Kertokaa pliis joku miten uhmaikäisen saa pysymään sängyssään...

...Täyttää kohta 2-v. Pinniksessä nukahti viidessä minuutissa, mutta tuossa isojen poikien sängyssä ei sitten millään. Kaks viikkoa ollaan yritetty ja nukuttamiseen menee vähintäänkin tunti. Ei tosta tuu mitään

 

Ettehän "viihdytä" lasta joko juttelemalla joka sänkyyn viennillä jotain tai sitten hermostumalla? Mahdollisimman eleettömästi vaan sänkyyn uudestaan ja uudestaan... Kärsivällisyys palkitaan ainakin mun kokemuksen perusteella.

 

Minä odotan innolla tuota hetkeä kun pääsee itse tulemaan sängystä! Lapsi nyt jo kakspuol, eikä ole montaa kertaa tullut. On vielä lonkkalastassa, se hillitsee hieman kiipeilyä Tai eipä tuo mikään hyvä asia ole, mut pitää meidän tilanteessa hyviä puolia miettiä...

 

2,5-vuotiaalle toimii jo palkitseminen eli tarravihko vaan kehiin ja siihen saa aina aamulla tarran, kun menee nukkumaanmeno hienosti. Ja tietyllä tarramäärällä saa sitten palkinnon.

 

Lapsi kannetaan kerta toisensa jälkeen sänkyyn ja tehdään selväksi, että nyt nukutaan eikä enää tehdä muuta tai tulla pois sängystä. Oman aikansa se ottaa, mutta sinne joskus helpottaa.

 

No meillä on ollut ihan hiljattain samanlainen vaihe. Nukkumaan menoon kului helposti 2 tuntiakin aikaa ja lopulta poika oli niin yliväsynyt, että sammahti. Nyt tilann ollut pari iltaa parempi, mutta katsotaan nyt kuinka kauan.

Meillä auttoi se, että menen itse pötköttämään sänkyyn pojan viereen ja lauleskelen siinä vähän tai sitten vaan makaan. Olen siinä niin kauan että nukahtaa. Nukahtamiseen ei mene eää kuin noin 5 min yleensä. Mutta pieni taistelu meidän piti käydä ennen kuin tähän päästiin. Oltiin ehkä vähän liiaksi lipsuttu antamaan periksi pojan pyynnöille illalla. Nyt ollaan tarkistettu iltarutiinit ja kerrattu säännöt (itsellemme). Siis ei mitään turhia juoksutuksia enää nukkumaanmenon jälkeen. Helpostihan se menee siihen, että alkaa pyydellä vaikka mitä sieltä sängystä vielä.

Ja sänkyyn viedään vasta, kun on väsynyt. Mutta ei silti yliväsyneeksikään kannata päästää.

 

Minä odotan innolla tuota hetkeä kun pääsee itse tulemaan sängystä! Lapsi nyt jo kakspuol, eikä ole montaa kertaa tullut. On vielä lonkkalastassa, se hillitsee hieman kiipeilyä Tai eipä tuo mikään hyvä asia ole, mut pitää meidän tilanteessa hyviä puolia miettiä...

Siis missä lastassa..?

Ja ap:lle...istumalla vieressä..

 

[QUOTE="vieras";23862530]Lapsi kannetaan kerta toisensa jälkeen sänkyyn ja tehdään selväksi, että nyt nukutaan eikä enää tehdä muuta tai tulla pois sängystä. Oman aikansa se ottaa, mutta sinne joskus helpottaa.[/QUOTE]

Hehee Oman aikansa joo...

 

Ja ap:lle...istumalla vieressä..

Ei onnistu. Joko potkii tai vetää mua nenästä ja livistää silti

 

Jeesusteipillä...

Eli ei oikein millään.

 

Haha! Kerro sä mulle! Meillä meno ollut enemmän ja vähemmän villiä, kun pinniksestä luovutiin. Siitä on nyt aikaa yli puol vuotta.

Oma asenne kannattaa muuttaa siihen, että tätä kestää nyt oma aikansa. Kai se sitten joskus oppii..

 

Ettehän "viihdytä" lasta joko juttelemalla joka sänkyyn viennillä jotain tai sitten hermostumalla? Mahdollisimman eleettömästi vaan sänkyyn uudestaan ja uudestaan... Kärsivällisyys palkitaan ainakin mun kokemuksen perusteella.

