~*~Joulukuun tonttuset 2013 joulukuussa ~*~ Vihdoinkin meidän kuukausi!

sandrastiina samaa mieltä, ei sillä syntymäajalla mitään väliä ole ja ei pitäisikään olla. Itsekin olen syntynyt joulukuussa, joten en oikein jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka lasketun ajan kuullessani ovat tokaisseet: "voi ei, toivottavasti menee yli tammikuulle".

Musta on välillä tänään tuntunut sellasta pientä menkkajomotusta selässä tai sitten vaan kuvittelen itelleni kaikkia oloja. Siltä kyllä tuntuu, että valmiiksi ostamani "baby's first christmas 2013"-pallon saa varmaan heittää meneen ja ostaa ens vuonna uuden :D

iikki 39+4
 
  • Tykkää
Reactions: Sandrastiina
VIHDOIN aikaa kirjoittaa kuulumisia tännekkin :)

Ihana pikkuinen syntyi 9.12 klö 9:14, mitoin 3495g ja 49 cm. (viikoin 40+4)
Synnytys sujui lopuksi hyvin, olin vielä lauantaina kirppareilla ja sunnuntaina siivosin koko asunnon ja illalla klo 23 menin rättiväsyneenä nukkumaan..sainkin sitten nukuttua tunnin kun heräsin kipeisiin supistuksiin, n. klo 2 olin sairaalassa.. ilokaasu ei auttanut minulla ainakaan juuri ollenkaan kipuihin, sain lopuksi klo 4 epiduraalin joka auttoin n. puolitoistatuntia ja sitten ainetta taas lisäiltiin. Luojan kiitos sain puudutukset/apua kipuihin :) Aamuyön tunteina aina kun käännyin selälleni vauvan sykkeet alkoi laskemaan, pariinotteeseen koko synnytyssali oli täynnä hoitajia, onneksi sykkeet aina nousivat lopuksi. Kun klo 8 olin täysin auki, en tuntenut kumminkaan "ponnistus" supistuksia, lisäsivät tehoainetta supistuksiin. Sitten lopuksi itse ponnistusvaihe kesti 9minuuttia, sali oli täynnä hoitajia, vauvan kaulan ympäri oli napanuora mennyt 2 kertaa löysästi ( jumalalle kiitos että kaikki meni loppujen lopuksi hyvin ), auttoivat imukupilla lopuksi vauvaa ulos, koska sykkeet taas laskivat. Lopuksi helpottunut, rättiväsynyt mutta onnellinen äiti sai hyvinvoivan pojan syliinsä <3 <3 <3 klo 12 siirryttiin osastolle, klo 21 sain vihdoin nukkua, hoitajat hakivat vauvaa hoitoon muutamaksi tunniksi. Tiistai olikin jo parempi päivä, sairaalasta kotiuduin keskiviikkona. Aluksi oli jokapaikka turvoksissa ja kipeä koko nainen, särkylääkettä napsittu ja kroppakin alkaa jo paranemaan :) ainut asia mikä mua harmittaa on imetys, olin suunnitellut että imetän, maitoakin aluksi tuli hyvin, mutta poikakulta on niin kova imemään/ oli väärät otteet, niin rinnat tulivat kertakaikkiaan niin kipeiksi että en pystynyt imettää, aluksi yritin pumulla ja apteekista haettiin rintakumitkin mutta kun vauvan oli jo sitten tottunut tuttipulloihin niin imu oli vaan entistä kovempi ja äidin rinnat kipeät. Onko muita joilla imetyksen kanssa ongelmia? on lopettanut?
Aluksi annettin tutteli 1 plus jauhomaista, mutta kun vedenkeitot yms. osoittautui hankalaksi vaihdettiin nan 1:seen, nyt on helpompaa kun saa vain laittaa mikroon ja vauvakin saa nopeampaa maitoa :) Vauva on mielestäni tyytyväinen/helppo ( koputtaa puuta ). Parina päivänä tosin on heräillyt useammin kuin muina mutta eikös se kuulu asiaan että parinviion ikäisenä itkuisuus voi lisääntyä, navan tynkä irtosi eilen, meinasin tänään soitella siitä neuvolaan kun illalla oli kamalan huolissani siitä kun oli keltaista katetta kun oli ironnut, mutta aamulla napa oli ihan erinäköinen kun illalla, kate oli poissa ja punoitus lähtenyt, täytyy toivoa että paranee hyvin :)


