Jos noudatat raamattua elämän ohjenuorana,

niin miksi ja miten valitset sieltä ne säädökset joita noudatat ja mitkä jätät noudattamatta?

En ole koko kirjaa lukenut läpi, mutta se mitä olen siihen perehtynyt on antanut hyvin ristiriitaisen kuvan koko opuksesta ja varsinkin kun vertaa kristinuskon sanomaan yleisesti.

Todella monet myös tuntuvat aina mainitsevan että vanha testamentti nyt on "outdated" ja uutta vain noudatetaan, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi, samaa kirjaahan ne periaatteessa ovat. Eikö se ole yhtälailla jumalan sanaa kuin uusi, vai luetteliko jumala haamukirjoittajalle uuden testamentin sanellessaan ensimmäisenä; tällä sitten korvaan vanhan..?

Haluan keskustelua, perusteluita, mielipiteitä kaikista näkökulmista, koska musta tuntuu niin hassulta että voidaan noukkia ne mitkä itselle sopii ja kuitenkin tuomita toisia kun eivät noudata jotain mikä ei heille sovi. Päällimmäsenä nyt mielessä on tämä mielipide toisesta ketjusta, miten homoseksuaali ei voi olla uskossa koska ei elä kuten jumala haluaisi, eli tukahduttaisi itsensä ettei elä synnissä toisen samaa sukupuolta olevan kanssa.

 

niin miksi ja miten valitset sieltä ne säädökset joita noudatat ja mitkä jätät noudattamatta?

En ole koko kirjaa lukenut läpi, mutta se mitä olen siihen perehtynyt on antanut hyvin ristiriitaisen kuvan koko opuksesta ja varsinkin kun vertaa kristinuskon sanomaan yleisesti.

Todella monet myös tuntuvat aina mainitsevan että vanha testamentti nyt on "outdated" ja uutta vain noudatetaan, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi, samaa kirjaahan ne periaatteessa ovat. Eikö se ole yhtälailla jumalan sanaa kuin uusi, vai luetteliko jumala haamukirjoittajalle uuden testamentin sanellessaan ensimmäisenä; tällä sitten korvaan vanhan..?

Et ole vissiin lukenut itse Raamatua ollenkaan?

 

Vanhatestamentti on tarkoitettu ihmisille ohjeeksi, jotta he osaisivat oikein elää, eli vastaa nykyistä lakikirjaa. Sen sijaan uudesa testamentissa kerrotaan Jeesuksesta ja pienestä osasta hänen opetuksiaan, joissa mm. mainitaan miten Jeesus ei enää hyväksynyt Mooseksen lakeja, vaan korvasi ne kaikki yhdellä. Rakastakaa lähimmäisiänne kuin itseänne, levittäkää rakkautta kaikkien keskuuteen, unohtakaa silma silmästä vaan kääntäkää toinenkin poski jne. jne.

Hänen ohjeitaan siis kuuluu noudattaa, koska ne ei vanhene vaan ovat ajattomia ja hänen oppiensa mukaan toimialla voi saada itselleen pelastuksen.

 

Mun käsittäkseni me ev.lutit ollaan enemmän ut:n lukijoita, vaikka tietenki vt:kin luetaan. Sä varmaan tiedät, että ut on kirjoitettu Jeesuksen kuoleman jälkeen? Ne ennusteet, jotka on vt:ssa kerrottu ja ut:ssa vahvistettu, käyneet toteen ovat niitä, joihin minä uskon. Myös vertauskuvallisuus, jonka tuolla toisessa ketjussa mainitsin, on hyvin tulkinnallisia. Minä tulkitsen raamattua erilailla kuin muut. Jokainen tulkitsee omalla laillaan.

En tiedä osaanko järkevästi määrittää omaa näkemystäni tai perustella miksi otan jotkut opit raamatusta ja miksi jotkut skippaan. Mutta yritän kuitenkin selittää. Eli raamatun tulkintaani vaikuttaa oma elämänhistoriani, omat näkemykseni, persoonani, oma hengellisyyteni ja tietenkin oma moraali. Jos/KUN jokin raamatun kohdista sotii omaa näkemystäni, moraaliani vastaan, jätän sen huomiotta.

