Kertokaa millainen kokemus oli vauvan ulkokäännös?
- Viestiketjun aloittaja hömppö
- Ensimmäinen viesti
Käännössä ollut
Lääkäri hivutti vauvaa vähitellen kohti oikeaa asentoa. Ei sattunut. Sitä ennen annettiin supistusta estävänä lääkettä. Aluksi ja lopuksi vielä ultrattiin.
No ei kummoinenkaan.
Mulla käännettiin tuo naskali kun viikkoja oli 40+2. Menin hieman jänittynein mielin kun oli niin paljon kerrottu, että on ihan hirmu kivuliasta jne jne.
Kun hoitaja tuli huoneeseen, itkua jo tihrustin ja sanoin, että en halua käännöstä, kun sieluni silmin näin miten pari tuntia oli veivattu mun vatsaani ja kuinka kipeää se teki.
Hoitaja siinä pienen tovin rauhoitteli ja kertoi, että käntöä yritetään ihan maksimissaan 10 minuuttia, eikä ole mitenkään kivuliasta, korkeintaan voi hetken tuntua epämukavalta.
No muutamassa minuutissa oli vastarannan kiiski käännetty ja vielä kokonainen ympyrä, kun oli niin hassusti poikittain ja niskat takakenossa.
Rauhoittavan lääkkeen vuoksi ja mahdollisen synnytyksen käynnistymisen vuoksi piti maaata siellä osastolla pari tuntia.
No tokkurassa siinä nuokuin, kun ytä äkkiä ovi pamahti ja kuuluin tiukka komento; hätäsektioon, nopeasti!!
Siinä sitten meni muutama sekuntti tajuta, että ei ne puhuneetkaan minusta, vaan naapurihuoneen synnyttäjästä, puuh kyllä muuten säikähdin.
Mulla käännettiin tuo naskali kun viikkoja oli 40+2. Menin hieman jänittynein mielin kun oli niin paljon kerrottu, että on ihan hirmu kivuliasta jne jne.
Kun hoitaja tuli huoneeseen, itkua jo tihrustin ja sanoin, että en halua käännöstä, kun sieluni silmin näin miten pari tuntia oli veivattu mun vatsaani ja kuinka kipeää se teki.
Hoitaja siinä pienen tovin rauhoitteli ja kertoi, että käntöä yritetään ihan maksimissaan 10 minuuttia, eikä ole mitenkään kivuliasta, korkeintaan voi hetken tuntua epämukavalta.
No muutamassa minuutissa oli vastarannan kiiski käännetty ja vielä kokonainen ympyrä, kun oli niin hassusti poikittain ja niskat takakenossa.
Rauhoittavan lääkkeen vuoksi ja mahdollisen synnytyksen käynnistymisen vuoksi piti maaata siellä osastolla pari tuntia.
No tokkurassa siinä nuokuin, kun ytä äkkiä ovi pamahti ja kuuluin tiukka komento; hätäsektioon, nopeasti!!
Siinä sitten meni muutama sekuntti tajuta, että ei ne puhuneetkaan minusta, vaan naapurihuoneen synnyttäjästä, puuh kyllä muuten säikähdin.
Vauva oli perätilassa viikolla 36+. Menin sairaalaan siis suoraan synnytysosastolle, minut ohjattiin synnytyssaliin jossa makoilin käyrillä, pää sängystä laskettiin hiukan alaspäin jotta vauva nousisi lantiosta pois. Sit ultrattiin, vauva olisi ollut tulossa toinen jalka edellä. Ulkokäännös onnitui sit todella hyvin, lääkäri otti vauvan pepusta ja päästä kiinni, ja ohjasi pepusta vauvan pyörähtämään pääalaspäin. Käännös itsessään ei sattunut yhtään, tuntu jännältä. Lapsivettä täytyy olla riittävästi että käännös onnistuu, sekä vauva ei saa olla kiinnittyny pepusta lantioon.
