"joo"
Olen. Aina tilipäivänä ku halusin shoppailemaan. 
Ja monena maanantaina ku en vaan oo jaksanu mennä töihin.
Ja monena maanantaina ku en vaan oo jaksanu mennä töihin. Olen.
Yhteensä varmaan 8 päivää.
Mulla joskus tosi paska duunipaikka. Pieni perheyritys, jossa turhaan pyysin kuukausia aikaisemmin vapaata tapahtumaan x (oman veljen häät toisella paikkakunnalla), aina luvattiin yrittää, mutta aina meni omistajien tyttären (tehtiin samaa hommaa) koiranäyttelyt mun viikonloppuvapaiden edelle.
Yhteensä varmaan 8 päivää.
Mulla joskus tosi paska duunipaikka. Pieni perheyritys, jossa turhaan pyysin kuukausia aikaisemmin vapaata tapahtumaan x (oman veljen häät toisella paikkakunnalla), aina luvattiin yrittää, mutta aina meni omistajien tyttären (tehtiin samaa hommaa) koiranäyttelyt mun viikonloppuvapaiden edelle.
Usea turhalla saikulla
Yrittäjän puolisona olen ihmetellyt että millaisia työntekijöitä suomalaiset oikein on. Hakeudutaan esim. työharjoitteluun ja sitten kun pitäisi tulla töihin niin heti ollaan 2 viikkoa sairaslomalla. Sitten soitetaan 15 minuuttia ennen työvuoron alkua että käteen sattuu, ei pääse töihin. Lähipiirissä on näitä urheita raksamiehiä ym. työläisiä jotka on ihan krapulassa, ja ottavat saikkua. Entisessä työpaikassa työkaveri kerran tuumasi että jahas, pitääpä ottaa pieni vi*utus-loma, ja seuraavana päivänä hän oli jäänyt viikon saikulle.
Suomalaisella työntekijällä ei ole kovin hyvä työmoraali, ei ainakaan minun kokemukseni mukaan. Vaikka työnantaja maksaa huimasti sosiaalimaksuja, vakuutuksia, ym. sairaslomia, silti tuntuu ettei suomalainen arvosta työpaikkaansa tai työnantajaansa. Palkkakin saattaa olla hyvä, mutta kun ei nappaa.
Jos työ ei nappaa, niin kannattaisiko olla hakeutumatta sellaiseen työhön? Käy kalliiksi pienyrittäjälle nämä tällaiset motivaatiolomat. Sääliksi käy, kun tietää että firma ei tuota paljon ylimääräistä. Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita yrityksen tulevaisuudesta tai oman työpanoksen tärkeydestä. Mietitään enemmän viikonlopun tekemisiä ja perhelomia.
Saksassa ollessani ihmisillä oli huomattavasti parempi työmotivaatio. Suomalaiset ovat mielestäni laiskaa porukkaa.
Suomalaisella työntekijällä ei ole kovin hyvä työmoraali, ei ainakaan minun kokemukseni mukaan. Vaikka työnantaja maksaa huimasti sosiaalimaksuja, vakuutuksia, ym. sairaslomia, silti tuntuu ettei suomalainen arvosta työpaikkaansa tai työnantajaansa. Palkkakin saattaa olla hyvä, mutta kun ei nappaa.
Jos työ ei nappaa, niin kannattaisiko olla hakeutumatta sellaiseen työhön? Käy kalliiksi pienyrittäjälle nämä tällaiset motivaatiolomat. Sääliksi käy, kun tietää että firma ei tuota paljon ylimääräistä. Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita yrityksen tulevaisuudesta tai oman työpanoksen tärkeydestä. Mietitään enemmän viikonlopun tekemisiä ja perhelomia.
Saksassa ollessani ihmisillä oli huomattavasti parempi työmotivaatio. Suomalaiset ovat mielestäni laiskaa porukkaa.
-vieras-
En ole. Pikemminkin olen raahautunut töihin kipeänä, vaikka olisi ollut järkevämpää jäädä kotiin.
Koulusta olen ollut kerran pois feikkisaikulla, lukioikäisenä. Olin juuri alkanut seurustella ensimmäisen poikaystäväni kanssa.
Koulusta olen ollut kerran pois feikkisaikulla, lukioikäisenä. Olin juuri alkanut seurustella ensimmäisen poikaystäväni kanssa.
