Jos mies kommentoisi useasti sun ruuan laittamista tai leipomista..

tyyliin:

"saisko näihin korvapuusteihin päälle vähän enemmän sokeria" tai "voisko niitä paistaa niin et jäis himppu sisältä raa´aks"

"osaatko tehdä voisilmäpullia"

"olet kehittynyt pitsan teossa"

"voisko kanan syödä joskus kuivana"

"miks pitää laittaa jauhelihan sekaan kastiketta, tykkäisin enemmän pelkästä jauhelhasta ja makaronista"


Mitä ajatuksia teissä herättäs?

Tässä nyt muutamia mitä mulle ekana tuli mieleen.
Minä osaan laittaa ruokaa ja osaan leipoa, mutta musta tuntuu et harvoin tolle ukolle mikään kelpaa.. syö kyllä sanoo et olis hyvää mut usein heittää jotain ylläkirjoittamani kaltaista komenttia.. ja mua se jostain syystä loukkaa, koska tulee sellanen olo etten tee hänen mieleistään sapuskaa/ tai edes osaa tehdä..

Ehkä se johtuu siitä et mulle itelleni ei ikinä tulis mieleen mennä kellekkään joka tehnyt mulle ruokaa sanomaan et näin ja näin voisit hei parantaa..

 

ei musta nuo kuullosta pahalta. tietty riippuu miten asian sanoo ja missä yhteydessä.

 

ei musta nuo kuullosta pahalta. tietty riippuu miten asian sanoo ja missä yhteydessä.

ehkä minäoon sit vaan herkkä..

ukon ihan ykkössuosikki "ruoka" on jauheliha - makaroni sörsseli.. jeee

 

että sitten voi mennä takaisin äidin helmoihin tai opetella itse laittamaan ruokaa. Melkoiselt maukujalta kuulostaa, onko mies vai kitisijä? Meillä ruokaa laittaa meistä vanhemmista se joka ehtii ja ainut joka siitä napisee on 8v..

 

[QUOTE="aloittaja";23240615]ehkä minäoon sit vaan herkkä..

ukon ihan ykkössuosikki "ruoka" on jauheliha - makaroni sörsseli.. jeee [/QUOTE]

siis että hän vois syödä sitä aina.. joskus mietinkin et piruttain teen sille kohta joka päivä stä kun muut syödään muuta.Katotaan kauanko maistuu..

 

Oisin tyytyväinen. Nyt ko meen ees keittiötä kohti saan epäilevän katseen ja jos kaivan kattilan esille kuuluu jyrähys "mitä sulle pittää laittaa". Ite en saa tehä mittään ko mies pelkää että talo pallaa... Sen verran korkeintaan saan keitellä ja paistella ite että minua on joku vahtimassa ja muistuttamassa että hellalla on jotaki tai uunissa käryää...

 

Voisit alkaa kommentoimaan hänen edesottamuksiaan samaan tyyliin Keksit joka asiasta jotaki parantamisen varaa

 

[QUOTE="aloittaja";23240615]ehkä minäoon sit vaan herkkä..

ukon ihan ykkössuosikki "ruoka" on jauheliha - makaroni sörsseli.. jeee [/QUOTE]

mikäs sellaisen tekemisessä jos ukko kerran tykkää, pääsee itsekin helpommalla...

mutta siis mun mielestä ei kuullosta pahalta jos joku kysyy "osaatko tehdä voisilmäpullia", tai sanoo että olen kehittynyt pizzan teossa. ei kai se, että kysyy, ole paha asia, ja se, että on kehittynyt jossain ei tarkoita että aiemmin olisi ollut huono.

 

Oma uunituore exäni tapasi haukkua kaikki ruoka mitä tein. Siinä oli AINA jotain vikaa tai valmistuksessa tein jotain väärin. Söi naama jähmeänä, ei puhettakaan että olisi edes esittänyt sen maistuvan ja joskus jätti parin haarukallisen jälkeen syömättä. En itsekään väitä olevani loistokokki mutta ei minun tekemäni ruoka sentään _pahaa_ ole jos ei herkullistakaan.

Silti jaksoi aina valittaa että kun niin harvoin tein ruokaa pitkän kaavan mukaan. Ei paljoa motivoinut enää edes yrittää kun vastaan tuli aina täystyrmäys. Myönsi kyllä itsekin että omasta mielestään ruoka kertakaikkiaan ei voi olla hyvää jollei joko ole itse tai äitinsä ole sen valmistanut...