Vauvaa ultrattiin käännöksen jälkeen sekä makoilin taas käyrillä...hassuinta koko jutussa oli se et olin synnytyssalissa mutten synnyttämässä
Hyvin se menee sinullakin, itse olin kuullut etukäteen paljon huonoja puolia ulkokäännöksestä ja pelkäsin etukäteen kaiken epäonnistuvan ja kipua, turhaa pelkäsin ja jännitin ja rohkaisen sinua menemään avoimin mielin ulkokäännökseen
Itse kääntö tapahtui muutamassa minutissa, eikä sitä yritetä jos yhtään sattuu tai näyttää siltä ettei vauva käänny =)
Vauvaa ultrattiin käännöksen jälkeen sekä makoilin taas käyrillä...hassuinta koko jutussa oli se et olin synnytyssalissa mutten synnyttämässä
Hyvin se menee sinullakin, itse olin kuullut etukäteen paljon huonoja puolia ulkokäännöksestä ja pelkäsin etukäteen kaiken epäonnistuvan ja kipua, turhaa pelkäsin ja jännitin ja rohkaisen sinua menemään avoimin mielin ulkokäännökseen
Itse kääntö tapahtui muutamassa minutissa, eikä sitä yritetä jos yhtään sattuu tai näyttää siltä ettei vauva käänny =)
Viimeksi muokattu:
Mulla oli kivuliaampi kokemus, taisi olla joskus rv 37 kun käännöstä yritettiin. Ensinnäkin se kohtulihasta rentouttava lääke oli musta ihan hirveää, sydän hakkas 200:aa. Itse kääntämistä yritettiin kaksi kertaa, joista toinen onnistui. Ja mulla se ei silittelemällä kääntynyt vaan siis sattui aikas lailla. Paljon ikävämpi kokemus kuin itse synnytys. Tietty oli kiva nähdä vauva ultralla sekä ennen että jälkeen...
Ja niin, asiaan tietty kuuluu, että vauvahan kääntyi seuraavana yönä takaisin. Kääntyäkseen sitten itse oikeaan asentoon noin 9 päivää ennen syntymäänsä. Eli turhaan kärsin Kolmatta kun odotin, pelkäsin, että hänkin olisi perätilassa ja mietin jo että suostunko koko käännösyritykseen. Onneksi hän oli ymmärtäväisempi vauva ja oli koko ajan pää alaspäin
Ja niin, asiaan tietty kuuluu, että vauvahan kääntyi seuraavana yönä takaisin. Kääntyäkseen sitten itse oikeaan asentoon noin 9 päivää ennen syntymäänsä. Eli turhaan kärsin
Kolmatta kun odotin, pelkäsin, että hänkin olisi perätilassa ja mietin jo että suostunko koko käännösyritykseen. Onneksi hän oli ymmärtäväisempi vauva ja oli koko ajan pää alaspäin
kättärillä
Epämiellyttävä kokemus, lääkäri oli kovakourainen, alkoi kääntämään ennen kuin ultraava hoitaja oli paikalla ja loppujen lopuksi kääntö ei onnistunut. Mitään supistuksia ehkäisevää tms en saanut. Napanuora oli 2 kertaa kaulan ympärillä kun pikkuinen syntyi, onneksi sektiolla.
kolme pientä
Mulla yritettiin käännöstä olikos viikolla 36. Lääkäri oli kovakourainen ja kaksin käsin väänsi vauvaa. tiuskaisi vielä mulle, että älä puuskuta siinä. Eihän se mihinkään kääntynyt vaan syntyi sitten perätilassa.
"vieras"
Synnytyssalissa huomattiin vauvan olevan poikittain. Puoli tuntia yrittivät kääntää, sitten totesivat että ei käänny (molskahti aina takaisin, syynä sit oli napanuora vyötärön ympärille kiertynyt) yritetään perätilasynnytystä, ja se onnistui hyvin (vauva vain 2,5-kiloinen). Painelivat mahaa kämmenen sivuilla, yrittivät muovata vauvaa oikeaan asentoon. Tuntui epämukavalta ja ehkä siksi vatsa oli synnytyksen jälkeen tavallistakin kipeämpi.
