Aivonkalvotulehdusta vastaan Norjassa kehitetty rokote aiheutti vakavia sivuvaikutuksia ja osoittautui tehottomaksi. Rokote ei kelvannut norjalaisille, mutta päätyi sen sijaan miljoonalle pikkulapselle Uuteen-Seelantiin.
Rokotekokeet ovat ajankohtaisia, koska yhä useampaa sairautta vastaan etsitään rokotteita. Silminnäkijä kertoo yhden rokotekokeen tarinan ja vaiheet lähes 20 vuoden ajalta. Rokotekoe Meningokokki B-sairautta vastaan alkoi Norjan kansanterveyslaitoksen johdolla 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Vuoden 2007 lopulla WHO:n rokoteturvallisuuden asiantuntijatyöryhmä ottaa seuraavaksi kantaa rokotteen turvallisuuteen.
Norjalaiset nuoret Jenny Ingebrigsten ja Annelise Johnssen saivat norjalaisrokotetta, kun 180 000 koululaista osallistui rokotekokeeseen 1990-luvun taitteessa. Sen jälkeen kumpikin sai vakavan hermostosairauden, jonka yhteyttä rokotukseen he pitävät varmana.
"Meille sanottiin, että kokeen avulla voimme pelastaa henkiä. Rokotteen sanottiin olevan täysin turvallinen", kertoo Annelise.
Sivuvaikutukset ja riskit olivat tiedossa, mutta niistä ei puhuttu, kun koetta markkinoitiin vanhemmille.
"En syytä valtiota siitä, että sain rokotetta, joka sairastutti minut. Se oli huonoa onnea. Mutta valtio ei ole ottanut sairastumisestani vastuuta", hän kertoo.
Sairastuneet joutuivat kamppailemaan vuosia saadakseen korvauksia. Norjan kansanterveyslaitoksen mukaan ei voida osoittaa, että sairastuminen johtuisi juuri rokotteesta. Annelise ja Jenny saivat lopulta korvaukset. He ovat pysyvästi työkyvyttömiä.
Norjalaiskokeen tulos oli, että rokote ei ole riittävän tehokas ja sitä ei otettu rokotusohjelmaan. Norja myi sen sijaan oikeudet lääkeyhtiö Chrironille. 2000-luvun alkupuolella se myi puolestaan rokotteen Uuteen-Seelantiin. Norjalaisviranomaiset kävivät vakuuttamassa, että rokote on turvallinen.
"Tässä on kyseessä jättimäinen koe, jossa kohteena ovat sadat tuhannet pikkulapset", sanoo professori Jan Helge Solbakk Bergenin yliopistosta.
Meningokokki B on vakava sairaus, joka aiheuttaa aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä. Meningokokki B voi tappaa hyvin nopeasti. Tähän sairastuu Suomessa vuosittain 50 - 80 henkilöä, yleensä lapsia tai nuoria. Ainoat maat, jossa B-tyyppiä vastaan rokotetaan, ovat Uusi-Seelanti ja Kuuba.
Suomalainen akatemiatutkija Hanna Nohynek on jäsenenä WHO:n rokoteturvallisuusosaston asiantuntijatyöryhmässä, joka ottaa joulukuussa kantaa norjalaisrokotteen turvallisuuteen. Syynä on kohu, joka rokotteesta on syntynyt. Nohynek pitää kritiikistä huolimatta norjalaisrokotetta turvallisena, ja sanoo, että sen ongelma on pikemminkin tehottomuus. Nohynek muistuttaa, että rokotesuojan kääntöpuolella ovat aina riskit sivuvaikutuksista. Nykyään rokotekokeissa kiinnitetään sivuvaikutuksiin huomiota hänen mukaansa paljon enemmän kuin Norjan kokeen aikaan.
Parhaillaan Suomessa on ajankohtainen tyttöjen kohdunkaulan syöpää vastaan kehitetyn HPV-rokotteen testaus. Siksi Norjan rokotekokeen seuranta on kiinnostava vertailukohta. Vakavista sairauksista halutaan eroon, mutta ollaanko valmiita hyväksymään mahdolliset rokotteiden sivuvaikutukset?