-____-

 

njääh..se tekee itse jos haluaa eritavalla (tai maustaa omia ruokiaan). tähän asti on ollut tyytyväinen.

 

No minusta on tavoite, että kaikki tykkää ruuasta, joten fiksataan reseptiä parempaan suuntaan. Kyllä myös miehen kokkauksista annan hänelle palautetta.

miksi voisilmäpullaa ei voisi tehdä tai sokeria lisätä korvapuustiin? mä jätin rakeet pois meidän puusteista, kun ukko ei niistä tykkää...

 

Et varmasti osaisi sitten kokata ollenkaan jos valittamista löytyy noin paljon.

 

Sanoisin että joo kuulostaa tutulta kommentilta lapsen suusta, mutta huomasinkin että oho olikin mies kyseessä. Ei noista avieroa vireille saa, mutta varmaan itse ilmoittaisin että mieleistänsä ruokaa ja leipomuksia saa tietysti tekemällä ihan itse. Tai osallistumalla ruuanlaittoon ja leivontaan. Muussa tapauksessa jokainen syö sitä mitä tarjotaan.

 

Jos ei minun tekeleet maistu, niin sanoisinpa "ukko kulta, otappa se keittokauha omiin hyppysiisi ja alappa laitella meidän perheen pöperöt" Niin tai ainahan voi mennä äitinsä luo syömään

 

Minusta nuo kuulostaa ihan asiallisilta ja rakentavilta kommenteilta/toiveilta. Eihän niissä ole mollattu sitä, mitä olet tehnyt vaan esitetty, että jotain voisi tehdä eri tavallakin välillä.

 

ootteko te jotenkin kireitä kokkeja? Riippuu siis varmaan sävystä, millä nuo lausuu - mutta itse noista lausunnoista en yhdestäkään osaisi loukkaantua. Miestä kiinnostaa! Paljon mieluummin kokkaisin semmoiselle, joka esittää toivomuksia ruuan suhteen kuin semmoiselle joka söisi kiltisti kommentoimatta tai kiittäisi koska kerran kuuluu muttei koskaan koko sydämestä. En muutenkaan tykkää puolivillaisuudesta, musta se kertoo karua kieltään siitä, että ihminen ei ole ihan hereillä ja kokonainen.

Tietty tuommoisen voisi ottaa mukaan siihen ruuanlaittoon, mutta se riski on silloin otettava että koska sitä kerran noin kiinnostaa, niin seuraavaksi se heittäytyisi intohimoiseksi asian suhteen, ja sitten sun pöperöt alkais ehkä herättää aiempaa enempi kritiikkiä tai tulis potkut keittiöstä vallan.

Rakastakaa etenkin itteänne, älkää pelätkö arvostelua älkääkä arvostelko turhanpäin takaisin (=onko mulla ihan mätä mies kun se tuommoinen on)

 

Sanoisin että tee itse.

 

ootteko te jotenkin kireitä kokkeja? Riippuu siis varmaan sävystä, millä nuo lausuu - mutta itse noista lausunnoista en yhdestäkään osaisi loukkaantua. Miestä kiinnostaa! Paljon mieluummin kokkaisin semmoiselle, joka esittää toivomuksia ruuan suhteen kuin semmoiselle joka söisi kiltisti kommentoimatta tai kiittäisi koska kerran kuuluu muttei koskaan koko sydämestä. En muutenkaan tykkää puolivillaisuudesta, musta se kertoo karua kieltään siitä, että ihminen ei ole ihan hereillä ja kokonainen.

Tietty tuommoisen voisi ottaa mukaan siihen ruuanlaittoon, mutta se riski on silloin otettava että koska sitä kerran noin kiinnostaa, niin seuraavaksi se heittäytyisi intohimoiseksi asian suhteen, ja sitten sun pöperöt alkais ehkä herättää aiempaa enempi kritiikkiä tai tulis potkut keittiöstä vallan.

Rakastakaa etenkin itteänne, älkää pelätkö arvostelua älkääkä arvostelko turhanpäin takaisin (=onko mulla ihan mätä mies kun se tuommoinen on)

Mustakin on outoa, että perhe-elämässä saisi kokkaajalle koskaan sanoa, mitä mieltä on tai mitä haluaisi pöydässä nähdä.