Huhhhuh kun tuli tekstiä, voi olla aika sekavaa luettavaa kun kerralla kirjoitin niin paljon.
Kaikki on uuden opettelemista, mutta hirmuisesti jokapäivä oppii uutta ja pienokaistakin osaa käsitellä varmemmin ottein <3

Kaikille pikkuisten saaneille hirmuisesti onnea ja synnyttämään lähteville voimia ja tsemppiä :) ja näin etukäteen hyvää ja rauhallista joulunaikaa, sekä onnea tulevalle vuodelle!
 
Kiitos Jemasu synnytyskertomuksesta! Omaa kertomusta odotellessa näitä on mukava lukea..
Ja Sandrastiinan kanssa oon kans samaa mieltä että mitä väliä sillä onko vauva joulu- vai tammikuun lapsi, niille jotka sanoo että "paa jalat ristiin et tulee vasta ens vuoden puolella" tekis mieli paukauttaa nenä punaiseks. Sopis jouluun, eh eh.. Alkaa olo olla raskas ja esikoisen nostelu ynnä muut pikkuhommat ottaa mahaan ja selkään ja pirun närästys vaivaa jokapäivä ja ärsyttää koko ajan! Noniin, tuossa taas vähän jupinaa ja nyt tarvii koittaa jostain taas kaivaa jaksamista ja reipasta mieltä. Onhan se ihanaa että tulee joulu, kyllä tykkään vaikka sielultani kesänlapsi olenkin. Jaksamisia kaikille mammoille :heart:

Tiikeli
 
Mua myös ärsyttää suunnattomasti nuo kommentit "pidä jalat tiukasti yhessä että menis tammikuun puolelle". Kaikkein ärsyttävintä se että oma mieskin höpisee sitä! Mulle kun ei oo mitään väliä sillä kumman vuoden puolella syntyy, ei sillä syntymäpäivällä oo niin väliä..

Neuvolakuulumisia: kaikki normaalisti, lääkäri arvioi lasketun ajan painoksi 3 kiloa. Oma paino noussut 15 kiloa!

Nyt kärvistellään selkäkivuista, ei saa edes nukuttua :( jos kohta.....

Judidi ja Venkula 36+4
 
Viimeksi muokattu:
Mj.
Odotus palkittiin lopulta ja meille syntyi terve poika 17.12 klo 11:22 viikolla 41+3..neuvolassa sanoivat edellisviikolla et pieni vauva on tulossa joten mitat 3430g ja 48,5cm yllättivät :) synnytys oli nopea ja jäi hyvä fiilis.. mun toiveesta kotiuduttiin jo torstaina sillä henkisesti en olis jaksanu sairaalassaoloa enää hetkeäkään..

mj ja pikkumies 4vrk
 
  • Tykkää
Reactions: Sandrastiina
Onnea Jemasu ja mj. Etusivua päivitetty.

Alkaa väki vähentyä täällä. Ite visusti vielä yhdessä koossa. :) Vaikka siivosin eilen ja juoksentelin kaupoissa ja tänään lisää kaupunki kipitystä. Ei oo minkäänlaisia tuntemuksia, että synnytys ois lähellä. :D

Paivih ja palleroinen 39+3
 
onnea neyski, miranenn ja mj :)

tääläkään ei mitään kummempaa, menkkajomotusta ja satunnaisia supistuksia ..
sentäs vauva oli kiinnittyny perjantaina neuvolassa ku kävin, ja syvällä oliki jo pää että saa nähä! Eka vauva joka meilä on kiinnittyny, muut on vasta just ennen synnytystä..
38+5 tänään
 
Onnea uusille vanhemmille :flower:!

