli kyllä masun kanssa ongelmia, mutta löydettiin ratkaisu, venttiilituttipullo, korvikejauhe ja rela-tipat. Niin, mä siis kaipaan noita vauva-aikoja, vähän yli puoli vuotiaaksi, silloin oli mulla helppoa, pojat viihtyivät hienosti lattialla, eivätkä tarvinneet koko ajan seuraa, 1,5 kk:n iässä aloitettiin kyllä jo maissivelli, kun meni yöt päivät tosi lyhyillä syöttöväleillä. Isoveli alkoikin nukkua heti liki kellon ympäri, pikkuveli vähitellen pidensi yötään, kunnes noin kuukauden kuluttua hänkin nukkui hyvin ja pitkään.
Lisäksi mein isukki on matkatöissä, eli oli viikot pois, siltikään en tarvinnut kenenkään apua, uskokaa pois, olisin pyytänyt! Noh, olin kai jo tottunut katkonaisiin uniin, kun alussa yösyötöt eivät haitanneet jaksamistani päivällä, sitten jo pojat nukkuivatkin paremmin.
Nyt vasta hulinaa on, no joo, mein pojat ei puhu, tai puhuu juu, omaa kieltään, vaan sanoja tulee harvoin ja vahingossa, mutta juoksevat jo....vuoden iässä aloittivat. Ehtivät ja pääsevät joka paikkaan, eipä muuten pysy kotikaan enää siistinä, kun pojat levittävät enemmän kuin äiti ehtii/jaksaa korjata......ah, joskus tämäkin on ohi, nautin siitä nyt täysillä! Meinkin pojat halailevat ja pussailevat toisiaankin, on tosi ihanan hellyttävän näköistä, ja vilkuttavat, sekä ovat oppineet kättelemään, hih, hupaisan näköistä! Mutta tuo lentosuukko, voih, kaipa nuo meinkin pojat tuon oppisivat, pitäisiköhän alkaa opettaa???
Kurjenkello ja pojat 1 v 2 kk, kiltit juu, vaan villit ja vallattomat! :kieh:
Huomaan päässeeni TODELLA helpolla, mulla on siis pojat, nyt reilu 1 v 2 kk, Tirlittan, koska sun pojat on syntynyt? Mein 10.5.07
Vauva-aika oli helppoa meillä, isoveikalla oli kyllä masun kanssa ongelmia, mutta löydettiin ratkaisu, venttiilituttipullo, korvikejauhe ja rela-tipat. Niin, mä siis kaipaan noita vauva-aikoja, vähän yli puoli vuotiaaksi, silloin oli mulla helppoa, pojat viihtyivät hienosti lattialla, eivätkä tarvinneet koko ajan seuraa, 1,5 kk:n iässä aloitettiin kyllä jo maissivelli, kun meni yöt päivät tosi lyhyillä syöttöväleillä. Isoveli alkoikin nukkua heti liki kellon ympäri, pikkuveli vähitellen pidensi yötään, kunnes noin kuukauden kuluttua hänkin nukkui hyvin ja pitkään.
Lisäksi mein isukki on matkatöissä, eli oli viikot pois, siltikään en tarvinnut kenenkään apua, uskokaa pois, olisin pyytänyt! Noh, olin kai jo tottunut katkonaisiin uniin, kun alussa yösyötöt eivät haitanneet jaksamistani päivällä, sitten jo pojat nukkuivatkin paremmin.
Nyt vasta hulinaa on, no joo, mein pojat ei puhu, tai puhuu juu, omaa kieltään, vaan sanoja tulee harvoin ja vahingossa, mutta juoksevat jo....vuoden iässä aloittivat. Ehtivät ja pääsevät joka paikkaan, eipä muuten pysy kotikaan enää siistinä, kun pojat levittävät enemmän kuin äiti ehtii/jaksaa korjata......ah, joskus tämäkin on ohi, nautin siitä nyt täysillä! Meinkin pojat halailevat ja pussailevat toisiaankin, on tosi ihanan hellyttävän näköistä, ja vilkuttavat, sekä ovat oppineet kättelemään, hih, hupaisan näköistä! Mutta tuo lentosuukko, voih, kaipa nuo meinkin pojat tuon oppisivat, pitäisiköhän alkaa opettaa???
