Katosivatko ystävänne, kun sinusta tuli äiti?

Mulla nyt puolitoistavuotiaat kaksoset, jotka ovat luonnollisesti vieneet mun aikaa todella paljon. Kuitenkin yritän pitää yhteyttä ystäviini, sillä olen ajatellut että ystävyyden pitää olla kaksisuuntainen tie. Olen kuitenkin menettänyt lasten syntymän jälkeen monta ystävää, jotka olivat todella läheisiä, enkä olisi ikinä uskonut näin käyvän.

Ja nekin, jotka ovat vielä jäljellä, eivät koskaan pyydä minua minnekään. Nähdään kyllä silloin tällöin, mutta aloite tulee aina minulta. Vähitellen on alkanut kyrpimään koko asia...

Onko muille käynyt näin? Tai onko näkökulmaa toisesta suunnasta, eikö "tuoretta" äitiä voi enää pyytää minnekään?

 

Osa katosi, mutta tilalle tuli uusia.

 

Katosi, yksi vain jäi ja yhtään ystävää ei ole tullu tilalle, kavereita kylläkin muutamia mutta se ei ole sama asia

 

Ei, koska olin viimeinen mohikaani. Nyt olen samanlainen kuin ystäväni, äiti.

 

kummasti ne johonkin katosi, ja lopullisesti kun en enää itse jaksanut olla se joka tekee aloitteen yhteyden pidossa. :/ ystävät on aina tervetulleita, joten yytä saa laittaa.

 

Osa katosi, uusia tuli tilalle! Kadonneetkin on tulleet jo takaisin, kun ovat itse raskautuneet tai tulleet äideiksi. (Nyt sitä sitten kelvataan kaveriksi :kieh: ).

 

Eivät kadonneet, vaikka varmasti olin aika rasittava vauvajuttuineni ja monet ystävistäni eivät itse ole äitejä.

 

Osa katosi, mutta sain mutta uusia tuli myös tiallle.

 

Osa katosi, uusia tuli tilalle! Kadonneetkin on tulleet jo takaisin, kun ovat itse raskautuneet tai tulleet äideiksi. (Nyt sitä sitten kelvataan kaveriksi :kieh: ).

Joo tätä mä olen miettinyt kanssa, et mitenhän käy siinä vaiheessa kun saavat omia lapsia. Lähes poikkeuksetta kadonneet ystävät ovat olleet lapsettomia. Tosin kadonneita enemmän mua nyrppii tällä hetkellä nämä nykyiset, kun eivät tunnu pitävän mitään yhteyttä :kieh:

 

Ei kadonnut. Moni sai itsekin vauvakuumeen. Lisäksi olen saanut monta uutta ihanaa ystävää lapsien harrastusten ja ulkoilun myötä.

 

No yhteydenpito vähentyi huomattavasti, koskaan esikon syntymän jälkeen mua ei kukaan ole mihinkään pyytänyt.Mutta vastaavasti välit erääseen ihmiseen joka sillon nuorena julisti kovaan ääneen vihaavansa lapsia eikä koskaan ainakaan omia lapsia halua ovat parantuneet todella paljon Nyt tämä ihminen tykkää lapsista ja on huomannut että ei ne niin hirveitä ole ja hän onkin meidän pojan kummitäti nyt =)

 

Mulla nyt puolitoistavuotiaat kaksoset, jotka ovat luonnollisesti vieneet mun aikaa todella paljon. Kuitenkin yritän pitää yhteyttä ystäviini, sillä olen ajatellut että ystävyyden pitää olla kaksisuuntainen tie. Olen kuitenkin menettänyt lasten syntymän jälkeen monta ystävää, jotka olivat todella läheisiä, enkä olisi ikinä uskonut näin käyvän.

Ja nekin, jotka ovat vielä jäljellä, eivät koskaan pyydä minua minnekään. Nähdään kyllä silloin tällöin, mutta aloite tulee aina minulta. Vähitellen on alkanut kyrpimään koko asia...

Onko muille käynyt näin? Tai onko näkökulmaa toisesta suunnasta, eikö "tuoretta" äitiä voi enää pyytää minnekään?

