Kehtaisitko erota kun häistä on alle vuosi?

Jos tilanne olisi tällainen. Mies lupasi, että vauvaa aletaan yrittämään heti häiden jälkeen, mutta muuttaakin sitten mielensä että mahdollisesti vasta aikaisintaan 5 vuoden päästä ehkä. Ja itselläsi on jo pidempään ollut vauvakuume. Miehellä on siis jo pidempään ollut tapana lykätä vauvantekoa aina millon milläkin syyllä ja lopulta kun pistin kovaa kovaa vasten, vannoi että häiden jälkeen.

 

Mä tiedän pariskunnan joka erosi 3 kk häiden jälkeen, ei kai siinä nyt ylipäätään oo mistään kehtaamisesta kyse.

 

Per**stä tuollainen. Toisaalta uuden ukon (joka lapsia haluais) löytäminen ottaa oman aikansa, ja nykyinen vois ehkä muuttaa mielensä jonain päivänä. Vai?

 

Juu, ei sità kehtaamispuolta kannata miettià, ero on vain teidàn asia. Muuten kyllà harkitsisin takasti ennen eroamista....

 

Ei se ole kehtaamisesta kiinni.
Jos et tuntuu ettet millään voi jatkaa elämää miehesi kanssa niin mit muita vaihtoehtoja on kun erota?

 

niin helppohan se on luvata häiden jälkeen-vuoden tai 10 päästä

Ikävä juttu.

 

mulle ja exälle tuli ero kun oltiin 8kk naimisissa,,muuttu iah kamalaks,en saannut lasten kanssa puistoonkaan mennä kun jo panin jotain toista ukko jaksoin ton aikaa sitten loppu,,yhdessä oltiin 9v ja koskaan ennen ei tuolla tavalla käyttäytynyt....

 

Per**stä tuollainen. Toisaalta uuden ukon (joka lapsia haluais) löytäminen ottaa oman aikansa, ja nykyinen vois ehkä muuttaa mielensä jonain päivänä. Vai?

No ehkä voisi niin, mutta on vaan niin v*tun kusetettu olo! Mies tiesi, että ero tulee jos tästä ei päästä yhteisymmärrykseen, mulle tämä on niin suuri asia. Ja entäs jos odotan sen 5 vuotta eikä mies siltikään suostu? Montako kertaa annan sen vedättää mua? En ole vielä ikäloppu (28v) mutta pian olen.

 

Kyllä eroaisin.

 

vauvanteko pitäisi olla yhteinen päätös...kantaa en sen enempää viiti ottaa kun taustoja ei tiedä mikä on syy..

 

ei kiva tilanne, jos mies muuten ok. Kerro ihan suoraan ajatuksesi, että haluat erota, jos ei lupauksiaan pidä. Äläkä lykkää miehen pyynnöstä liian pitkään, ettet ala liian vanhana yrittämään.
Nim. liian vanhana naimisiin

 

Oletko mennyt naimisiin oikeista syistä ?
Oletko mennyt naimisiin vain sen takia että hankkisitte nopeammin vauvan?

 

Entäs se rakkaus??? Rakastatko miestäsi ja hän sua? Kyllä noin tärkeestä asiasta kannattais keskustella vakavasti ennen eroa,jos oikeesti toisianne rakastatte.

 

No, entäs jos miehes muuttaakin mielensä, yritätte lasta, mutta ette saa? Miehes haluaa lapsen, ja "vika" jos noin voi edes sanoa löytyy sinusta? Pointtina, vaan se, että mieti tarkkaan eroa. Ei varmaankaan oo helppoa kummallekaan. Koskaan kun ei tiedä saako lapsia, vaikka eroais. Nää on niiiin kimurantteja juttuja, mutta jokainen tekee päätöksensä ihan ite ja elää niiden kanssa. Tsemppiä teille!

 

ÖÖ.. miks te alunperin menitte naimisiin? Siksi että sit saat mieheltäsi suostumuksen saada lapsia? Ompa patti tilanne... Ehkä miestäsi vaan pelottaa.. katsokaa vaikka joku ihana elokuva missä parikunta saa lapsen tai jotain... Ja onhan siinä raskaus aikan 9kk aikaa valmistautua henkisesti.

 

meilläkin mies "hannas" vastaan muutaman vuoden, mutta hän vaan tarvi sen ajan. Nyt meillä on ihana n. 1v. poika.

