Joulukuiset lumihiutaleet - meidän kuu!!!

Onnea vauvautuneille! :flower:

Tänään on kasassa 40+0! Mitään merkkejä jakautumisesta ei ole, tässä odotellaan josko menisi ensi vuoden puolelle, kunhan ei vain tarvitsisi käynnistää... Neuvolassa veikkasivat vauvan olevan sellaisen 3200-3400g:n välillä, toivottavasti olisi vielä suht pienipäinenkin

 

Nachopallo: ootko lähteny synnärille

Vauvoja satelee.. OIKEIN PALJON ONNEA KAIKILLE VAUVAUTUNEILLE!! Mä oottelen vuodenvaihtumista

Anve ja nöpönenä 40+6

 

Onnea kaikille vauvautuneille!!

Ei meitä tosiaan montaa taida täällä enää olla. Itse kävin eilen päivällä neuvolassa ja sitten illalla ysin aikaan alkoi kipeät supistukset 3-4 min välein. Lähdettiin muutaman tunnin jälkeen synnärille. Supistukset kuitenkin loppu aamuyöstä kolmelta. Aamulla tehtiin tarkastus jossa todettiin että on yhdelle sormelle auki ja kanavaa jäljellä 1,5 senttii. En halunnut että vielä käynnistettäis joten tultiin sitten takas kotiin odottelemaan. Tossa pari tuntia sitten alkoi supistukset 20 min välein, huomattavasti kipeämpinä kuin eilen mutta päätin eilisestä oppineena että ei tässä todellakaan ole vielä mikään hätä yhtään mihinkään. Katsotaan sitten kun ovat tihentyneet

Aamuyöstä antoivat mulle sairaalassa kipu- ja unilääkettä, ja tää päivä onkin mennyt ihan sekavissa tunnelmissa. Oon ihan sekaisin päivistäkin, ei millään meinaa uskoa että tänään on vasta tiistai.. Aamulla ultrasivat ja kaikki siltä osin pienellä kunnossa edelleen. Painoarvioksi 3,7 kg.

Itse toivoisin että menisi ensi viikkoon synnytys, mutta saa nähdä onko supistukset tällä kertaa pelkkää kiusan tekoa vai meinaako pikkuinen ängetä maailman vielä tänä vuonna.

Ria ja Jomppe 40+1

 

Onnea tyttösestä Mindy! :heart: Jälleen yksi nopea synnytys..

wendyduck ja pingupongu Onnittelut lasketun ajan saavuttamisesta! :flower:

Rialle Tsempit! Jospas pääsetkin ensi yönä tositoimiin..

 

Meille tuli ihana poika. Olimme 5 vuorokautta sairaalassa, siis joulun yli, sillä hänellä oli ja on paino-ongelmia. Aluksi oli lapsivettä mahassa, sitten epäselvää, jatkuva hamuamista ja lopulta löytyi liian tiukka kielijänne. Nyt lapsi syö yötä päivää ja koko ajan tuntuu, että tekee niin tai näin, tekee väärin... Mut se kai on sitä äitiyden tuskaa!

Synnytystarina

Menin yliaikaiskontrolliin 22.12. Ultrassa kävi ilmi näin viime metreillä, että poika oli tulossa. Lääkäri katseli ja mittaili ja kysyi sinä päivänä usein toistetun kysymyksen: ”Kuinka pitkä sä olet?” Iso vauvahan se oli: 4,3 kiloa. Pyhien ja koon takia pääsin käynnistykseen.

Yksi tabletin muru ulkoisesti riitti käynnistykseen. Aluksi 5 tuntia ei tuntunut miltään, ja menin syömään päivällistä. Heti sen jälkeen synnytys alkoi toden teolla, voimakkaita supistuksia 4 - 5 minuutin välein. Vähän suihkuttelua kokeilin, mutta enimmäkseen pärjäsin tanssimalla paikallani keinuttamalla painoa puolelta toiselle. Aina supistusten välissä menin makaamaan. Pian vauhti alkoi niin kova, että en enää ehtinyt levähtää siinä minuutin parin tauossa. Kivut eivät missään vaiheessa olleet niin kovia kuin mm. aikaisemmissa sairauksissani. Kyllä kivun kesti, kun tiesi, että parin sekunnin kuluttua saa levätä edes pienen tovin. Siksi en mitään puudutusta edes harkinnut.

Pistin miehen kertomaan kätilölle tilanteen edistymisestä, kun en enää oikein jaksanut sängystä nousta tanssimaan, ja kätilö pisti minut heti synnytyspuolelle. Olin jo melkein kokonaan auki. Ehdin vedellä parisenkymmentä minuuttia ilokaasua keinutuolissa ja saada voimia siten kerätyksi ponnistusvaihetta varten. Pian menivät lapsivedetkin.

