jos kuvittelee, että paskominen sektion jälkeen on vaikeaa niin alatie-synntyksen jälkeen se vasta helvetillistä onkin!

jo pelkkä pytylle asettuminen on ihan hirveää |O pyyhinkin nykyään seisaaltani, koska en tod. istu
yhtään kauempaa kuin on pakko !!! olin kuullut, että virtsaaminen kirvelee mutta kukaan ei mainnnut siitä, että
istuminen & jalkojen levitys sattuu niin perkeleesti etten varmaan tee isompaa asiaa ennen ensi vuotta...

 

juu ja III-asteen repeämän jälkeen se tuskaa vasta onkin! Onneksi on lapsiluku jo täynnä

 

Se oli kyllä kokemus, jonka muistaa aina Onneksi sentään aika kultasi muistot niin ei sinänsä enää ole epämiellyttävä ajatus, lähinnä huvittava.

 

Kauanko tuo yleensä kestää ennen kuin palautuu normaaliksi? Vai löystyykö siinä pysyvästi? : /

 

Ekan kohdalla mulla leikattiin välilihaa, istuminen ja vessa-asiat ei ollut mitään miellyttävää puuhaa pariin kolmeen viikkoon, kuopuksen kohdalla ei leikattu, ei revennyt eikä tullut mitään vaikeuksia istumisen ja vessassa asioinnin suhteen.

 

Kauanko tuo yleensä kestää ennen kuin palautuu normaaliksi? Vai löystyykö siinä pysyvästi? : /

Ei mulla ainakaan mikään löystynyt, ennemminkin tuntui että kiristi. Ja arpikudos kun ei oikein veny niin kiva siinä sitten vääntää torttua.

 

Ei ne ekat vessakäynnit alatiesynnytyksen jälkeen tosiaan mitään mielihyväjuhlaa olleet. Taisin mäkin tirauttaa kyyneleen, pari.

 

Minä muistaakseni panttasin sitä jaskaa vaikka kuinka pitkään, kun en kerta kaikkiaan uskaltanut! Ensimmäisen synnytyksen jäljiltä oli alapää kipeä muutaman viikon, mutta toisen synnytyksen jäljiltä ei. Ainoastaan JÄRJETTÖMÄN SUURET ja KIPEÄT pukamat piinasivat viikkokaupalla. Että näin.

 

Mulla meni mahan aika kovalle synnytyksen jälkeen ja koitin jo levolacia - ei toiminu. Sit hain laxoberonia apteekista ja otin sit kerralla sen mitä sai, ei onneks seuraavana päivänä tarvinu mennä mihinkään kun kotonakin oli tuskaa ehtiä vessaan... Mut eipä ollu enää kovalla

 

Ihanaa jakaa tällaista teidän kanssanne :saint: , mutta minulla suoli jotenkin lamaantui ensimmäisessä synnytyksessä. En yksinkertaisesti pystynyt lainkaan ulostamaan. Kyse ei ollut kivuista, suoli ei vaan toiminut. Laksatiiveja yritettiin, ja itkuisen lähes kahden viikon (kyllä!!) jälkeen onnistui, tehokkaan peräruiskeen avulla. Seuraavat pari viikkoa siitä kävinkin ainoastaan peräruiskeen avulla vessassa.

Luojan kiitos seuraavissa synnytyksissä ei tapahtunut samaa! Suoli toimii ihan normaalisti myös nykyisin.

 

Kannattaa ottaa heti suosiolla vaikka movicolia niin ei mene kovalle.

 

Huh, muistan hyvin tunteen.. Ekassa synnytyksessä tehtiin epparileikkaus ja oli kyllä aika arkana paikat. Pissalla käyminen jo kirveli vietävästi, mutta isolle asialle uskaltauduin vasta 6 pv.synnytyksen jälkeen, eikä ollut kiva kokemus. Tuntui että tikit yms.ratkeaa uudestaa´n.

 

Kauanko tuo yleensä kestää ennen kuin palautuu normaaliksi? Vai löystyykö siinä pysyvästi? : /

Käsititkö nyt jotaion väärin? Tässä ei kyl missään kohtaa puhuttu minkäänlaisesta löystymisestä, päin vastoin. Taidat vain esittää tyhmää??