 

Oletko mennyt naimisiin oikeista syistä ?
Oletko mennyt naimisiin vain sen takia että hankkisitte nopeammin vauvan?

tätä minäkin ihmettelen huulipyöreänä

 

vauva tehdään yhdessä, ei toisen osapuolen painostuksesta. Ehkäpä haluatte eri asioita, mutta erolla ei varmastikkaan kannata alkaa "painostamaan" lasta hankkimaan...ei sitä lasta niin kiva ole yksikseen hoitaa eikä se parisuhde ainakaan parane sillä lasten hankinnalla.

 

Mieti kumman haluat: lapsen vai tämän miehen?

Jos haluat lapsen kenen kanssa tahansa mieluummin kuin miehesi jopa ilman lasta (ettehän ehkä välttämättä edes saa lapsia), niin varmaan kannattaa erota. Ja seuraavan miehen kohdalla teettää lapsettomuustutkimukset ensin, jotta voit varmistua, että saat sen haluamasi lapsen.

 

Kehtasin.

 

Per**stä tuollainen. Toisaalta uuden ukon (joka lapsia haluais) löytäminen ottaa oman aikansa, ja nykyinen vois ehkä muuttaa mielensä jonain päivänä. Vai?

No ehkä voisi niin, mutta on vaan niin v*tun kusetettu olo! Mies tiesi, että ero tulee jos tästä ei päästä yhteisymmärrykseen, mulle tämä on niin suuri asia. Ja entäs jos odotan sen 5 vuotta eikä mies siltikään suostu? Montako kertaa annan sen vedättää mua? En ole vielä ikäloppu (28v) mutta pian olen.

Mä ymmärrän sua. :hug: Miehesi ihan selvästi haluaa päättää yksin tämän asian. Mä olen ollut samassa tilanteessa silloin esikoisen aikaan ja todella olisin eronnut, jos ei oltaisi päästy yhteisymmärrykseen.
Päätin, että odotan häitten jälkeen pari vuotta ja sit jos ei mies ole suostunut lähden eriteille. Mulla oli silloin ikää 23.v ja kun sain esikoisen olin 25.v.

 

No mää seurustelin n. 5v miehen kanssa, joista 3v oltiin kihloissa. Häistä mies ei kuitenkaan suostunut ollenkaan puhua kuin ehkä sillain, että ehkä joskus, mutta pitääpä nyt vielä miettiä kokojuttua sitten ehkä 5v päästä (eli voi aloittaa mietinnän 5v päästä..). Lapsia ei halunnut ollenkaan ainakaan melkein 10vuoteen ja sanoi heti selväksi, että jos tulisi vahinko se olisi automaattisesti abortti. Sanoin, etten tule ikinä tekeen aborttia ja sanoi että sitten tulisi ero. Eli ristiriita tilanne jo pelkässä jossittelussa. (oltiin toki nuoria molemmat) Muitakin ristiriitoja toki oli.

Mutta ero siis tuli, mies aneli takaisin, sanoi, että vie samantien vihille ja lapsenkin olisi valmis pyöräyttään, mutta en vaan halunnu semmoista miestä enää...

Toki teidän tilanne on eri, kun te olette jo mennyt naimisiin. Mää en kyllä ehkä sinuna eroa, jos mies kuitenkin on lapsien kannalla ja sanoi, että just nyt ei ole hyvä, mutta viiden vuoden sisällä voisi jo ollakin.

 

Kehtaisin erota, jos mies jäisi kiinni pettämisestä tai rattijuoppoudesta!

Jos mies ei vielä haluaisi lasta, niin nielisin asian enkä lähtisi sen vuoksi eroamaan!

 

Oletko mennyt naimisiin oikeista syistä ?
Oletko mennyt naimisiin vain sen takia että hankkisitte nopeammin vauvan?

tätä minäkin ihmettelen huulipyöreänä

Kuten minäkin

 

Minäkin jäin miettimään, että oletko valmis menettämään miehesi lapsen saadaksesi ja jos olet, niin sitten ette ehkä ole naimisissa ihan oikeista syistä eli rakkaudesta, ja ilman muuta kannattaa erota. Itse tiedän, että en mistään hinnasta haluaisi luopua miehestäni (vaan meillä onneksi on se yhteinen lapsikin, yhteisestä päätöksestä, eli siinä mielessä ei sama tilanne. Kieltämättä hankala tilanne.

Muuten, voi olla niinkin, että et saa lapsia ollenkaan, tämän yai jonkun muun miehen kanssa. Luontohan nämä asiat loppujen lopuksi päättää.