Ponnistin puoli tuntia. Kätilö havainnollisti hyvin sormillaan, mihin suuntaan. Vaavi jäi päästään kiinni, pyöritteli päätään ja teki tuhoa. Sain repeämiä eri puolille. Toinen paikalle tullut kätilö kysyi synnytystä hoitaneelta, pitäisikö pistää oksitosiinitippa, kun olin jo puoli tuntia äheltänyt. Huusin, että ei, ja punkesin lapsen väkisin ulos sen vimmalla. Melko luomua, siis.

Yllättäen kivuliain osuus oli huonosti irronneiden kalvojen repiminen ja tikkien ompelu. Olisin tarvinnut pienen palautumishetken, vaikka vain pari minuuttia. Jala tärisivät maitohapoilla. Hyvä kokemus kai se oli kokonaisuudessaan.

Haikaranpesässä vaan meinas pälli revetä, kun kotiin ei päässyt tai lapsi vain laihtui, minä pumppasin ja juotin korviketta. No, herra tissilä kutsuu...

 

oikein paljon onnea kaikille vauvan saaneille :flower::heart:

lumi-enkeli ja aarre 9pv:heart:

 

Onneksi olkoon pyhien aikana vauvautuneille! :flower:

Hurjaa vauhtia on tää meidän joulukuu kyllä kiitänyt, pian kaikki on saavuttanu lasketun ajan! Hui hui

Itselle ja pikkuselle kuuluu hyvää. Nyt vasta ollu viikon päivät enemmän harkkasupistuksia ja ne on ollu aiempaa napakampia. Muita synnytystä ennakoivia merkkejä ei oo ilmaantunu, hyvä niin koska toivoisin että massussa pysyttäs ens vuoden puolelle.

Jaksamista kaikille masun- ja vauvankantajille!

Helinä ja 39+6

 

Nyt on tännekin jouluvauva saatu. Tonttutyttö syntyi jouluaattona 19.29.
Painoa oli 3,595kg ja pituutta 51cm.

Lapintaika & maailman suloisin tonttutyttö

 

täällä tänään eräpäivä saavutettu, 40+0 poks
eikä taas oo pariin päivään ollut minkäänlaista eloa sen suhteen että syntyä aikos

mimma

 

Onnea metsis!! Täällä vielä matkaa mut alle puolet kuitenki

NeliApina ja palli-petteri 22+5

 

Onnea pojasta Maikkusonpaikkuson ja kiitos synnytyskertomuksesta! :heart: Onnea Lapintaialle myös jouluntytöstä! :heart:

Mandy ja pallero 39+5

 

tyytyväisenä odottelen vuoden vaihtumista

 

anve Kolmas pieni ihmeenne ei suostunutkaan joulunlapseksi. Tuliskohan siitä sitten uudenvuoden lapsi...?

Täällä olis huomenna neuvola ja laskettupäivä. Toivottavasti porskutellaan vielä päivällä yli.

Mandy ja pallero 39+6

 

Paljon onnea kaikille tässä viime aikoina vauvan saaneille :flower:

Yliaikakontrolliin tuli aika ensi viikon keskiviikolle, silloin viikkoja 41+3, jospa viimestään sillon alkais täälläkin tapahtuun. Ajattelin olla tiukkana enkä lähe enää kotiin sieltä odotteleen

jazz 40+4

 

miks mulle ei oo tullu mitää aikoja viel kontrolliin :< pitääks se ite varaa vai tuleeks se automaattisesti sielt sairaalasta? oon nii puhki!

*tänään 41+0*

 

Mandy: en oikeastaan tiedä haittaako vaikkei tullukkaan.. mahan kans on ollu nyt ihan ok oleskella ku mies ollu tän viikon lomalla

Miauh: mulle th varas ajan kontrolliin.. voithan myös ite soittaa sinne omalle äitipolille ja kysellä et millon pääsisit

 

miauh: meillä neuvolasta laittoivat lähetteen äitipolille, josta sitten soittivat mulle ja antoivat ajan.

 

soitin äsken naistenklinikalle ja antoivat ajan ens tiistaille, jee saa nähä tulisko tää kuitenki täs viikonlopun aikana viel!

 

miauh Hyvä, että soitit! Nyt se vauva varmaan syntyy ennen tuota.

 

joo toivotaan se pelkää selkeesti näit pakkasii ja haluu pysytellä lämpöses mahollisimman pitkää

 

Laskettupäivä 40+0! POKS! Sitten neuvolaan.

Mandy ja pallero (joka sais alkaa syntymään heti huomisesta lähtien)

 

Meille syntyi pikkuinen tyttö 14.12. Rv 38+6, painoa 3100 ja pituutta 49cm.

 

PALJON ONNEA METSÄTÄHTÖNEN KOMEASTA POJASTA!!! :heart:

 

Onnea babar pienestä tytöstä! :heart:

Neuvolassa käyty. Kaikki kunnossa. Painoa oli kyllä kertynyt reippaasti, 1244 g/vko. Oiskohan joululla osansa asiassa... Seuraava aika varattu 7.1. Toivottavasti ei tartte sinne mennä. Ainakin neuvolantäti tuumas (jälleen) niin, että en mä sitten enää tuu. Vauva toooooosi alhaalla - niinku viikko sittekin. Odotellaan...