Mä päätin nyt sit muutama päivä sitten etten enää murehtis,millon syntyy...vaik olis joulun sairaalas,niin yritän löytää siitäkin jotain positiivista (omaa aikaa ja rauhaa, vauvaan tutustelua ja on ainaki erilainen joulu ku ikinä) :)! Turha se on käyttää näitä viimisii päivii ennen vauvaa ärsyilyyn ja murehtimiseen! Koitetaan nauttia tyttöjen kans yhessä olosta ja tehä kaikkee mukavaa :heart:

Mulla oli eilen synttärit ja ne meni ihan kivasti...ei mitään erikoista tehty,käytiin äitillä ja anopilla synttäri kahveilla =)! ja sit mies ilahutti ihanilla lahjoilla (yöpaita ja suklaata,jos luki rasiassa "olet söpö kuin suklaa") :heart: Sitten illalla tuli vessassa kunnon limatulppa klöntti ja se oli vihreä :confused: Sit rupesin miettii onko kaikki ok,ku väri tommonen ja googletin asiaa ja monia mielipiteitä löyty...Mites teillä ollu limatulpan väri? Soitin sit vielä synnärille oman mielenrauhani vuoksi et sais yöllä nukuttuu...ja eivät nyt mitään niin varmaa osanneet sanoo, tarkkailla vaan tilannetta! No yö meni sit enempi ja vähempi valvoessa ja jännittäessä,et nytkö lähetään, mut EI! ärsyttää tämmöset jutut :kieh:

MeMaMi ja poitsu 39+3
 
Aattelin nyt raapustaa jonkinmoisen synnytyskertomuksen! Tämä on PITKÄ! :D
Minulla ei ole ollut mitään tuntemuksia, että vauva saattaisi tulla ulos.

Sunnuntaina 15.12 heräsin kotona aamulla kun housuun lirahti nestettä. Lapsivettä! Soitin SVOlle (=synnytysvastaanotto) ja sanoivat, että syökää rauhassa ja tulkaa aamupäivästä tänne. Vesiä meni siis n. puoli10 aamulla. Menimme SVOlle joskus 11 aikaan, meillä oli isäni auto onneksi lainassa, ettei tarviinnut taksia ottaa.

SVOlla odottelimme hetken ja minut tutkittiin. Olin vieläkin vain sentin auki ja kanavaa oli 1,5cm jäljellä. Ei ollut siis tapahtunut muutosta edelliseen ultraan. mikä oli ollut maanantaina 9.12. Lääkäri kuitenkin sanoi, että kun vedet ovat menneet, ja on tietynlainen kaksois raskaus niin jään osastolle, enkä lähde sairaalasta ilman vauvaa. :eek: Lapsivesi oli hyvän väristä, aivan kirkasta.

Siirryin 4a osastolle, mikä on raskaana olevien osasto, josta pääsee siis kotiin tai sitten sieltä lähdetään synnyttämään. Minun tapauksessa lähdetään synnyttämään. Minulla oli mukava huonekaverikin siellä ja juttelimme pitkät pätkät kaikkea turhaa ja ei niin turhaa. Miehenikin oli pitämässä minulle seuraa. Huone kaveri lähti kuitenkin samaisena sunnuntai iltana synnyttämään ja jäin yksin huoneeseen.

Maanantaina 16.12 kun vauvaa ei ollut alkanut kuulumaan, ja aamulla ultrassa ja sisätutkimuksessa paikat eivät olleet avautuneet enempää, lapsivettä kuitenkin lorahdellut kokoajan niin päätettiin aloittaa käynnistys.
Sain aamulla heti yhden tabletin ja päivällä toisen. Tabletit olivat 1/4 paloja tabletista ja jotenkin tuntui turhauttavalta syödä semmonen finnin kokonen nappi ja luulla, että tämä nyt muka jotenkin toimiin :D Illalla minulle piti antaa kolmas, mutta supistelujen takia ei annettu enää. Supistukset olivat pitkiä, jopa 2,5min mutta kivuttomia. Aloin itkemään , että koko raskauden ajan tullut tuollaisia ja mitään ei ole tapahtunut, että ei nytkään mitään tapahdu. Ei auttanut, en saanut kolmatta :D