Mä vähän luulen, että tuo käännös ei mun kohdalla mikään miellyttävä saati kivuton kokemus tule olemaan mikäli siihen joudutaan koska maha on muutenki niin kosketusarka koko ajan. Varsinkin tuo kohta jossa vauvan pää möllöttää on sen tuntuinen niin kuin siinä ois mustelmia. Neuvolassa kun kokeilevat missä asennossa vauva on niin siinäki säpsähdän aina kun tuo yläosa on niin arka
[QUOTE="vieras";25413480]Synnytyssalissa huomattiin vauvan olevan poikittain. Puoli tuntia yrittivät kääntää, sitten totesivat että ei käänny (molskahti aina takaisin, syynä sit oli napanuora vyötärön ympärille kiertynyt) yritetään perätilasynnytystä, ja se onnistui hyvin (vauva vain 2,5-kiloinen). Painelivat mahaa kämmenen sivuilla, yrittivät muovata vauvaa oikeaan asentoon. Tuntui epämukavalta ja ehkä siksi vatsa oli synnytyksen jälkeen tavallistakin kipeämpi.[/QUOTE]
Hui, tuo ois kamalaa :O Eikö sektiota ehdotettu tuossa vaiheessa kun lapsi kerta oli poikittain?
Hui, tuo ois kamalaa :O Eikö sektiota ehdotettu tuossa vaiheessa kun lapsi kerta oli poikittain?
"hei"
Itsellä on kokemusta kahdesta käännöstä kolmen kuukauden takaa. Sama vauva siis käännettiin kahdesti, kun pyörähti ympäri ekan kerran jälkeen takaisin. Pelkäsin hirveästi kun sain kuulla käännöksestä, en tiennyt perätilasta (eikä kukaan muukaan tiennyt) kun menin kontrolliin äitipolille rv 39. Luulin olevan jotain kamalaa. Olin käyrillä puolituntia ennen ja jälkeen käännöksen. Mitään lääkkeitä ei annettu, oli viikot jo niin pitkällä, että synnytyksen käynnistyminen ei olisi haitannut. Koko ajan pyydettiin kertomaan jos tuntuu pahalta tai sattuu, tai muuten haluan lopettaa toimenpiteen. Koko hommaan meni pari minuuttia ja tehtiin ihan äitipolin pedillä, ei synnytyssalissa. Ultralla seurattiin vauvan sydäntä ja asentoa. Älä pelkää, muista että saat kieltäytyä, jos nyt siltä tuntuisi. Mutta kannattaa koittaa, voit aina lopettaa vaikka kesken. Tsemppiä!
40. viikolla
yritettiin minluta kääntää kun oli hivuttanut itsensä perätilaan ihan hissukseen parin edeltävän päivän aikana. Olin hieman järkyttynt, kun perätila tuli täytenä yllätyksenä käynnistyssuunnitelmapolinkäynnin yhteydessä. Siinä piti sitten äkkiä päättä haluanko että yritetään kääntää vai varataanko suoraan sektio (kokoarvio 4,6 kiloa)
No hieman peloissani suostuin kääntöyritykseen. Laitettiin joku lääke joka aiheutti kovaa vapinaa. Ja eihän se mihinkään kääntynyt, ehkä 10 minsaa yrittivät. Oli aika nuori lääkäri mutten usko että kokeneempikaan olisi saanut käännettyä. Sitten seurattiin käyrillä jonkun aikaa ja tutinakin lakkasi.
Kotona pelotti että vedet menee mutta ei menny ja muutaman päivän päästä suunniteltu sektio.
No hieman peloissani suostuin kääntöyritykseen. Laitettiin joku lääke joka aiheutti kovaa vapinaa. Ja eihän se mihinkään kääntynyt, ehkä 10 minsaa yrittivät. Oli aika nuori lääkäri mutten usko että kokeneempikaan olisi saanut käännettyä. Sitten seurattiin käyrillä jonkun aikaa ja tutinakin lakkasi.
Kotona pelotti että vedet menee mutta ei menny ja muutaman päivän päästä suunniteltu sektio.