Uskallus vedota omaan päättelykykyyn pohjautuu myös raamattuun! Eli ut:n sanomassa on myös ihmisen omantunnon osallisuus korostettuna. Ihmisen kuuluisi luottaa omaan sydämeesi, sydän yksin tietää mitä perimmältään tahtoo. Sanotaan myös, että sydänkin voi "erehtyä", mutta siihen ihminen tarvitsee seurakunta ja muita viisaita sanoja sieltä.

 

Jos asia sinua noin askarruttaa, kannattaa mennä jonnekin hyvän opettajan johdolla asiaa tutkimaan. Olen huomannut myös, että maallisia lakeja muutetaan aina silloin tällöin aikaa ja olosuhteita vastaamaan. Kristinusko eroaa esim. juutalaisuudesta juuri uuden ja vanhan testamentin osatla ja vielä uudenkin osalta on monia erilaisia oppisuuntia kuten helluntailaisuus, baptistit, lestadiolaiset puhumattakaan monista muissa maissa ja mantereilla olevista oppisuunnista. Joten ei varmaankaan ole vain yhtä oikeaa tulkintaa tai sitten on vain muutamia "puhdasoppisia". Noin perustellen islamilaisetkin toisiaan tappavat, koska tulkitsevat oppiaan eri tavoin. Kristityt eivät sentään enää ole noin fundamentalistia barbaareja juurikaan, joitain Pohjois-Irlantilaisia lukuunottamatta ja sielläkin se on sekoittunut maalliseen politiikkaan.

 

ensinnäkin raamattu ei ole kirja vaan kirjakokoelma. yhteen kirjaan on siis koottu useita kirjoja, jotka on kirjoitettu hyvinkin pitkällä aikavälillä toisistaan eri kirjoittajien toimesta.

 

Pisti miettimään lukiko monikaan aloitusviestiä.. Henkilökohtaisten valintojen mahdollisia perusteluja kysyn koska haluaisin tietää miksi kukin valitsee ne itselleen sopivat ja varsinkin sen, miten voi jokainen tulkita kirjaa haluamallaan tavalla, vedota siihen että se vaatii sen henkilökohtaisen tulkinnan, ja silti tuomita toisen siitä ettei tämä tulkitse sitä samalla tavalla.

Ja en oikein usko että joku opettaja mulle osaisi kertoa toisten henkilökohtaisista uskonvalinnoista, mutta kiva idea Ensimmäiselle kommentoijalle myös; ei, en ole kokonaisuudessaan lukenut, perehtynyt kyllä olen jossain määrin ja kiitos, vastauksesi oli todella tyhjentävä :saint:

 

[QUOTE="minä vaan";22250029]ensinnäkin raamattu ei ole kirja vaan kirjakokoelma. yhteen kirjaan on siis koottu useita kirjoja, jotka on kirjoitettu hyvinkin pitkällä aikavälillä toisistaan eri kirjoittajien toimesta.[/QUOTE]

Niin ja jokaisessa kirjeessä/kirjassa on myös kunkin kirjoittajan "omaa" mukana.

 

Mulle on ihan kirkon kerhossa joskus opetettu, että vanha testamentti on ns. aika ennen armoa. Jeesus elämällään ja kuolemallaan edustaa armoa, ja näin myös Hänen opetuksensa ja tekonsa ovat tärkeimmät. Kyllähän Vanhassa Testamentissä on aika rajua menoa nimittäin.. Jeesus opetti, että kaikista suurin on rakkaus.. Ja se on myös se ohjenuora, jota olen pyrkinyt noudattamaan elämässäni. Olen ihminen ja siis syntinen (toisten mielestä enemmän kuin toisten ), mutta pyrin elämään niin että rakastaisin lähimmäistäni ja vähän kauempanakin olevaa. Yritän elää niin, että kaikilla teoillani olisi joku "hyvä" lähtökohta. "Hyvä" sitten taas on käsite joka voi käsittää paljon asioita sisälleen, mutta siinä kohtaa sovellan sitä omaan moraaliini. Ja moraaliset käsitteeni olen perustanut ennen kaikkea valtiovallan määrittämälle laille, oppimilleni asioille, sekä Jeesuksen sanoille. Toki sieltä joutuu poimimaan vain tiettyjä kohtia pystyäkseen elämään... mutta luotan siihen, että se rakkaus on todella suurin.