Maanantai- Tiistai 17.12 yönä heräsin kun selkään sattui aaltomaisesti, tätäkin oli tapahtunut raskauden aikana, joten en mitenkään säikähtänyt yms. Sitten lirahti housuun, ehdin ajatella, että tosiaan vaan lirahti ''kuinka niin olin menettänyt toivon?:D'' Kunnes se lirahtaminen ei loppunutkaan! Vettä vain tuli ja tuli ja tuli, pikakävelin osaston vessaan ja huikkasin hoitajalle samalla, että ''nyt tuli kaikki pihalle!'' ja hoitaja toteaa ''jaahas'' :D Menin vessan pytylle ja samantien alkoi supistelemaan ja kivuliaasti! en voinut pytyltä nousta kun kokoajan lirahti ja sattui mahaan ja selkään. Kun vihdion ja viimein pääsin ylös ja takasin sänkyyn tutkittavaksi, olin auennut 3cm ja kanavaa oli 1,5cm. Soitin miehelle joka kysyi puhelimessa vielä ''oikeesti?'' Eeeeiku leikilläni tässä puoli kolme yöllä soitan tämmöstä.. :D ja siirryimme synnytys saliin.

Ehdimme juuri synnytys saliin, kun miehenikin saapui sinne.
Ensimmäisenä sain Ilokaasua pahimpiin kipuihin. Osasin heehti ottaa sitä oikein ja pisti pään pyörälle :D Tutkittaessa sanottiin, että vauva on avotarjonnassa eli katse ylös kun pitäisi olla katse alaspäin. Sain myös lämpötyynyn selkään, jonka heitin pois aika samantien, oli niin kuuma :D Sen jälkeen sain epiduraalin ja olin niin taivaissa kun ihminen voi olla! Kaikki kipu katosi, ei edes paineen tunnetta supistuksissa! ahhh. Noh, tätä ei kauaa riittänyt ja taas alkoi se kamala tuska! Sain epiduraalia lisää, mutta jostain syystä se ei auttanut. Sen jälkeen laitettiin PCB-puudutus (=kohdunkaulan puudutus). Ensin en suostunut siihen mutta kivut olivat niin pahat, että suostuin. Noh, tämäkään ei auttanut kipuun ollenkaan, vaan tuntui, että olisi vain pahentanut. Huusin vain, että ''mä kuolen ihan kohta!'' Ni kätilö sanoo: ''ei tänne kuolemaa olla tultu vaan synnyttää uus elämä!'' :D Tämän jälkeen sain uuden epiduraalipuudutuksen joka ei tietenkään auttanut mitään. Sen jälkeen sain pudendaali puudutuksen, toista ainetta epiduraali kohtaan. arvakkaa auttoko? ei. Sen jälkeen laitettin kokonaan uusi epiduraali. noh, ei varmaan tarvitse sanoa auttoko.. Lopulta kun olin 9cm auki, sain spinaali puudutuksen ja pian sen jälkeen alettiin ponnistamaan. Tämä spinaali muuten auttoi! Ponnistin ja sain vauvaa alaspäin. Kätilö sanoi, että vauvan tukka näkyy, niin minähän aloin poraamaan. Vauva jäi junnaamaan johonkin kohti ja olin niin kipeä ja poikki kun mikään puudute ei auttanut ja olin nukkunut kolmetuntia yöllä. Vauva autettiin sitten imukupin kanssa ulos, kun ei muuten olisi tullut ja rukoilin sitä imukuppia:D Vauvan syke myös laski hurjasti ja tämänkin takia piti saada äkkiä ulos. Sitten kuului maailman ihanin parkasu! Ja sen jälkeen parkui tuore äiti ja isä!:)
Minulle tehtiin välilihan leikkaus, johon tuli ainakin neljä tikkiä.