Mandy ja pallero 40+0

 

Tänne on tullut taas paljon tarinaa luen kohta kaikki läpi... Sitä ennen ilmoitus: Meille syntyi poika rv 40+4 tiistaina 28.12 klo 02.08. Pituutta pojalla 51cm ja painoa oli 3570g. Synnytys oli helppo ja nopea, vain 1t8min.

Tässä teille tarinaa:
Maanantaina mua supisteli ja vihlo oikeestaan koko päivän, supistukset ei tullut mitenkään minkään kaavan mukaan ja välillä oli pitkiäkin taukoja. Puolen yön aikaan menin sitten maate. Sängyssä tuli yksi hiukan kipeämpi supistus ja sitten tuntui sellainen kova napsahdus ja ajattelin että nyt meni vedet. nousin ylös mutta mitään ei tullut joten menin takaisin sänkyyn. Tuli uusi pienempi napsahdus, eikä taaskaan mitään. Sitten tuli yksi tosi kipeä supistus ja nousin ylös sängystä ja tulin olohuoneeseen. Mieheni pelaili pleikkaria ja sanoin että äskön tuli tosi kipeä supistus ja on outo olo. Juteltiin hetki että jos tämä tästä lähtisi, niin kenelle soitettais ja päädyttiin siihen että pyydettäis naapuri meille... Sitten pian (klo 00.30) tuli pieni lorahdus vettä ja pian toinen. Käskin miehen soittaa naapurille mutta sillä oli puhelin kiinni. Soitin mun vanhemmille ja he lupasivat tulla heti. Mulla oli outo olo, mahaa juili, mutta ei supistanut vielä. Sitten mies lähti tankkaamaan autoa!! Sillä välin tuli yksi supistus mikä ei ollut yhtä kipeä kuin se mikä tuli sängyssä. Kun mies tuli takaisin, menimme autoon odottamaan ja kun mun vanhemmat tulivat, lähdimme ajamaan kohti sairaalaa. Kello oli aika tasan 01.00. Samantien alkoivat supistukset joita tuli n.6min välein. Tyksin kohdalla mies kysyi että haluatko tosiaan Saloon sanoin että joo, eikai tässä nyt niin kiire ole... n. klo01.35 supistuksia alkoi tulla n. 4min välein. Supistukset alkoi olla aika kipeitä ja puhaltelin etupenkillä ja roikuin "kauhukahvassa" aina supistuksen tullen. Ajattelin että olen n.4-5cm auki kivusta päätellen. Seuraava supistus tuli Salo 16km kyltin kohdalla ja silloin sanoin miehelle että mua semisti ponnistuttaa. Se katto mua ja lisäs vauhtia!! Mulla tuli ehkä 4 supistusta ennen ku ehdittiin sairaalan pihaan. Mies ajo auton päivystyksen oven eteen ja käveltiin ovelle. Ovi oli lukossa ja mieheni soitti kelloa. Mun jalat tärisi niin että oli pakko käydä polvilleen maahan. Ovelle tuli nuori miesvartija ja kaksi nuorta hoijatarta. mies sanoi että hän synnyttää, NYT! Se vartija nappas pyörätuolin ja työsi mua kauheeta vauhtia hissille. Ylhäällä vartija paino hoitajakutsua ja kohta sieltä tuli hoitaja jonkun kiisselitarjottimen kanssa ihan rauhassa =) Mies ja vartija oli et tää synnyttää KIIRE ja se hoitaja oli vähän et ei hän nyt siihen synnytä ja sit mul tuli supistus ja mun oli jo ihan pakko ponnistaa. Siihen jäi tarjotin ja mua vietiin saliin kauheeta vauhtia. Hoitajat autto multa vaatteet pois ja sanoivat et jaaha vauvan pää on täs tosi alhaalla, ponnista vaan ja sit mä ponnistin. Lantiolla oli kova särky ja kun sain vetää muutaman henkosen ilokaasua se kipu laukes ja sain ponnistettua vauvan ulos.
Täytyy sanoa että niin uskomattomalta kun tää varmaan kuulostaa, mutta ehdottomasti miellyttävin mun synnytyksistä. PALJON kivuttomampi ja nopeampi kuin aikaisemmat. Lähtiessä mies kävi vielä kiittämässä sitä nuorta vartijaa nopeasta avusta ja kertoi miten pian vauva oli jo syntynyt.
Hoitaja ei ehtinyt edes avata mun neuvolakorttia ennen ku vauva oli jo ulkona, että en ehtinyt saada taaskaan sitä antibioottia sen streptokokkibakteerin takia.

Mä sain mun LUOMUSYNNYTYKSEN. Ihanaa!! Jos tää oli viimeinen lapsi niin tästä synnytyksestä jäi niin hyvä mieli.