Yritämme parhaamme mukaan olla viihdyttämättä, mutta jos joudun poukkoilemaan pienemmän ja tän 2-v:n väliä niin väkisinkin tahtoo hermostua jos yks tulee viskomaan kakkavaippaa ympäriinsä...

 

Ettehän "viihdytä" lasta joko juttelemalla joka sänkyyn viennillä jotain tai sitten hermostumalla? Mahdollisimman eleettömästi vaan sänkyyn uudestaan ja uudestaan... Kärsivällisyys palkitaan ainakin mun kokemuksen perusteella.

Juuri näin. Meillä on just sama vaihe menossa kakkosen kanssa... huoh... mutta helpottaa tosiaan ajan kanssa. lehmän hermot vaan...

 

Ei onnistu. Joko potkii tai vetää mua nenästä ja livistää silti

sit pitää mennä viereen maate ja ottaa toinen tiukkaan haliin.

 

[QUOTE="vieras";23862586]Haha! Kerro sä mulle! Meillä meno ollut enemmän ja vähemmän villiä, kun pinniksestä luovutiin. Siitä on nyt aikaa yli puol vuotta.

Oma asenne kannattaa muuttaa siihen, että tätä kestää nyt oma aikansa. Kai se sitten joskus oppii..[/QUOTE]

Uusin testausmetodi: livistetään ite. Kakara ei pääse huoneesta pois. Olkoon siellä yksin jos ei pelkää tai muuten pahastu. Ei ehkä oo niin kiinnostavaa tehdä kaikkia sirkustemppuja... Pappaa huusi 10minuuttia ilkikurisen kuuloisesti. Nukahtakoon vaikka pöydän alle. Ongitaan sieltä sitten...

 

Hehee Oman aikansa joo...

No niinpä. Meillä meni siihen takaisin sänkyy käskemiseen ja kantamiseen joku 3 kk, välillä paremmin välillä huonommin, mut siitähän se sit helpotti ja asia tuli selväksi.

 

sit pitää mennä viereen maate ja ottaa toinen tiukkaan haliin.

Kun ei päde tuommoseen luikeroon. Livistää silti tai hihittäen vetää mua nenästä ja sit ei omakaan pokka pidä

 

Kun ei päde tuommoseen luikeroon. Livistää silti tai hihittäen vetää mua nenästä ja sit ei omakaan pokka pidä

Ihana taitaa olla ainoa keino tuo Jonseredin ehdottama jeesusteippi..

 

Jeesusteipillä...

Eli ei oikein millään.

Oi shamaanini! AUTA! Etkö vois vähän säätää tota pikkumarakattia? Pliis! Tee poikkeus!

 

Nyt on ollut jo 10 minuuttia aika hiljasta. Toivottavasti ei oo keksiny räplätä pistorasiaa

 

Meillä esikoisen kohdalla auttoi ainoastaan aika. Tai siis kun hän lopetti päiväunien nukkumisen niin siihen paikkaan loppui tuo sängystä ravaaminen.
Kuopus ei ole tuollasta edes alottanut (ja paree olla alottamattakin!).

 

Uusin testausmetodi: livistetään ite. Kakara ei pääse huoneesta pois. Olkoon siellä yksin jos ei pelkää tai muuten pahastu. Ei ehkä oo niin kiinnostavaa tehdä kaikkia sirkustemppuja... Pappaa huusi 10minuuttia ilkikurisen kuuloisesti. Nukahtakoon vaikka pöydän alle. Ongitaan sieltä sitten...

Oon harkinnut lukon laittamista oveen muutaman kerran kiukuspäissäni.. Ja on toi poika pari kertaa löytynyt tuolin alta, oven vierestä ja matolta..

Lelujen takavarikointi, jos leikkii on kanssa aika kätevää. Mut onhan se aika ymmärrettävää, että jos suljetaan lelulaatikkoon nukkumaan yöksi, niin saattaa tulla pakostakin leikittyä ihan vähän..

 

[QUOTE="vieras";23862759] Oon harkinnut lukon laittamista oveen muutaman kerran kiukuspäissäni.. [/QUOTE]

Meillä on niin kankee kahva ja roikkuva ovi ettei saa sitä itte auki...

 

Oi shamaanini! AUTA! Etkö vois vähän säätää tota pikkumarakattia? Pliis! Tee poikkeus!

E.

Yhden olen kerran saanut rauhoittumaan, mutta en viitsi yrittää, ettei uskottavuuteni kärsi jos epäonnistun.

 

\o/ NUKKUU! Kannattaa siis ite livistää.....