 

[QUOTE="vieras";22249979]Vanhatestamentti on tarkoitettu ihmisille ohjeeksi, jotta he osaisivat oikein elää, eli vastaa nykyistä lakikirjaa. Sen sijaan uudesa testamentissa kerrotaan Jeesuksesta ja pienestä osasta hänen opetuksiaan, joissa mm. mainitaan miten Jeesus ei enää hyväksynyt Mooseksen lakeja, vaan korvasi ne kaikki yhdellä. Rakastakaa lähimmäisiänne kuin itseänne, levittäkää rakkautta kaikkien keskuuteen, unohtakaa silma silmästä vaan kääntäkää toinenkin poski jne. jne.

Hänen ohjeitaan siis kuuluu noudattaa, koska ne ei vanhene vaan ovat ajattomia ja hänen oppiensa mukaan toimialla voi saada itselleen pelastuksen.[/QUOTE]

Näin minäkin olen käsittänyt ja pitänyt kristinuskon peruslähtökohtana lähimmäisenrakkautta ja kultaista sääntöä jne., siksi tuntuu jotenkin kaksinaismoralistiselta kuitenkin tuomita toiset sillä perusteella että jumalakin vihaa homoja jne., mitä kaikkia mielenkiintoisia lausahduksia täällä muissa ketjuissa onkaan viljelty.

 

Mulle on ihan kirkon kerhossa joskus opetettu, että vanha testamentti on ns. aika ennen armoa. Jeesus elämällään ja kuolemallaan edustaa armoa, ja näin myös Hänen opetuksensa ja tekonsa ovat tärkeimmät. Kyllähän Vanhassa Testamentissä on aika rajua menoa nimittäin.. Jeesus opetti, että kaikista suurin on rakkaus.. Ja se on myös se ohjenuora, jota olen pyrkinyt noudattamaan elämässäni. Olen ihminen ja siis syntinen (toisten mielestä enemmän kuin toisten ), mutta pyrin elämään niin että rakastaisin lähimmäistäni ja vähän kauempanakin olevaa. Yritän elää niin, että kaikilla teoillani olisi joku "hyvä" lähtökohta. "Hyvä" sitten taas on käsite joka voi käsittää paljon asioita sisälleen, mutta siinä kohtaa sovellan sitä omaan moraaliini. Ja moraaliset käsitteeni olen perustanut ennen kaikkea valtiovallan määrittämälle laille, oppimilleni asioille, sekä Jeesuksen sanoille. Toki sieltä joutuu poimimaan vain tiettyjä kohtia pystyäkseen elämään... mutta luotan siihen, että se rakkaus on todella suurin.

Kiitos ensimmäisestä alkuperäiseen viestiini vastaavasta vastauksesta Ymmärrän erittäin hyvin että raamattu (vai pitäisi puhua vain uudesta testamentista) toimii juurikin hyvänä ohjenuorana niiltä osiltaan jotka vastaavat yleisiä moraalikäsityksiä ja sitä "hyvyyttä" mitä jeesus peräänkuulutti, tuntuu vain että nyky-yhteiskunnassa on ainakin julkisemmassa keskustelussa koko armon ja anteeksiannon tarve ja merkitys unohtunut jonnekin kauas tuomitsemisen taakse : / Onneksi se nyt tietenkään ei yksiselitteisesti näin ole

 

[QUOTE="mmm";22250057]Niin ja jokaisessa kirjeessä/kirjassa on myös kunkin kirjoittajan "omaa" mukana.[/QUOTE]

Etenkin siinä vaiheessa kun kirjoittajat kirjoittivat kirjoitelmiaan Roomalaiselle kirkolle, heidän ihanteet mielessään pitäen. siinä vaiheessa kirjoitusten alkuperäinen sanoma muokattiin ja Jeesuksen teoiksi lisättiin kirjoittajan omia näkemyksiä ja eritoten ne muokattiin sellaisiksi, että ne tukisivat Roomalaisen kirkon näkemystä tai oppia jota he haluavat levittää.
Ottaen huomioon ettei rahvaalle juurikaan aiemmin uskonnollisia oppeja annettu nähtäväksi (kuten voi esim. todeta vanhastatestamentista), vaan heille annettiin vain toivoa ja jotain mihnkä mukaan voisivat elää. Uuden testamentin myötä myös rahvas sai jotain konkreettista, joten sen täytyi olla sen muotoista jonka kirkko halusi heille antaa.