Täysin yhdyn sun kirjoitukseen, meillä 11kk kaksoset ja kaverit kaikonneet! On toki muutama uusi ystävä löytyny joilla sama elämän tilanne, eli pieni lapsi! Mutta ikävä on niitä "vanhoja" ystäviä... :'(

 

Ystäväpiiri kyllä hiukan vaihtui, kun esikko syntyi. Me oltiin ensimmäiset tästä kaveriporukasta, kelle syntyi lapsi.
Tosin nyt ne vanhat kaverit ovat taas palanneet "piireihin", kun ovat itsekin saaneet lapsia.

 

Tosi ystävät jäi,mutta muuta katosi. Uusia tuli roppakaupalla =)

 

Mulla nyt puolitoistavuotiaat kaksoset, jotka ovat luonnollisesti vieneet mun aikaa todella paljon. Kuitenkin yritän pitää yhteyttä ystäviini, sillä olen ajatellut että ystävyyden pitää olla kaksisuuntainen tie. Olen kuitenkin menettänyt lasten syntymän jälkeen monta ystävää, jotka olivat todella läheisiä, enkä olisi ikinä uskonut näin käyvän.

Ja nekin, jotka ovat vielä jäljellä, eivät koskaan pyydä minua minnekään. Nähdään kyllä silloin tällöin, mutta aloite tulee aina minulta. Vähitellen on alkanut kyrpimään koko asia...

Onko muille käynyt näin? Tai onko näkökulmaa toisesta suunnasta, eikö "tuoretta" äitiä voi enää pyytää minnekään?

Täysin yhdyn sun kirjoitukseen, meillä 11kk kaksoset ja kaverit kaikonneet! On toki muutama uusi ystävä löytyny joilla sama elämän tilanne, eli pieni lapsi! Mutta ikävä on niitä "vanhoja" ystäviä... :'(

Minulla myös Vaikka olenkin nyt äiti, olen silti ihan sama ihminen kuin ennekin, ja edelleen kykeneväinen keskustelemaan muustakin kuin lapsistani, vaikka heistäkin mielelläni vaihdan sanan tai kaksi, mutta olenpa ollut joskus koko illankin puhumatta.

 

Osa katosi, mutta tilalle tuli uusia.

peesailen!

 

Ei kadonnu ystävät, kun ei sellasia ees ollu juurikaan :/

 

Muutamia katosi,osaan taas kehittyi kovasti läheisemmät välit...
Tosin ystäviä ei voi ikinä olla liikaa....

 

Eipä nuo oo mihinkään kadonneet

 

Juu, ovat kadonneet Kyllä niistä silloin kuulee, kun niille ite soittelee :kieh:

Oon kaveriporukasta ensimmäinen, joka on lapsia saanut, muilla ei vielä ole, eikä varmaan tulekaan vuosiin... Tai yhdellä lapsuudenajan kaverilla on kyllä lapsi, mut muilla ei.

Ei oo taas kavereista kuulunut aikoihin :/

Onneksi olen saanut ainakin yhden hyvän, ihanan, uuden ystävän

 

katosi mutta tilalle tuli uusia ! Nyt on taas sama "kato " käymässä kun mulla on lähes aikuisia lapsia ja myös uusi pesue.Ystävät jolla on aikuisia lapsia eivät enää jaksa pienien kanssa...

 

Samat on mitkä ennen lapsiakin; suht samoihin aikoihin tehtiin lapsia... :wave:

 

Kyllä vaan katosivat. Onneksi on tullut monia uusia tilalle =)

 

Iso osa katosi, osa jäi ja tuli entistä läheisemmäksi. Ja uusia on tullut tilalle. Mutta se, mikä on eniten rassannut, on tosiaan se, että äidiksitulon jälkeen monet tuntuvat kuvittelevan, ettei mua voi enää pyytää mihinkään paria tuntia kauemmin kestävään reissuun mukaan... :kieh:

 

osa katosi,lähes kaikki ne joilla ei ole lapsia. mutta uusia ystäviä olen saanut lapsen synnyttyä =)