jos olisi mahdollisuus jättäisitkö 1v lapsesi,etelän reissun ajaksi hoitoon?

Ottaisin mukaan.

 

Ja me on aina kuljetettu pienille vaipat ja ruuat mukana. Tullessa ne on poissa ja tilaa niille matkalta mukaan tarttuneille kamoille laukuissa. On tutut ja turvalliset eväät mukana niin ei ole tarvinu miettiä mistä ruuista lapsi pitää.

 

En jättäis noin pientä viikoksi hoitoon. En vaan pystyis. Mun mielestä 1-vuotias on kuitenkin vielä niin pieni, että tarvitsee äitiä ja isiä vaikka olis kuinka hyvä hoitaja. Viikonloppuloman ajaksi saattaisin ehkä jättää, riippuen toki lapsen luonteesta, mutta viikoksi en jättäisi vaan ottaisin mukaan. Jos olis mahdollista rahallisesti, niin ottaisin sitten vaikka jonkun mukaan lasta hoitamaan jotta pääsee välillä lähtemään miehen kanssa kaksistaan jonnekkin siellä paikanpäällä.

 

[QUOTE="vieras";27924417]Mä olen sitten varmaan tosi itsekäs ja kauhea äiti. Jättäisin 1-vuotiaani hoitoon vanhemmilleni. Ihan sen takia, koska ei se sen ikäsenä ymmärrä matkasta mitään, saa koko ajan pelätä auringonpistosta ja ulkomaalaisia tauteja/bakteereja. Paljon turvallisempaa on pitää niin pieni vielä Suomessa Mutta ei se elämä lopu siihen että lapsi tulee elämään. Kyllä sitä saa nauttia kahdenkeskeisistä matkoista ja ajasta <3 me ainakin tahdotaan joskus ajatella vain toisiamme.

Lapsi otetaan sitten mukaan kun on vähän isompi ja saa tuosta matkasta jtn. irtikin [/QUOTE]

Todellakin on itsekästä jättää 1v niin pitkäksi aikaa. Mutta kun minäminä ni mitäs väliä pienellä.

 

Jättäisin kaikki lapset mummolaan, josmvaan olisi mahdollista.

 

[QUOTE="vieras";27924417]Mä olen sitten varmaan tosi itsekäs ja kauhea äiti. Jättäisin 1-vuotiaani hoitoon vanhemmilleni. Ihan sen takia, koska ei se sen ikäsenä ymmärrä matkasta mitään, saa koko ajan pelätä auringonpistosta ja ulkomaalaisia tauteja/bakteereja. Paljon turvallisempaa on pitää niin pieni vielä Suomessa Mutta ei se elämä lopu siihen että lapsi tulee elämään. Kyllä sitä saa nauttia kahdenkeskeisistä matkoista ja ajasta <3 me ainakin tahdotaan joskus ajatella vain toisiamme.

Lapsi otetaan sitten mukaan kun on vähän isompi ja saa tuosta matkasta jtn. irtikin [/QUOTE]

Et ole itsekäs etkä kauhea, mutta yksivuotiaasi puolesta olisin ehkä vähän huolissani, jos tämä ei ymmärrä matkasta mitään.

Oma lapseni oli 1v3kk käydessään ensimmäisen kerran ulkomailla, ja mm. haltioitui meressä polskimisesta. Tykkää edelleen (kohta 2v) katsella valokuvia matkalta.

Ja meilläkään elämä ei ole loppunut, kun lapsi on tullut elämään. Juuri siksi hän mukana matkustaakin

 

En jättäis noin pientä viikoksi hoitoon. En vaan pystyis. Mun mielestä 1-vuotias on kuitenkin vielä niin pieni, että tarvitsee äitiä ja isiä vaikka olis kuinka hyvä hoitaja. Viikonloppuloman ajaksi saattaisin ehkä jättää, riippuen toki lapsen luonteesta, mutta viikoksi en jättäisi vaan ottaisin mukaan. Jos olis mahdollista rahallisesti, niin ottaisin sitten vaikka jonkun mukaan lasta hoitamaan jotta pääsee välillä lähtemään miehen kanssa kaksistaan jonnekkin siellä paikanpäällä.

Samaa mieltä.

 

Meillä kumpikin lapsi on olleet noin puolivuotiaita kun ovat ekan kerran olleet reissussa ulkomailla. Vuosittain ollaan käyty ainakin kerran. Mun mielestä tollasen pienen kanssa reissaaminen on huomattavan helppoa ja noi syyt jättää lapsi kotiin on oikeasti pelkkiä tekosyitä.