Poitsu sai hyvät pisteet ja syntyi mitoin 50cm (imukuppi tosin pidensi päätä) 3335g ja pään ympärys 32,5cm :heart:

Synnytys oli hirveä! Voisi sanoa valehtelematta että luomuna mentiin. Mikään ei auttanut ja olin niin kuoleman kielissä. Miehenikin sanoi, että oli ihan varma etten selviäisi hengissä :D

Koko synnytys kesti 9h45min
Avautumisvaihe kesti 8h40min
ponnistusvaihe 54min
jälkeisvaihe 11min

Kotiuduimme Torstaina 19.12 kaksipäivää synnytyksen jälkeen! :)

Vauvalla tutkittiin ultrassa sydän ja aivot. Aivot olivat kunnossa. Sydämessä oli kammiossa pieni reikä, mutta ajan kanssa voi mennä umpeen, 9kk iässä on kontrolli. Maanantaina menemme käymään lastenpoliklinikalla verikokeissa, sillä kilpirauhas arvot olivat koholla, mutta niin on kuulemma monella vauvalla ja sitten laskee. Vauvalla ollut nyt vähän masu pipi mutta on niin täydellinen pakkaus! :heart:

Vauvamme syntymäpäivä on siis 17.12, sama kuin omalla äidilläni. :) Äitini sai maailman parhaan syntymäpäivälahjan :)

Toivottavasti jaksoitte lukea! ;D

Neyski +poitsu 5vrk :kiss:
 
Poikamme syntyi 16.12 täsmällisesti viikoilla 40+0. Mitat: 51 cm ja 3535 g. Kotiuduimme keskiviikkona, mutta olemme joutuneet käymään sairaalassa keltaisuuden takia bilirubiini kontrollissa sekä painokontrollissa (paino oli laskenut 10,6 %:a syntymäpainosta).

Täällä kanssa ollut imetyksen kanssa ongelmia, josta painon putoaminen taitaa osittain johtua (plus tietty keltaisuus väsyttänyt). Olen joutunut käyttämään rintakumeja, koska nännit niin matalat, mutta päätin olla stressaamatta kumeista, jotta paino saadaan nousuun. Poika myös tuppaa nukahtelemaan tissille ja syö vaan vähän aikaa, mutta katsotaan..
 
Onnea onnea kovasti taas kaikille vauvan saaneille! :) Ja kiva lukea synnytyskertomuksia!

Täällä vieläkin yhtenä palana. Tänään sanoin miehellekki että jotenki jo naurettavaa ravata tuola kaupois ja tehdä siivouksia sun muuta vielä kun vauvan ois jo pitänyt syntyä :D Toki tiedän et useimmat menee yli, eikä siinä mitään mut en haluis että liikaa menee koska siinäki omat riskinsä. Ja varsinki näin kolmatta odotelles en olis ikinä uskonu et yli menee, olin ihan varma et meillä on kyllä vauva jo jouluna.. nyt en oikeesti enää oo yhtään varma :D

Sekin voi olla et nyt kun sitä on odottanu ja toivonu et syntyis jo niin se ei tuu. Sit ku on aatto ja ajattelee et nyt ei ainakaan saa tulla eikä ehdi keskittyä siihen odottamiseen niin voikin alkaa ilmoitella lähestyvästä tulostaan ;)

Kiva et saa johonki purkaa ajatuksiaan ;) kummasti helpottaa!

MeMaMi, oon koittanu ottaa saman asenteen kun sä, syntyy ku syntyy ja turha sitä on murehtia sitä aattoa. Sit vietellään joulua toistamiseen jos niin on et aatto menee sairaalas! Säästellään vähä paketteja ja jouluruokaa :) Onpa erilainen aatto, ja toisaalta, onhan monet töissäkin aattona! Ittee siis sillain ei se harmita, mut lasten puolesta vaan ja miehen, jos kolmistaan joutuvat täällä odotella pukkia sun muuta.