"vvieras"
Rehellisyys maan perii. Itse ainakin jo lukioikäisenä useimmiten kirjoitin poissaolovihkoihin oikeat syyt sairauksien lisäksi: nukuin pommiin, nukuin, oma meno yms. Opettajat olikin aika purjeessa kanssani.
Työtehtävissä moraali täytyy olla ihan toisella tasolla kuin koululaisena, ei työnantaja huvikseen palkkaa maksa.
Työtehtävissä moraali täytyy olla ihan toisella tasolla kuin koululaisena, ei työnantaja huvikseen palkkaa maksa.
juuuuuh
Kyllä, työpaikka jossa oli paskaakin paskempi ilmapiiri ja härskiä ahdistelua ja kiusaamista. Yhden kerran pidin " vatsataudin" kun olin poikki. Tosin hyvin pian sen jälkeen olin 2 kk stressiperäisen rytmihäiriöiden takia pois ja tuona aikana keräsin voimaa irtisanoutua,,,
saikuttaja
No olen todellakin! Olen ollut 10 vuotta työelämässä. Ihan arvostetussa akateemisessa ammatissa. Pari vuotta sitten sain lapsen, joka syntyi syyskuussa. Olin tällöin töistä pois totaalisella FEIKKISAIRAUSLOMALLA koko edeltävän kesän. Mulla oli äitiyslomaa elokuu, mutta olin kesä ja heinäkuun kokonaan poissa.
No syy oli se, että työpaikalla työkaverina oli samassa yksikössä yksi äärinmäisen vittupääakka. Mulla palo hihat kiinni siihen moneen kertaan. Hän oli ns. vanhempi ja viisaampi, joka kokoajan vittuili mun työstä, ja vähän kiusasikin. Kun tulin raskaaksi, niin hän uhkasi kertoa meidän pomolle ennen mua, koska halusi kiiruhtaa sijaista. Mä ilmoitin, että aion kertoa vasta kesää ennen piste. Hän uhkaili koko ajan, että kertoo jo keväällä, kun oli saanut kautta rantain vahingossa kuulla mun raskaudesta. Mulla palo siinä vaiheessa ihan totaalisesti hermot siihen ämmään. No, mun oli pakko kertoa pomolle raskaudesta jo keväällä. Ihme painostusta.
No tämä episodi päättyi siihen, että koska nostatin verenpaineita ihan liikaa sen akan takia, niin päätin toukokuun lopussa mennä kitisemään selkäkipuja. Sainkin saikkua koko kesän äitiysloman alkuun asti. No eihän siihen mitään sijaista enää saatu, vaan tämä kitisijäakka joutui tekemään munkin työt koko kesän. Ja ihan oikein oli sille!
Parasta kaikessa oli, että mun työsuhde loppui äöitiysloman aikana, koska oli määräaikainen. En halunnut jatkoa sen akan takia. Ja mulla oli pitkät lomat silloisena kesänä, jotka jäivät sairausloman takia käyttämättä. Saimpahan vuoden lopussa vähän yli 6000e pitämättömistä lomista.
Nyt olen lapsen kanssa kotona, ja entiseen työpaikkaan en edes halua. Sain pomolta loistoarvostelut ja suositukset. eli ei hätää.
En ole hetkeäkään miettinyt, että olen toiminut väärin. Mä en olisi henkisesti jaksanut katsoa sitä akkaa, kun hormoonit veti ylös alas. Johan se vaikuttaisi vauvaankin! Kaikki kortisolihormonit ja stressit. Sen sijaan ompelin koko kesän vauvalle kaikkea pientä söpöä ja hoidin pihaa ja sisustin kotia. Olin fyysisesti ja henkisesti elämäni kunnossa. Ja palkka juoksi!
No syy oli se, että työpaikalla työkaverina oli samassa yksikössä yksi äärinmäisen vittupääakka. Mulla palo hihat kiinni siihen moneen kertaan. Hän oli ns. vanhempi ja viisaampi, joka kokoajan vittuili mun työstä, ja vähän kiusasikin. Kun tulin raskaaksi, niin hän uhkasi kertoa meidän pomolle ennen mua, koska halusi kiiruhtaa sijaista. Mä ilmoitin, että aion kertoa vasta kesää ennen piste. Hän uhkaili koko ajan, että kertoo jo keväällä, kun oli saanut kautta rantain vahingossa kuulla mun raskaudesta. Mulla palo siinä vaiheessa ihan totaalisesti hermot siihen ämmään. No, mun oli pakko kertoa pomolle raskaudesta jo keväällä. Ihme painostusta.