-Rattaat kulkevat mukana siinä kun matkalaukku, ei maksa ekstraa.
-Ruokaa saa ulkomailtakin. Vai millä luulette paikallisten lasten elävän? Vastikettakin on löytynyt joka paikasta mistä sitä on haettu, vaipoista puhumattakaan.
- Ehkä huonoin, eli aurinko paistaa... Oletteko kuulleet (UV-suoja)vaatteista? Ihan tavallisillakin vaatteilla pärjää. Lippis päähän jne. Vai oletteko kesällä Suomessakin sisällä?
- Bakteerikanta on joo erilainen, mutta ellette ihan johonkin kehitysmaahan mene, sillä ei ole niin väliä. Maitohappobakteerit kehiin vauvallekin.

 

[QUOTE="vieras";27924417]Mä olen sitten varmaan tosi itsekäs ja kauhea äiti. Jättäisin 1-vuotiaani hoitoon vanhemmilleni. Ihan sen takia, koska ei se sen ikäsenä ymmärrä matkasta mitään, saa koko ajan pelätä auringonpistosta ja ulkomaalaisia tauteja/bakteereja. Paljon turvallisempaa on pitää niin pieni vielä Suomessa Mutta ei se elämä lopu siihen että lapsi tulee elämään. Kyllä sitä saa nauttia kahdenkeskeisistä matkoista ja ajasta <3 me ainakin tahdotaan joskus ajatella vain toisiamme.

Lapsi otetaan sitten mukaan kun on vähän isompi ja saa tuosta matkasta jtn. irtikin [/QUOTE]

Totta kai elämä jatkuaa ja saa nauttia kahdenkeskisistä matkoista. Mutta 1-vuotiaalle viikko on liian pitkä aika. Tuossa iässä voi vanhemmat tehdä viikonloppumatkoja ja viikon tai pidempään kestäviä matkoja sitten kun lapsi on isompi.

 

Justiinsa olin kirjoittamassa, että myös minä taidan siis olla liian itsekäs äiti. Rehellisesti sanottuna nauttisin matkasta enemmän miehen kanssa kaksistaan. Ihan jo so siitä syystä, ettei tarvitsisi pelätä ruokamyrkytyksiä ym. etelän matkalla vaanivia vaaroja. Ja jos mummola on lapselle rakas paikka olla, niin mitä pahaa siinä on? Tuntemattomalle tai puolitutulle hoitajalle en minäkään jättäisi. Iso ikävä varmasti tulisi, mutta kyllä vanhemmillakin saa olla ns.parisuhdeaikaa.
Tämä ei mielestäni tee minusta tai miehestäni yhtään sen huonompaa tai vähemmän rakastavampaa vanhempaa!!

 

En olisi pystynyt jättämään lomamatkan vuoksi. Eli siirtäisin matkan myöhemmäksi tai ottaisin lapsen mukaan.

 

En jättäisi enkä ole jättänyt.

Kaksi kertaa on ollut mummille mukana, tosin se on yksi vaadittava lisää

 

[QUOTE="Vieras";27924684]En jättäisi enkä ole jättänyt.

Kaksi kertaa on ollut mummille mukana, tosin se on yksi vaadittava lisää [/QUOTE]

Siis vahdittava lisää. Pitäisi varmaan kaapata enemmin mummo mukaan, hänestä olisi jopa lapsenvahdiksi välillä.

 

Justiinsa olin kirjoittamassa, että myös minä taidan siis olla liian itsekäs äiti. Rehellisesti sanottuna nauttisin matkasta enemmän miehen kanssa kaksistaan. Ihan jo so siitä syystä, ettei tarvitsisi pelätä ruokamyrkytyksiä ym. etelän matkalla vaanivia vaaroja. Ja jos mummola on lapselle rakas paikka olla, niin mitä pahaa siinä on? Tuntemattomalle tai puolitutulle hoitajalle en minäkään jättäisi. Iso ikävä varmasti tulisi, mutta kyllä vanhemmillakin saa olla ns.parisuhdeaikaa.
Tämä ei mielestäni tee minusta tai miehestäni yhtään sen huonompaa tai vähemmän rakastavampaa vanhempaa!!

Totta kai vanhemmilla saa olla parisuhdeaikaa, mutta se ajan määrä pitää suhteuttaa lapsen ikään. Et varmaan jättäisi lasta kuukaudeksi mummolaan? 1-vuotiaalle jo viikko on liian pitkä aika, muutamaksi päiväksi voi jättää.

