Niin, no joskus se perintään mennyt summa voi olla muutaman kympin luokkaa - olethan varmaan tällaisistakin lukenut? Summa vaan kasvaa, jos sitä ei maksa. Elämän kriisitilanteissa laskut jäävät avaamatta ja kasaantuvat, ja sitten niitä ei enää avaa, kun ei jaksa enää lisää ongelmia. Olet varmaan lukenut näistäkin? Eihän se tarkoita, etteikö olisi itse mokannut, mutta alkuperäinen summa on ollut niin pieni, että kyse on tosiaankin pienestä mokasta. Lopulta perittävä summa on niin suuri, ettei siitä enää selviäkään, ja silloin siitä tulee suuri tragedia.
Järjestöntä korkojen kasvattamista parempi systeemi olisi sellainen, että laskuista menisi vaan joku normaali muistutusmaksu, ja jos niitä ei itse maksa, ne mieluummin vaikka ulosmitattaisiin suoraan jostain tuloista. En tiedä, olisiko tämäkään hyvä, mutta ei minusta ole oikein se, että perintätoimistot tekevät bisnestä tuolla laskujen perimisellä. Joissain tapauksessa he tekevät bisnestä suoraan toisen ihmisen taloudellisella ahdingolla.
Toimeentulotuella elävä ei ole kerjäläinen sanan varsinaisessa merkityksessä, joten olisi asiallista, jos sinäkään et sitä käyttäisi. Mutta itse kysymykseesi . joo, kyllä minusta jokaisella pitää olla oikeus valita, missä ja millaisessa paikassa haluaa asua. Aina toive ei tietenkään toteudu, kuten ei toteudu varakkaampienkaan kaikki asumistoiveet. Ja kyllähän kaupungon asuntojakin haettaessa saa itse rajata hakutoiveet, ja niin pitää ollakin. Kaupunki sitten jakaa asuntoja sen mukaisesti - tietysti tiukkojen toiveiden hakemukset saattavat odottaa pitempään kuin ne, joissa on enemmän hakutoiveita.