 

Näin minäkin olen käsittänyt ja pitänyt kristinuskon peruslähtökohtana lähimmäisenrakkautta ja kultaista sääntöä jne., siksi tuntuu jotenkin kaksinaismoralistiselta kuitenkin tuomita toiset sillä perusteella että jumalakin vihaa homoja jne., mitä kaikkia mielenkiintoisia lausahduksia täällä muissa ketjuissa onkaan viljelty.

Sun pitää ymmärtää, että kyse on kahden tyyppisistä ihmisistä, niistä jotka uskoo kirkkoon ja niistä jotka uskovat Jumalaan. He jotka uskovat kirkkoon, he tuomitsevat muut ja ovat itse pyhimyksiä, tämä siis on nähtävissä jokaisessa uskonnossa ja uskonnon haarassa.
Sen sijaan he, jotka noudattavat Jeesuksen tulkintaa ja uskovat Jeesuksen opettamaan tietoon Jumalasta, he eivät tuomitse ketään. Heitä on vaan pieni vähemmistä, koska uskovaiset ovat kirkon johdolla aina olleet heitä pistämässä roviolle ja polttamassa myös heidän kirjansa.

 

[QUOTE="vieras";22250130]Sun pitää ymmärtää, että kyse on kahden tyyppisistä ihmisistä, niistä jotka uskoo kirkkoon ja niistä jotka uskovat Jumalaan. He jotka uskovat kirkkoon, he tuomitsevat muut ja ovat itse pyhimyksiä, tämä siis on nähtävissä jokaisessa uskonnossa ja uskonnon haarassa.
Sen sijaan he, jotka noudattavat Jeesuksen tulkintaa ja uskovat Jeesuksen opettamaan tietoon Jumalasta, he eivät tuomitse ketään. Heitä on vaan pieni vähemmistä, koska uskovaiset ovat kirkon johdolla aina olleet heitä pistämässä roviolle ja polttamassa myös heidän kirjansa.[/QUOTE]

Totta, erittäin hyvä pointti. Tämä täytyy piitää mielessä niin löytyy aika paljon enemmän ymmärrystä niille vihamielisemmillekin tuomitsijoille

 

Totta, erittäin hyvä pointti. Tämä täytyy piitää mielessä niin löytyy aika paljon enemmän ymmärrystä niille vihamielisemmillekin tuomitsijoille

Aivam, on Jeesuksen oppi(josta on vain hyvin pienen osan kirkko kerännyt Raamattuun mukaan) ja sitten on kirkon oppi, jota pönkitetään heidän kokoamallaan ja osittain uudelleen kirjoitetulla uudella testamentilla. Josta tosin on vieläkin nähtävissä Jeesuksen sanoma rakkaudesta, he vaan tulkitsevat kokonaisuutta eritavalla kuin mitä Jeesus teki ja opetti.
He loivat oman tien taivaaseen, oman jumalolennon, koska valta oli heillä ei Jeesuksella, joten he saattoivat niin tehdä.
Ne jotka Jeesusta halusivat surata ja hänen oppejaan noudattaa, he vainottiiin ja poltettiin ja kaikille kerrottiin että he ovat pakanoita ja paholaisen riivaamia ja heidät tulee hävittää ja heidän oppinsa on kaikilta kiellettyä luettavaa.
Siten he ovat vieläkin suurin instituutio mihin ihmiskunta uskoo, vaikkakin heidän alkuperäinen kirkkonsa on haarautunut lukemattomiin sivuhaaroihin, mutta jotka silti pohjaa oppinsa tuohon alkukirkon luomaan uskontoon.

Jeesuksen opit ja ne tiedot mistä hän oppinsa perusti, ovat olleet ja säilyneet lukuisissa salaseuroissa, jotka ovat vuosituhannet pitäneet tiedon hallussaa, paljastamatta sitä ulkopuolisille. Nykyään tuota tietoa on yhä enemmän saatavilla ja siten kirkosta tulee eroamaan yhä enemmän porukkaa tulevina vuosina. Kirkkoon ei enää luota kuin ne jotka ovat tosissaan uskovia tai ne joilla ei ole tietoa kirkon ja kirkon opin alkuperästä.
Roomalaiset kirjoitti monet historiat uusiksi, myös kirkon historian salatakseen totuuden.