 

Mukaan se lapsi tietenkin! Ihan perushommaa, ei se mitään vaikeeta ole ja voitte kaikki nauttia yhdessä. Meidän lapset on olleet pienestä asti aina mukana.

 

En todellakaan jättäis, meillä mies kovasti hinku reissuun, tietyistä syistä lasten kanssa ei "voi" matkustaa vielä pariin vuoteen. Lapsia en tosiaan vois jättää edes vajaaks viikoks, joten mies menee kavereitten kanssa ulkomaille ja lomaillaan sitten yhdessä suomessa koko perheen kesken.

 

Me jätimme aikoinaan 1,5 v ja 2,5 lapset kotiin mummalle viikoksi kun lähdimme häämatkalle.

 

[QUOTE="vieras";27924417]Mä olen sitten varmaan tosi itsekäs ja kauhea äiti. Jättäisin 1-vuotiaani hoitoon vanhemmilleni. Ihan sen takia, koska ei se sen ikäsenä ymmärrä matkasta mitään, saa koko ajan pelätä auringonpistosta ja ulkomaalaisia tauteja/bakteereja. Paljon turvallisempaa on pitää niin pieni vielä Suomessa Mutta ei se elämä lopu siihen että lapsi tulee elämään. Kyllä sitä saa nauttia kahdenkeskeisistä matkoista ja ajasta <3 me ainakin tahdotaan joskus ajatella vain toisiamme.

Lapsi otetaan sitten mukaan kun on vähän isompi ja saa tuosta matkasta jtn. irtikin [/QUOTE]


No niin olet. Miksi pitää pelätä?Miski ei voi elää normisti ja ottaa rennosti? Mummolle ja papalleko te lapsenne teitte? Etteköhän tekin ole saanut olla kaksistaan.

 

Ottaisin mukaan ja lakkaisin tekemasta asiasta hankalaa.

 

En olisi erossa yksivuotiaastani viikkoa. Hänen muistitoimintonsa eivät vielä oikein kestä tuollaista eroa, eikä verbalistiikka riitä asian käsittelyyn.

Ottaisin lapsen mukaan.

 

[QUOTE="vieras";27924695]Totta kai vanhemmilla saa olla parisuhdeaikaa, mutta se ajan määrä pitää suhteuttaa lapsen ikään. Et varmaan jättäisi lasta kuukaudeksi mummolaan? 1-vuotiaalle jo viikko on liian pitkä aika, muutamaksi päiväksi voi jättää.[/QUOTE]

juu, en todella kuukaudeksi jättäisi lasta. Tuo oli typerä vertaus.

täytyy sen verran vielä tarkentaa, että oma lapseni on 3,5-vuotias, enkä ole hänestä erossa ollut kuin viikonloppureissun verran. Pian syntyy uusi lapsi perheeseen ja häätkin tulossa. saattaa siis olla, että myös häämatka suunnitelmissa juuri silloinkin lapsi täyttää vuoden. Tuomitkoon sen ken tahtoo!! Tosin voi olla, etten raaski..

En siis tiedä tekisinkö itse noin, mutta en myöskään ymmärrä miksi toisia tarvitsee tuomita!! lapsi ei kuitenkaan tule vahingoittumaan edes henkisesti millään lailla tuosta ajasta.

 

En jättäis, vaan ottaisin mukaan. Ja niin ollaan tehtykin. En osaa enkä halua olla pitkiä aikoja erossa lapsestani. En tiedä onko sekään aina hyvä juttu.

 

En jättäisi. Tästä syystä emme lähde häämatkalle mieheni kanssa kahdestaan vaan teemme kahdenkeskisen matkan kun lapset ovat isompia. Nyt siis 1v ja v3. Olemme olleet etelässä kun esikoinen oli 1v ja 2v. Tykkään matkustella perheenä vaikka onhan se säätöä.

 

Mitä ihmeen rentouttavaa kahdenkeskistä aikaa se viikko on jos koko ajan on ikävä lasta?

 

"Lapsi ei kuitenkaan muista matkasta mitaan" ja blaa-blaa-blaa. Miksi pitaisikaan muistaa? Vai meneeko raha hukkaan, jos ei jaa muistikuvia? Tuon verukkeen varjollahan voisi pienia lapsia kasvattaa vaikka perunakellarissa muiden mukuloiden joukossa., kun "ei se kuitenkaan muista siita mitaan".

Ehka ei muista tietoisia muistoja, mutta tunnemuistoja takuulla jaa - joko matkn ajalta, vanhempien kanssa turvallisia, tai sitten hammennys ja ikava, jos ei ole sen ensisijaisen hoitajansa kanssa.