 

Käsititkö nyt jotaion väärin? Tässä ei kyl missään kohtaa puhuttu minkäänlaisesta löystymisestä, päin vastoin. Taidat vain esittää tyhmää??

Mietin vain sitä, että on kai se mahdollista, että esimerkiksi välilihan leikkaus aiheuttaa jotain löystymiä?

 

Mietin vain sitä, että on kai se mahdollista, että esimerkiksi välilihan leikkaus aiheuttaa jotain löystymiä?

Harvemmin varmaan, kun laitetaanhan se tikeillä kokoon. Tunnottomia kohtia saattaa jäädä, ja röpelöä/arpia/yms.

 

:heart: Laxoberon :heart: Microlax :heart: Hädensa :heart:

Ei se kivaa ollut, mutta kunnon apteekkireissun jälkeen siedettävää.

 

Synnytyksestä nyt vähän päältä kolme viikkoa ja vasta pari päivää sitten (tai ehkä viikko?) alkoivat tuskat. :I Ilmeisesti arpikudos siellä kiristää kun tikit ovat ilmeisesti jo hävinneet. Kiristää kyllä niin ikävästi että vessaan ei ole menemistä ilman että hätä on liian iso. Sattuu kyllä. Mutta heti synnytyksen jälkeen taas ei pariin viikkoon tuntunut juuri missään..

 

Eka syntyi imukupilla ja tuli pahat repeämät ja mustelmat pakaroihin ja voi sitä tuskaa, kun ekan kerran piti käydä kakalla, itkua sai vääntää. Hyi että......

 

[QUOTE="ccc";26469029]Eka syntyi imukupilla ja tuli pahat repeämät ja mustelmat pakaroihin ja voi sitä tuskaa, kun ekan kerran piti käydä kakalla, itkua sai vääntää. Hyi että......[/QUOTE]

En ole tietääkseni synnyttänyt. Vaikka samalta se joskus vessassa tuntuukin

 

Oletko jo miettinyt milloin aloitat yhdynnät?

 

[QUOTE="Lea";26469073]Oletko jo miettinyt milloin aloitat yhdynnät?[/QUOTE]
:x Ei ollu reilu kysymys!

 

Mulla auttoi kotikalja. Join sitä vessanpytyllä, kyllä... Lisäksi suihkuttelu vedellä ja movicolia tuli vedettyä. Oli vatsa sitten sen verran löysällä ettei tarvinnut juuri pinnistellä. Siinä mun vinkit.
Ja, joo-o sektion jälkeen tuo homma oli helpompaa, mutta kaikki muu toipuminen itselläni hankalaa. Et sikäli kallistuisin synnytyksen puolelle jos kolmas vielä tulisi...

 

Minä muistaakseni panttasin sitä jaskaa vaikka kuinka pitkään, kun en kerta kaikkiaan uskaltanut! Ensimmäisen synnytyksen jäljiltä oli alapää kipeä muutaman viikon, mutta toisen synnytyksen jäljiltä ei. Ainoastaan JÄRJETTÖMÄN SUURET ja KIPEÄT pukamat piinasivat viikkokaupalla. Että näin.

se on vaan pahempaa jos panttaa ko siinä voi helposti iskeä ummetus. : / huh..onneks ei enää ikinä..

 

Minä oon ollut ilmeisen onnekas.

Kovasti ekan synnytyksen jälkeen pelkäsin vessassa käymistä, mutta kun sinne lopulta uskaltauduin menemään (juu, pistin vastaan ja pidättelin vaikka kuinka kauan...) niin yllätyin kun ei se ollutkaan paha juttu. Käsisuihkulla suihkuttelin varovasti, ja pyyhkiminen oli taputtelua eikä pyyhkimistä, mutta ei ollut paha. Epparihaava vähän kiristi kyllä.

Tokan synnytyksen jälkeen taas oli kuin en olisi koskaan synnyttänytkään.

Saa nähdä miten kolmannen kanssa käy...toivottavasti se selviää PIAN

 

no isohätäongelmia en ole kokenut, mut jos pissatessa kirvelee, niin käsisuhkulla kun suihkuttaa samalla, niin ei kirvele ollenkaan niin paljoa...