 

Pisti miettimään lukiko monikaan aloitusviestiä.. Henkilökohtaisten valintojen mahdollisia perusteluja kysyn koska haluaisin tietää miksi kukin valitsee ne itselleen sopivat ja varsinkin sen, miten voi jokainen tulkita kirjaa haluamallaan tavalla, vedota siihen että se vaatii sen henkilökohtaisen tulkinnan, ja silti tuomita toisen siitä ettei tämä tulkitse sitä samalla tavalla.

Ja en oikein usko että joku opettaja mulle osaisi kertoa toisten henkilökohtaisista uskonvalinnoista, mutta kiva idea Ensimmäiselle kommentoijalle myös; ei, en ole kokonaisuudessaan lukenut, perehtynyt kyllä olen jossain määrin ja kiitos, vastauksesi oli todella tyhjentävä :saint:

Kirjoituksessasi on yksi todella outo kohta. Miksi ajattelet niin, että jotkut TUOMITSEVAT toisen tulkinnan. Voidaan olla vain eri mieltä ja omata erilaisia näkemyksiä. Olen useista aihetta käsittelevistä kirjotuksistasi palstalla saanut kuvan, että et usko Raamattuun, etkä Jumalaan. Mutta miksi sinua niin paljon sitten tämä asia liikuttaa. Aivan yhtä hyvin voimme väittää, että ne jotka nyt ja tässä ovat sitä mieltä, että homoavioliitot pitää hyväksyä, tuomitsevat eri mieltä olevat.

Tuomitsemisen tulkinta lähteekin siitä, mitä mieltä kukin on. Ja tuomitseminen on saanut uuden sisällön ja tarkoituksen. Tuomitseminen tarkoittaa enemmänkin lopullista ratkaisua. Usko on asia, josta tiedämme jo nyt, että siitä "joudutaan äänestämään" ja äänestyksen jälkeen voivat eri mieltä olevat olla edelleen eri mieltä.

Luulisi näiden luterilaisen kirkon oppeihin puuttuvien ottavan joskus kantaa siihenkin, ovatko maailman muut uskonnot oikeassa tai väärässä. Ovatko niiden varjolla tehtävät rikokset ja murhat oikeutettuja. Onko kuitenkaan luterilainen kirkko se kaikkein pahin, jota pitää innokkaasti vastustaa. Luulenpa, että kirkkoon kuuluvat ihmiset eivät ole aivan niin agressiivisesti kirkkoon kuulumattomien kimpussa kuin kirkkoon kuulumattomat surakuntiin kuuluvien. Kirkkoon kuulumattomia kirkon sisäiset tulkinnat tuntuvat eniten häiritsevän.

 

[QUOTE="vieras";22250192]Kirjoituksessasi on yksi todella outo kohta. Miksi ajattelet niin, että jotkut TUOMITSEVAT toisen tulkinnan. Voidaan olla vain eri mieltä ja omata erilaisia näkemyksiä. Olen useista aihetta käsittelevistä kirjotuksistasi palstalla saanut kuvan, että et usko Raamattuun, etkä Jumalaan. Mutta miksi sinua niin paljon sitten tämä asia liikuttaa. Aivan yhtä hyvin voimme väittää, että ne jotka nyt ja tässä ovat sitä mieltä, että homoavioliitot pitää hyväksyä, tuomitsevat eri mieltä olevat.

Tuomitsemisen tulkinta lähteekin siitä, mitä mieltä kukin on. Ja tuomitseminen on saanut uuden sisällön ja tarkoituksen. Tuomitseminen tarkoittaa enemmänkin lopullista ratkaisua. Usko on asia, josta tiedämme jo nyt, että siitä "joudutaan äänestämään" ja äänestyksen jälkeen voivat eri mieltä olevat olla edelleen eri mieltä.