Mutta kaksplussalla perinteinen vastaus on: "kosta". Ei puhumista, ei keskustelua, ei kyselyä miksi näin. Vaan ratkaisu kaikkeen on nälväistä tai haukkua. Onko tosiaan teillä kotona diktatuuri, että kokkaava tekee täsmälleen niin kuin oma napa sanoo?

 

Minä osaan laittaa ruokaa ja osaan leipoa. Tiedän sen ja olen kuullutkin sen. Ja kyllä mun mieskin sanoo että olen hyvä kokkaamaan ja leivonnaiset hyviä mut silti sillä on joku tollanen tarve/tapa/tyyli usein kommentoida..

Mutta ehkä se vaan on niin et oon vaan herkkä, liian kriittinen ittiäni kohtaan et otan sen pahalla/henk.kohta ja ajattelen et en osaiskaan, tai et ei miehelle kelpaa..

 

Mustakin on outoa, että perhe-elämässä saisi kokkaajalle koskaan sanoa, mitä mieltä on tai mitä haluaisi pöydässä nähdä.

Mutta kaksplussalla perinteinen vastaus on: "kosta". Ei puhumista, ei keskustelua, ei kyselyä miksi näin. Vaan ratkaisu kaikkeen on nälväistä tai haukkua. Onko tosiaan teillä kotona diktatuuri, että kokkaava tekee täsmälleen niin kuin oma napa sanoo?

Sinä siis jättäisit pullat raa'aksi ja kastikkeen pois jauhelihasta ukkosi pyynnöstä?

 

Riippuu ihan äänensävystä millä sanotaan. Hyvähän se vaan on ääneen sanoa jos joku kehitysidea tulee mieleen, mutta jos aina tulee pelkkää negatiivista palautetta niin aika nopeasti totean että saat ruokasi ihan millaisena haluat, kun teet sen itse.

 

Mustakin on outoa, että perhe-elämässä saisi kokkaajalle koskaan sanoa, mitä mieltä on tai mitä haluaisi pöydässä nähdä.

Mutta kaksplussalla perinteinen vastaus on: "kosta". Ei puhumista, ei keskustelua, ei kyselyä miksi näin. Vaan ratkaisu kaikkeen on nälväistä tai haukkua. Onko tosiaan teillä kotona diktatuuri, että kokkaava tekee täsmälleen niin kuin oma napa sanoo?

Itse en tähän linjaan lähtis

mut meillä on tilanne se et mies ei osaa laittaa ruokaa tipan tippaa, se johtuu siitä et äitinsä hänet passannut piloille.

Minä sisi hoidan meillä kaiken ruuan teon.

Ja miehen mielestä oikeasti sais olla aina vaan sitä jauheliha-makaroni mössöä tai kuivaa kanaa.. ja muut haluais kyllä jotain muuta.

 

[QUOTE="aloittaja";23240861]Itse en tähän linjaan lähtis

mut meillä on tilanne se et mies ei osaa laittaa ruokaa tipan tippaa, se johtuu siitä et äitinsä hänet passannut piloille.

Minä sisi hoidan meillä kaiken ruuan teon.

Ja miehen mielestä oikeasti sais olla aina vaan sitä jauheliha-makaroni mössöä tai kuivaa kanaa.. ja muut haluais kyllä jotain muuta.[/QUOTE]

Mistäs johtuu, etten ole laisinkaan yllättynyt tästä

 

[QUOTE="aloittaja";23240861]Itse en tähän linjaan lähtis

mut meillä on tilanne se et mies ei osaa laittaa ruokaa tipan tippaa, se johtuu siitä et äitinsä hänet passannut piloille.

Minä sisi hoidan meillä kaiken ruuan teon.

Ja miehen mielestä oikeasti sais olla aina vaan sitä jauheliha-makaroni mössöä tai kuivaa kanaa.. ja muut haluais kyllä jotain muuta.[/QUOTE]

Ehkäpä olisi aika sopia ruuanlaittovuoroista?Ehkä mies ei vielä osaa,mutta opettelematta harva osaa tehdä yhtään mitään,joten soppakauha hänelle käteen ja annat toteuttaa itseään.=)

 

Sanoisin että teen nämä ruuat niinkuin teen, jos on valittamista niin mikään ei estä sinua tekemästä paremmin. Siitä vaan sitten tekemään.