Kurjenkello ja pojat 1 v 2 kk, kiltit juu, vaan villit ja vallattomat! :kieh:
Kyllä vähästä meinaa väsyneen mamman mieli musteta... eilen nimittäin piti toista kaksospoikaamme vieä sairaalaan tutkimuksiin. Aikaa olimme odottaneet 2kk ja olin helpottunut kun uusia pissatulehduksia tässä välissä ei ollut tullut. Kaikki meni hienosti uä tutkimuksessa ja sitte itkun kaa laitettiin katetri. Isotooppikuvaukseen sitte tyssäs... meille ei oltukkaan varattu aikaa eli turhaan oli vauva katetroitu ja lääkitty. Piti istua vähän aikaa hiljaa. :x No onneksi sitte löyty joustoa ja ne lupas kuvata pojan päivän päätteeksi. Sitte vaan kotiin odottamaan katetrin kaa. Kun tultiin sovitulle lääkärin ajalle, ei hää ehtinyt ottaa vastaan kun meillä oli se tutkimus... uusi aika täksi päiväksi käteen ja menoksi. Onneksi poli on tossa parin km päässä, ettei matka oo ongelma. Sitä on vaan niin väsy, ettei jaksais veivata kovin monesti näitä juttuja.
Toi korvakierteisen kela tuki oli hyvä vinkki ko meillä näyttäs kaa korvakierre olevan "hyvällä" alulla.
Turhaa valtustahan tämä on, mutta ko harmistuu vähästä niin ei voi mitään... Vettäki sataa ja mensut alko taas... farkut ei mahu jalkaan... Vieläköhän olis jotain valitettavaa...
Hymyilevien pikkupoikien uupunut äiti... josko huomenna aurinko paistais tähänki risukasaan
Toi korvakierteisen kela tuki oli hyvä vinkki ko meillä näyttäs kaa korvakierre olevan "hyvällä" alulla.
Turhaa valtustahan tämä on, mutta ko harmistuu vähästä niin ei voi mitään... Vettäki sataa ja mensut alko taas... farkut ei mahu jalkaan... Vieläköhän olis jotain valitettavaa...
Hymyilevien pikkupoikien uupunut äiti... josko huomenna aurinko paistais tähänki risukasaan
Vauvat puoli vuotta =) =) ja yhtä aurinkoa, tosin nyt pientä nuhaa liikkeellä. Kierivät ja liikkuvat jotenkin mönkien, poika yrittää ryömiä, tyttö kiemurtelee. Poika juttelee omalla kielellään, tyttö nauravaisempi, ja pulauttelee niin että saa vaihtaa veikankin vaatteet kun kaaressa lentää. Syövät jo hyvin, pojan massu kovettuu helposti joten saa enemmän luumu- ja porkkanapitoista sosetta. Eri lusikoilla syötän, mutta ruoka voi olla samalla isolla lautasella jaettuna kahteen kasaan, tai sitten eri kupeissa. Kestovaippoja ollaan pidetty, joten vaippojen raahaamiselta ollaan vältytty, minun mielestäni pyykkikonetta on helpompi pyörittää. Isoveli uhmaikäinen on vähän mustasukkainen, mutta ei tee vauvoille mitään, sotkee ja piirtelee vaan ympäriinsä, ja kiukuttelee. Viihdyttäjiä riittää omasta takaa, mutta vastuu arjen sujumisesta on kuitenkin minulla, ja ihana kun saan välillä jostain pientä apua. Mukavaa syksyä kaikille!
Kiva kuulla, et arki sujuu Valvatti.
Empä muistanu, et olin valittannu viimeeksi tähän ketjuun noin antaumuksella... Nyt on sellanen kiva vaihe menossa: pojat pääsee ryömimällä kulkemaan mun mukana. Syövät hyvin. Kasvavat. Nukkuvat 10-11 t ilman ruokailuja. Ite jaksaa hyvin kun saa nukkua yöllä normaalisti. No kohta tulee joulu ja pojat saa jalat alleen eli tukka pystyssä odotan sitä aikaa. Portti on asennettu portaisiin ja sit kaikki ylimääräinen on jo raivattu alakerrasta...
Nyt se aurinko on paistannu täällä ihanasti jo monta päivää... kyl on kaunista syksyä!
Mopa ja pojat 8kk
Empä muistanu, et olin valittannu viimeeksi tähän ketjuun noin antaumuksella... Nyt on sellanen kiva vaihe menossa: pojat pääsee ryömimällä kulkemaan mun mukana. Syövät hyvin. Kasvavat. Nukkuvat 10-11 t ilman ruokailuja. Ite jaksaa hyvin kun saa nukkua yöllä normaalisti. No kohta tulee joulu ja pojat saa jalat alleen eli tukka pystyssä odotan sitä aikaa. Portti on asennettu portaisiin ja sit kaikki ylimääräinen on jo raivattu alakerrasta...