No tämä episodi päättyi siihen, että koska nostatin verenpaineita ihan liikaa sen akan takia, niin päätin toukokuun lopussa mennä kitisemään selkäkipuja. Sainkin saikkua koko kesän äitiysloman alkuun asti. No eihän siihen mitään sijaista enää saatu, vaan tämä kitisijäakka joutui tekemään munkin työt koko kesän. Ja ihan oikein oli sille!
Parasta kaikessa oli, että mun työsuhde loppui äöitiysloman aikana, koska oli määräaikainen. En halunnut jatkoa sen akan takia. Ja mulla oli pitkät lomat silloisena kesänä, jotka jäivät sairausloman takia käyttämättä. Saimpahan vuoden lopussa vähän yli 6000e pitämättömistä lomista.
Nyt olen lapsen kanssa kotona, ja entiseen työpaikkaan en edes halua. Sain pomolta loistoarvostelut ja suositukset. eli ei hätää.
En ole hetkeäkään miettinyt, että olen toiminut väärin. Mä en olisi henkisesti jaksanut katsoa sitä akkaa, kun hormoonit veti ylös alas. Johan se vaikuttaisi vauvaankin! Kaikki kortisolihormonit ja stressit. Sen sijaan ompelin koko kesän vauvalle kaikkea pientä söpöä ja hoidin pihaa ja sisustin kotia. Olin fyysisesti ja henkisesti elämäni kunnossa. Ja palkka juoksi!
miks ihmeessä suo kiinnostaa tietää onko muutama anonyymi palstalainen joskus tehnyt noin. Se on niin pieni otanta että et voi tehdä siitä mitään johtopäätöksiä
Sirionful
Oon ollu vaan töissä joista, jos jäi sairauden vuoksi pois, niin ei saanut palkkaakaan . Eli yks kesätyö satunnaisena tuuraajana ja koulutushommia. En tiiä onko laillista, mutta noihin ehtoihin suostuin palkatessa. Ja joo olen ollut sairaana työpäivinä, tosin en sitten ole vaivautunut lääkäriinkään, kun ei siitä mitään kostuisi.
. Eli yks kesätyö satunnaisena tuuraajana ja koulutushommia. En tiiä onko laillista, mutta noihin ehtoihin suostuin palkatessa. Ja joo olen ollut sairaana työpäivinä, tosin en sitten ole vaivautunut lääkäriinkään, kun ei siitä mitään kostuisi.
Wieruus
En, olen ihminen joka kärsii mahdottomia tunnontuskia siitä kun on oikea syy jäädä saikulle ja pitää olla pois töistä ja muut joutuvat tekemään minunkin työni. Vein aina saikun jälkeen työkavereille jotain herkkuja lepyttelyksi.
*:*
En feikkilomilla mutta näin vanhemmiten kun olen kipeä niin myös olen.
Eli haen sitä saikkua enkä enää raahaudu töihin flunssaisena niinkuin joskus tein.
Seurauksena siitä oli se että oma paraneminen hidastui ja tartuttelin siinä sitten sopivasti työkaveritkin.
Toki on aikoja jolloin lentsut jyllää ja tulee jos on tullakseen mutta näin toimin nykyään.
Ainahan työporukassa on niitä "työnsankareita" joille sairausloma on kirosana mutta saattaa se toisten kyttääminen joskus napsahtaa omaan nilkkaan.
Eli haen sitä saikkua enkä enää raahaudu töihin flunssaisena niinkuin joskus tein.
Seurauksena siitä oli se että oma paraneminen hidastui ja tartuttelin siinä sitten sopivasti työkaveritkin.
Toki on aikoja jolloin lentsut jyllää ja tulee jos on tullakseen mutta näin toimin nykyään.
Ainahan työporukassa on niitä "työnsankareita" joille sairausloma on kirosana mutta saattaa se toisten kyttääminen joskus napsahtaa omaan nilkkaan.
"jep"
Muistan kerran soittaneeni "flunssassa" opelle et olen kipeä. Uskoi ihan täysin koska muuten en ollut koskaan pois. En vaan muista mikä oli oikea syy...