Luulisi näiden luterilaisen kirkon oppeihin puuttuvien ottavan joskus kantaa siihenkin, ovatko maailman muut uskonnot oikeassa tai väärässä. Ovatko niiden varjolla tehtävät rikokset ja murhat oikeutettuja. Onko kuitenkaan luterilainen kirkko se kaikkein pahin, jota pitää innokkaasti vastustaa. Luulenpa, että kirkkoon kuuluvat ihmiset eivät ole aivan niin agressiivisesti kirkkoon kuulumattomien kimpussa kuin kirkkoon kuulumattomat surakuntiin kuuluvien. Kirkkoon kuulumattomia kirkon sisäiset tulkinnat tuntuvat eniten häiritsevän.[/QUOTE]

Moneen eri sävyyn voi kirjoittaa, voi toivottaa toiselle onnea valitsemalleen tielle vaikka se raamatun oppien vastainen onkin, voi tiukempaankin sävyyn tuoda esiin erimielisyyttään, voi jopa sanoa ettei todellakaan ymmärrä eikä missään nimessä halua että esim. homot saavat mennä kirkossa naimisiin, mutta on silti hieman eri asia toivottaa toinen helvetin lieskoihin koska uskoo eri tavalla mahdollisesti jopa samaan kirjaan. Itse koen aika tuomitsevaksi myös sanoa toiselle ettet sä voi olla uskovainen koska olet homo. Miksi ihmeessä muka ei? Mutta oikeassa olet, sävyeroja.

En nyt ihan ymmärrä miksi se on outoa että minua kiinnostaa ihmisten käytös ja uskomukset vaikken samalla lailla uskoisikaan. Kiinnostaa mua psykologiselta kannalta sekin mikä ajaa ihmisen tekemään väkivallan tekoja toiselle tai miksi joku tuntee tarvetta alistaa toista henkisesti ja fyysisesti, eihän se silti tarkoita että itse tekisin tai haluaisin tehdä samaa. Erilaisuus kiinnostaa kaikin puolin, ihmiset on niin monimuotoista sakkia.

En tiedä tarkoitatko viimeisellä kappaleellasi nyt erityisesti minua, mutta itse en mitenkään sydämen asialla vastusta kirkkoa tai mitään uskontoa. Uskonasiat ovat niin henkilökohtaisia asioita että ne helposti nostavat piikit ja muurit pystyyn eikä niistä osata keskustella ilman että mennään hieman liian henkilökohtaisuuksiin. Jokainen luonnollisesti puolustaa omaa vakaumustaan, minun on vain se etten usko mihinkään erityisesti, mutta kaikki kiinnostaa tasapuolisesti Monesti uskovaisia vastaan hyökätään todella ilkeästi, mutta aika ikävästi myös leimataan ateistiksi ja uskontojen vihaajaksi jos sanoo ettei usko mutta antaa muille vapauden uskoa mihin haluaa. Ei sekään kovin reilua ja kristillistä ole. Nämä asiat nyt yleisesti ovat sellaisia ettei niihin liittyvä keskustelu koskaan taida muuttua

 

On ollut paljon pohdintaa aikoinaan että pitäisikö raamatusta poistaa kokonaan vanha testamentti mutta sitten on kuitenkin päädytty siihen, että ymmärtääkseen uutta testamenttia, on luettava vanha myös.
Juutalaisethan noudattavat tarkemmin vanhaa testamenttia kuin kristityt.

 

Tässä vielä wikistä pätkä: Vanhan testamentin käyttö kristinuskossa

Vanhan testamentin ja Uuden testamentin välisestä suhteesta ei ole kristittyjen parissa selvää päätöstä. Oppineet ovat keskustelleet jonkin verran siitä, päteekö Uusi testamentti juutalaisiin, sekä siitä, missä määrin Vanha testamentti sitoo kristittyjä. Esimerkiksi vain harvat kristityt noudattavat juutalaisuuden ruokasäädöksiä, mutta suurin osa kristityistä katsoo kymmenen käskyn olevan sitovia, pois lukien sapatti. Vanhan testamentin lakien pätevyys vaikuttaa keskusteluihin useissa asioissa, kuten homoseksuaalisuuteen ja naisten asemaan liittyvissä kysymyksissä. Suurin osa kristityistä katsoo kuitenkin, että Vanhan testamentin ymmärtäminen on välttämätöntä Uuden testamentin ymmärtämiselle, ja että Vanhan testamentin kirjat ovat Jumalan inspiroimia samalla tavalla kuin Uuden testamentin kirjat.

 

On ollut paljon pohdintaa aikoinaan että pitäisikö raamatusta poistaa kokonaan vanha testamentti mutta sitten on kuitenkin päädytty siihen, että ymmärtääkseen uutta testamenttia, on luettava vanha myös.
Juutalaisethan noudattavat tarkemmin vanhaa testamenttia kuin kristityt.