Nyt se aurinko on paistannu täällä ihanasti jo monta päivää... kyl on kaunista syksyä!
Mopa ja pojat 8kk
Terveisiä pitkästä aikaa täältäkin.
Väsyneenä ja ehkä hieman sekavanakin tuli keväällä kirjoiteltua
Mutta.. mukavasti on mennyt ja arki asettunut. Pojat kasvaa kovaa kyytiä ovat olleet terveenä ja kovin touhukkaita ovat!
Vauva-ajan olen kokenut nyt jälkeenpäin ajateltuna oikeastaan ihan ihanana. Ei tässä suurempia ongelmia ole ollut.
Ensimmäinen ulkomaanmatka on tulossa ensi viikolla ja sitä hieman jännittyneenä odotan. Miten sujuu lennot ja miten pärjään isojen rattaiden kanssa kentällä.
Nyt poiken kanssa passitoimistoon hakemaan veijareiden passit :heart:
Ihanaa syksyä kaikille monikkoperheille!
Roosa ja pojat 7,5kk
Väsyneenä ja ehkä hieman sekavanakin tuli keväällä kirjoiteltua
Mutta.. mukavasti on mennyt ja arki asettunut. Pojat kasvaa kovaa kyytiä ovat olleet terveenä ja kovin touhukkaita ovat!
Vauva-ajan olen kokenut nyt jälkeenpäin ajateltuna oikeastaan ihan ihanana. Ei tässä suurempia ongelmia ole ollut.
Ensimmäinen ulkomaanmatka on tulossa ensi viikolla ja sitä hieman jännittyneenä odotan. Miten sujuu lennot ja miten pärjään isojen rattaiden kanssa kentällä.
Nyt poiken kanssa passitoimistoon hakemaan veijareiden passit :heart:
Ihanaa syksyä kaikille monikkoperheille!
Roosa ja pojat 7,5kk
Vielä piti lisätä, minusta tuntuu, että se alku kahden pienen vauvan kanssa oli minulle aikamoinen shokki Olin varautunut pahimpaan mutta toivoin salaa kaiken sujuvan hyvin.
Nyt voi kyllä sanoa suurella :heart: .llä, että meitä kohtasi ihana tuplaonni.
Ja uskomattoman ylpeä olen nyt että olen pärjännyt ne koliikkiajat ja vauva-arjen alun kahden pienen kanssa.
Olin varautunut pahimpaan mutta toivoin salaa kaiken sujuvan hyvin. Nyt voi kyllä sanoa suurella :heart: .llä, että meitä kohtasi ihana tuplaonni.
Ja uskomattoman ylpeä olen nyt että olen pärjännyt ne koliikkiajat ja vauva-arjen alun kahden pienen kanssa.
Ihanaa... pojat jo 10,5kk ja joulukin tulee pian. Täällä lapissa on aivan ihanan luminen alkutalvi menossa. Lumityötä toki teettää, mutta se mieluummin tämä kuin se kun viime syksyinen liukkaus, eikä ison masun kaa uskaltanu juuri liikkua jäisillä pihoilla.
Meillä yöt on nykyään epätasiasen rikkonaiset liikkumaan opettelun ja toistuvien flunssien (infektioastma) vuoksi, mutta arki sujuu mallikkaasti ja koko ajan helpottaa. Vuoden merkkipaalu lähestyy ja silloin juhlimme kovasti ystävien ja sukulaisten kaa, että tähän asti on selvitty =)
Kyllä tuplista seuraa tuplaONNI vaikkakin myös sitä tuplaväsymystä ja huoltakin. Kaikkineen kuitenkin superhienoa olla kaksosten äiti ja etuoikeutettu kun saa seurata ihanien poikien kasvua, kehitystä ja leikkiä.
Voimia arkeen meille kaikille!
Meillä yöt on nykyään epätasiasen rikkonaiset liikkumaan opettelun ja toistuvien flunssien (infektioastma) vuoksi, mutta arki sujuu mallikkaasti ja koko ajan helpottaa. Vuoden merkkipaalu lähestyy ja silloin juhlimme kovasti ystävien ja sukulaisten kaa, että tähän asti on selvitty =)
Kyllä tuplista seuraa tuplaONNI vaikkakin myös sitä tuplaväsymystä ja huoltakin. Kaikkineen kuitenkin superhienoa olla kaksosten äiti ja etuoikeutettu kun saa seurata ihanien poikien kasvua, kehitystä ja leikkiä.
Voimia arkeen meille kaikille!