Kertokaas jooko :) Miltä tuntui saada toinen lapsi elämään?

  • Viestiketjun aloittaja kuumeilija, tai jotain :D
  • Ensimmäinen viesti
No kyllähän se mahtavalta tuntui! Olin kärvistellyt vauvakuumeen kourissa jo monen monta vuotta, esikoinenkin oli jo kohta 7 v. Mut enpä sit tiennyt että noita lapsia siunaantuis vielä tuon tokan jälkeen kolmas ja neljäskin... =)
 
Mukavalta ja uskomattomalta kun tärppäsi viiden kuukauden yrityksen jälkeen, kun ekaa yritettiin 4,5 v. Nyt odotan kolmatta, se tuntuu ihmeelliseltä. Esikoisen ja kuopuksen välillä ikäeroa n. 2 v 7 kk, kuopuksen ja tulevan välillä n. 2,5 v. Pidän ikäeroa sopivana.
 
Kyllä päivät kuluu sukkelaan ja lasten kanssa kotona riittää ei helppoja ja helpompia päiviä. Olen ollut kotiäitinä esikoisen odotuksesta alkaen ja jatkuu. Marras- joulukuulla tulossa kolmas. Välienselvittelijä kuulemma kolmas. :LOL:
 
poitsujen äippä
Olihan se ihanaa saada esikolle velipoika. Yritys lähti käyntiin esikon ollessa 1v. ja puoli vuotta meni odotellessa. Nyt 3,5v ja 1v2kk. Hyvin on kaikki menny, eikun onnea vaan! =)
 
Esikko oli 10kk kun mies kysyi enkö vois jättää pillerit niin tehdään toinen. Söin sit kuitenkin loput pillerit pois paketista ja raskaustestin tein kun esikko oli 1v.1kk. Itse en kummemmin ees miettinyt asiaa, tiesin että toinen tehdään mutta vauvakuumetta en potenut, olihan esikkokin ihan vauva vielä :/
Eli tokalla ehkäisyttömällä kierrolla jo nappasi, muksu syntyi täsmälleen laskettuna päivänä (juuri ja juuri, 40minuutista kiinni..)

Mutta onnellinen olin toki, vaikka raskas oli se alkuaika, kun tuntui että oli kaksi eri-ikäistä vauvaa kotona hoidettavana.

*nyt jo kolmen äiti ja neljäs suunnitelmissa* :D
 
ihanalta.esikoinen vaan tuntui kasvaneen yhden yön aika niin suureksi,silloin alle 3v :)
tuntui vielä nemmän perheeltä kun useampi lapsi. isoveli saa parhaat hymyt ja naurut,ihan seurata miten ne tykkää toisistaan.

kolmas ois vielä haaveissa jossain vaiheessa,,,ja ehkä neljäskin =) =) :whistle:
 

No aivan mahtavaa, mieletöntä ja ihanaa. Ikäeroa pojille tuli 6 vuotta ja sanoinkuvaamattoman ihanaa oli elää taas se vauva-aika, keskittyä siihen pieneen ihanaan tuhisijaan täysillä. Kyllä vaan molempien lasten syntymät ovat olleet parasta mitä elämässäni oon kokenut. Sitä vaan ei ensin voinut uskoa, että sitä toista rakastaisi kuten ensimmäistäkin tai että toinen kerta olisi yhtä ihana, mutta niin se vaan oli. Ja hienoa on ollut nähdä miten erilaisia nuo lapset ovat, rikkaus siis ollut huomata miten eri keinot tepsivätkin tämän toisen kanssa jne. :heart:
 
vieras
Mä olen eka sitten jonka mielestä ei ollu ihanaa ja mahtavaa ja lässynlää. Ikäeroa tuli 1v9kk. Kakkosella uhmis pahimmillaan ja vauva ei helpoimasta päästä. Hermo kireellä ja kaduttaa välillä koko savotta. Koskaan en ole vauvoista välittäny ja malttamattomana odotan että nuo kasvaa. Vauva nyt 7kk. Masentaa.
 
Tumpula
Olen vastarannan kiiski ja sanon että sen toisen lapsen saaminen tuntui ihan perkeleen kipeältä. :xmas:

No joo... Esikoinen oli 2v toisen syntyessä. Paremmin on mennyt kuin odotin. Välillä tekisi mieli nakata molemmat ikkunasta ulos, joskus tuntuu ettei nuo osaa muuta kuin tapella. Suurimman osan ajasta olen kuitenkin onnellinen siitä että noita on kaksi tullut tehtyä. On kaveri aina paikalla ja on nuo tosi rakkaita ja tärkeitä toisilleen. :)
 
Äiti 27 v
Ikäeroa 4 v!
Ensin oli helppoa kun vauva nukkui 6 kk hyvin, mutta kun alkoi tekemään hampaita ja valvotti puoli vuotta niin ei ollutkaan enää helppoa.. Nyt kun lähenee 1 v ikää herään n. 3 kertaa yössä ja nyt on helpompaa! Viimeiset 5 kk olen herännyt 5-12 kertaa yössä ;/
 

Yhteistyössä