Meillä oli vanhemmalla tytöllä kaksivuotiaana n 10 sanaa jotka sitten kolmeen ikävuoteen mennessä hävisivät. Neuvolassa kun näistä huolistani juttelin, niin "odotellaan odotellaan" oli aina vastaus. Kolmevuotisneuvolassa sanoin että lähete puhterapeutille on saatava ja pt totesikin heti eka käynnillä että dyspraksia eli motoriikassa ongelmaa ja siksi ei tule puhetta. Nyt tyttö 4 v 8 kk ja juuri todettu laaja-alainen kehityksenviive, sanoja nyt kaksi ymmärrettävää ja viittomat kommunikaation muotona. Puheterapia, toimintaterapia, si-fysioterapia ym meillä menossa, pidennetty oppivalvollisuus, kaksivuotinen esikoulu, henkilökohtainen avustaja jne. Ja neljävuotisneuvolassa terveydenhoitaja sanoi että ihan normaalia kehitystä! Olen itse th ja tappelemalla tapellut ja "kiukkuisen äidin" leiman saanut kun olen apua vaatinut. Eli en halua pelotella mutta jos yhtään itse epäilet että kaikki ei ole kunnossa, puhehan voi tulla myös myöhemminkin, niin vaadi tutkimuksia. Nuorempi tyttö, kohta 2-v, on oppinut viittomat ja sitä puhetta odotellaan taas... Jos ei pian tule, niin tutkimuksiin vaan. Ja teidän lapsi alkaa olla jo sen verran iso, että tukiviittomat olisi avuksi kommunikointiin ja helpottaisivat sitä ymmärretyksi tulemista. maito, syödä, pukea jne. Meillä tyttö innostui kovasti niistä ja niitä itse asiassa suositellaan ihan "normaaleillekin" lapsille, kun lapsi oppii käsitteitä, hänellä alkaa ymmärrys kasvaa ja sitä rataa tie sanojennkin kehitykselle aukeaa paremmin. Tsemppiä =)