Tafgu, 40+4
 
  • Tykkää
Reactions: Sandrastiina
Tässä jonkin näköinen kertomus synnytyksestä :)

Kello 01:00, 14.12 alkoi tulemaan ensimmäiset kipeät supistukset kotona. Niitten kanssa ei voinut enää edes nukkua vaan olivat alusta asti melko kovia. Kävin kotona 2 kertaa suihkussa ja soitettiin sitten synnytys osastolle, josta ohjasivat tulemaan kätilöopistolle. Ei siinä muuta kun vaatteet päälle ja menoks. Olin ihan varma tässä vaiheessa vielä että supistukset laantuu ja joudutaan takasin kotiin. Perillä 10 vaille 7 aamulla. Ekassa tutkimuksessa olin 4cm auki ja tutkimuksen yhteydessä lorahti vähän lapsi vettä. Sit vasta hokasin että sitä oli jo tuolta aamu yöltä asti pieniä määriä tullut, mutta oletin että se on jotakin muuta. Päästiin suoraan synnytys saliin, jossa sain panadolin lämpöilyyn (37,5). Suikuun menin tunniksi, vaikka kätilö koitti jo tarjoilla ilokaasua, mutta enhän minä nyt pikku kipuihin mitään ota vielä :D Kätilö sanoi että moni on jo epiduraalia ottamassa samassa vaiheessa, missä olin silloin (5cm auki). No ilokaasu alotettiin kun olin 6 cm auki ja epiduraalin pyysin 7 sentissä. Muo on peloteltu ton epiduraalin kanssa että sattuu paljon laitto, mutta eipä tuntunut missään. Vähän puuduke nipisti, mutta se oli ohi sekunneissa. Seuraavan tunnin olin ilman kivun kipua ja koitin nukkua, mutta mies kuoro oli saanut hyvän idean tulla laulamaan joulu lauluja synnytys osastolle, joten eipä siitä sitten mitään tullut. Mies lähti mun käskystä syömään tässä välin :) Kalvot puhkaistiin ja lapsivesi oli vihreää, mutta vakuuteltiin että se on ihan normaalia. Kun tunti oli mennyt alkoikin semmonen kipu että oksat pois. Seuraavat epiduraali annokset eivät vaikuttaneet juuri millään tapaa. Mulle laitettiin niitä siis x5! Oksitosiini tippa laitettiin, koska epiduraali hidasti avautumista. Sitten vielä antibiootti tippa, vesien menon vuoksi. Sitten huonoksi onneksemme huomattiin että vauva on avotarjonnassa ja kätilö ilmoitti suoraan että vauva syntyy maailmaan joko imukupilla tai sektiolla jollei käänny. Siinä sitten 3 tuntia kontiltaan että vauva kääntyisi itse parempaan asentoon. Koko tuon kolme tuntia oli täydet 10cm auki ja ponnistutti niin pirusti että!! Siinä sitten koitat ponnistaa vauvaa mikä ei liiku mihinkään. Noin klo 22:00 lääkäri tuli tutkimaan tilanteen ja teki päätöksen kiireellisestä sektiosta, sillä vauvaa ei edes imukupin voimin oltaisi saatu syntymään. Siinä sitten kauheella tohinalla leikkaus saliin ja tyttö 4100g ja 51cm syntyi klo 22:19 maailmaan :) Menetin yhteensä 1050ml verta, mutta Hb oli silti 124 heräämössä. Kaikesta tästä huolimatta, ei jäänyt minkään näköistä pelkoa synnytystä kohtaan, vaan olisin valmis siihen vaikka jo huomenna uudestaan, kun tietää minkä palkinnon siitä saa <3

saanu ja Linnea 8vrk <3
 
onnittelut kaikille vauvautuneille ja kiitos synnytyskertomuksista. tippa tulee linssiin joka kerta kun niitä lukee. hieman ehkä siis hormoonit hyrrää ;). tulkaahan tuonne vauvapuolelle kun ehditte.