Kyllähän se vähän hassulta tuntuisi että yhtäkkiä lähdettäisiin karsimaan puolet pois, onhan se vanha testamenttikin ollut tähän saakka ihan oleellinen osa.

Tuosta jälkimmäisestä tekstistäsi jäin miettimään että onko Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanta missään määrin selvä siinä, mikä merkitys ko. uskonnolle on vanhalla testamentilla? Tuntuu että aika pitkälti uuden testamentin opeilla mennään? Entäs helluntailaisilla tai lestadiolaisilla? Tietääkö joku? Alkoi kiinnostaa

 

Juutalaisethan noudattavat tarkemmin vanhaa testamenttia kuin kristityt.

Varmaan noudattavat, koska heillä on avaimet sen lukemiseen ja ymmärtämiseen toisin kuin kristityillä. Hehän sen alunperin kokosivatkin ja "kirjoittivat puhtaaksi"

 

olen nyt lukenut englannin kielistä raamattua ja se aukee aivan eritavalla. lisäksi kun avaa ne sanat kunnolla,eli kun sanotaan kirkkaus,niin niin se todella tarkoittaa jotain syvempää kun kirkkaus sanana.
suomenkieli on aika köyhää ja raamatussa varsinkin. kyllä ne tarkoitukset tulee paremmin esille englanniksi vaikken sitä 100% osaakkaan.
ei sieltä saa valita vaan niitä omaan elämäntilanteeseen sopivia neuvoja,vaan sitä pitäs elää juuri niin kun siellä sanotaan,mutta me ollaan ihmisiä eikä me pystytä ikinä oleen niin puhtaita kun pitäis. pitää vaan pyrkiä synnittömään elämään,ylistää Jumalaa ja kiittää kaikesta.
kukaanhan ei ole meistä synnitön enkä tunne ihmistä joka ei toista tuomitse jossainasiassa. eikä toista saa tuomita,se on itsensä korottamista.

 

... en ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi, samaa kirjaahan ne periaatteessa ovat. ....

Oletkohan ikinä lukenut mitään kirjaa?

Jos olet, niin oletko yleensä löytänyt niistä juonta?

Oletko koskaan käynyt kirjastossa?

 

Oletkohan ikinä lukenut mitään kirjaa?

Jos olet, niin oletko yleensä löytänyt niistä juonta?

Oletko koskaan käynyt kirjastossa?

Nii-i, sitä sopii miettiä. Löytyykö näistä kysymyksistä avain raamatun ja kristinuskon, ainakin ev.lut. uskovaisten mieleen? Jos, niin se jäi kyllä nyt hieman tajuamatta, sori..

 

olen nyt lukenut englannin kielistä raamattua ja se aukee aivan eritavalla. lisäksi kun avaa ne sanat kunnolla,eli kun sanotaan kirkkaus,niin niin se todella tarkoittaa jotain syvempää kun kirkkaus sanana.
suomenkieli on aika köyhää ja raamatussa varsinkin. kyllä ne tarkoitukset tulee paremmin esille englanniksi vaikken sitä 100% osaakkaan.
ei sieltä saa valita vaan niitä omaan elämäntilanteeseen sopivia neuvoja,vaan sitä pitäs elää juuri niin kun siellä sanotaan,mutta me ollaan ihmisiä eikä me pystytä ikinä oleen niin puhtaita kun pitäis. pitää vaan pyrkiä synnittömään elämään,ylistää Jumalaa ja kiittää kaikesta.
kukaanhan ei ole meistä synnitön enkä tunne ihmistä joka ei toista tuomitse jossainasiassa. eikä toista saa tuomita,se on itsensä korottamista.

Paljonkohan todellisuudessa lienee käännöskukkasia minkäkin kielisessä raamatussa, emme koskaan saa tietää.. Alkuperäiskielellähän sitä pitäisi pystyä kaikki lukemaan että saisi todellisen sanoman puhtaimmillaan esiin. Lukuisia eri versioita lukuisilla eri kielillä, aina muuttuu vähän.. Aikamoinen rikkinäinen puhelin vaikka varmasti tietty perussanoma pysynyt samana, ainakin toivoisi