Maikkis ja typy kohta 5vkoa
 
Onnea taas nyyteistä <3! Ihanaa kun huomenna on jouluaatto. Kuusi koristeltu ja supersöpötaapero harjoitteli pallojen laittamista ja ollut ihmeissään päivän touhuista. Mitään erityisiä valmisteluja ei ton lisäksi tehty. Oon siivonnu jo aikasemmin ja koti ei o tiptop eikä tuu. Ollaan vierailtu tänään ja eilen ystävien luona ja katseltu heidän joulunpakkotehdälistasuorituksiaan. Täytyy varoa pakkosuorittamiseen ryhtymistä ja kehitellä perinteet jotka kantaa montapäivää eikä vaan siihen yhteen päivään..

Noo kaikki tekee niinkuin tykkää.. Neuvolassa kaikki passelisti. Sf ei ollu onneks kasvanu ja vauva vaihtelee kylkeä joten tuskin on kiinni kovinkaan napakasti. Turvotuksia ei o yhtään, onneksi. Yöunet on ihan olemattomat nukun 4h putkeen ja sitä ennen ja jälkeen heräilen 30-60min välein. Mut ihmeesti sitä näyttää jaksavan, tiedä sitten voiko vauvan kanssa olla tän vähemmän unta tiedossa.. Kohta sekin selviää.

Ihanaa joulua vauvoille ulkona ja masussa. Äideille leppoista asennetta oli se vauva missä tahansa <3.
 
Oikein ihanaa ja rauhaisaa joulua kaikki äidit ja tulevat äidit. <3 Täällä ei minkäänlaisia merkkejä, että vauva tulisi. Huomenna LA. Kunhan tänään saa syödä rauhassa, niin olen onnellinen. :)

Paivih ja palleroinen 39+6


Muoks. Ja voi kettu, että ottaa päähän. Eilen neljä, NELJÄ ihmistä kysyi. "Joko jakaudut?" EN!!! Enkä ihan heti sitä tee. Ja kyllä varmaan ilmoitan kun vauva kuikkaa ulos! Murrrrrr
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Sandrastiina
:heart: Oikein ihanaa joulua kaikille mammoille! :heart:
Täällä kans lopetellaan tämä odotus-jupina nyt hetkeksi ja rauhoitutaan nauttimaan joulusta jonka saa viettää kotona eikä sairaalassa. :D
Eilen oli vielä viimeinen neuvola (loput käynnit Taysis) eikä siellä mitään ihmeitä, odotusta nyt vain luvassa. Täytyy koittaa nauttia viimehetkistä masun kanssa, ei siihen kuitenkaan loppujen lopuksi ole enää pitkä kun vauva viimein päättää maailmaan tulla.
 
  • Tykkää
Reactions: Sandrastiina
heippa kaikille! :) Oon ollut niin kiireinen, sairaalassa ja väsynyt, että en ole ehtinyt tänne ollenkaan pitkään aikaan.:ashamed: Onnittelut kaikille vauvan saaneille!!! :heart:

Meille syntyi suunnitellulla sektiolla 16.12. rv 41+4 tyttö 3670g ja 51cm :heart: Olin sairaalassa käynnistyksessä jo aikaisemmin, mutta synnytys ei lähtenyt käyntiin eikä vauva asettunut missään vaiheessa mihinkään pysyvään tarjontaan, joten käynnistystä ei pystytty jatkamaan eikä minua uskallettu päästää kotiin... tulihan siinä aika tylsäksi välillä. Suunniteltu sektio jännitti ihan kamalasti, mutta meni hyvin :) 10 pisteen tyttö kaikin puolin. :) Harmittaa tosi paljon että meni taas sektioon, nyt en pääse ikinä enää kokeilemaankaan alatiesynnytystä ja muutkin sektion asettamat rajoitukset vähän surettaa... :( Nyt esikoinen on kipeenä, kaikkia väsyttää ja vauva on melkoinen tissitakiainen, mutta eiköhän tämä tästä. :) Kiitos kaikille tuesta ja mukavasta juttuseurasta, nähdään taas :) Voikaa hyvin!!! :heart:

tömpsis ja pikkusiskopersikka 1 viikko ja melkein 2 päivää :)

Niin ja hyvää joulun jatkoa kaikille! :)
 

Yhteistyössä