DingeLiDong Olen pahoillani tapahtuneesta! Voimia ja jaksamisia!
Jane69 inhottava kokemus sulla tuosta ultrasta! En tajua miten tuolleen edes käyttäydytään. Pitäisi huomioida, että tuleville äideille tuo on tosi tärkeä tapahtuma ja muutenkin moni on herkillä tuossa vaiheessa! Meille molemmista on oltu tosi mukavia ja selitetty kaikki asiat, vaikka en edes kaikkea höpinää ole tajunnut kun olen ollut ihmeissään sätkivästä silakasta. Kuviakin olemme aina saaneet 4 kpl, joka ultrasta. Ihme toimintaa, toivottavasti nyt on parempi kokemus tai sitten kannattaakin kunnolla laittaa lisää palautetta!
Äitiyspakkauksesta meillä on tuolle ekalle lapselle hankittu äitiyspakkaus ja uskoakseni otamme sen myös toisellekin. Itse olen kokenut sen hyvinkin tarpeelliseksi. Okei, ehkä kaikki vaatteet eivät ole näteimmästä päästä, mutta sopivia vaikka vain kotioloon. Ajattelin kuitenkin säilyttää lapsille jotain tärkeimpiä vaatteita lapsuudessaan näissä pakkauksissa heille sitten muistona. No katsotaan, mutta joka tapauksessa siinä on se tuntukin kun pakkaus saapuu kotiin ja pääsee hypistelemään ja laittamaan ja pesemään..
Tyttö-/poikaolosta ensimmäinen lapsi on poika ja minulla oli koko ajan tunne, että poika tulee, koko raskauden ajan. Mies oli taas sitä mieltä, että tyttö sieltä tulee. Vatsan perusteella mitään ei pystynyt lukemaan, silä milloin se oli poikavatsa ja milloin tyttövatsa. Levenin ja kasvoin kuin sotanorsu (toivottavasti pystyisin nyt vähän hillitsemään itseäni)
Jotenkin tuntuu uskaliaalta sanoa ääneen, mutta nyt tuntuu enemmän tyttöololta ja mies sanoo, että toinen poika tulee.. En tiedä onko tähän omaan tyttöoloon syynä sitten se, että tavallaan toivoo sitä tyttöä, kun on jo poika vai oikea tuntemus..? No toisaalta olemme myös miettineet, että kiva poikakin olisi kun tulisi semmoisia veljesjuttuja parhaimmillaan. Nimikin pojalle olisi valmiina, tytön kanssa vähän sumplimista..
Onko muilla muuten nimiä jo mietinnässä? )
Se mitä nuo mieliteot kertoo, niin mulla ne on hyvin sekavia ja vaihtelevia. Tekee mieli milloin mitäkin. Esikoisesta teki mieli eri ajanjaksoilla eri asioita. Kokis on yksi mistä en näköjään pääse eroon kummassakaan raskaudessa. En juo sitä tolkuttomasti tai usein, mutta himo on suurempi kuin normaalisti ei-raskaanaollesa. Esikoisen vikalla kolmanneksella kesän aikana vedin 10 kokonaista vesimelonia, niitä menikin hyvään tahtiin. Hedelmäsalaatti oli myös yksi, mitä vetelin. Mutta sitten tuli irtokarkkibuumi sekä hampulaiskausi
se siitä terveellisestä hetkestä. Pirkka-mansikkajugurttisuklaa oli myös yksi. Mies kantoi niitä aina välillä kotiin kun teki mieli, kun hän uskalsi sanoa poikkipuolisen sanan niin johan räjähti
Nyt olen paljon rauhallisempi, en yhtä äkkipikainen. Suolakurkkuja tekee mieli kokoajan, niitä kokonaisia. Lisäksi lakua ja herkkuja tekee vähän enemmän mieli, mutta kuitenkin sitten lopulta ällöttää että on syönyt... Jauheliharuuat kuvottavat, niin kuin joku muukin taisi mainita. No tässä ehtii vielä kehittyä millaisia himoja vain..
Eroa edelliseen raskauteen on se, että väsymys on triplasti pahempi ja päänsärkyä ei viimeksi ollut ollenkaan. Nyt se on ollut niin ikävä, että ei lähde panadolilla oikein poiskaan. Mutta, joku kysyi, että milloin on alkuraskauden oireet lähtenyt pois, niin itselläni ainakin nyt rv 13 alussa lähti pois. Väsyttää edelleen, mutta se ei ole enää niin mahtipontista, etten jaksaisi muuta kuin maata. Tosissaan, en pystynyt tekemään mitään kotona moneen viikkoon, mies teki ruuat ja leikki lapsen kanssa ja hoiti vielä koiranpentua kun minä vain kuolin. Yksi ero kuitenkin väsymyksestä huolimatta edelliseen vielä on, että nyt tekee mieli seksiä koko ajan. Viimeksi inhosin seksiä ja se ällöttikin ja oli vissiin puolen vuoden taukokin huomaamatta siinä
Joulusta en tiedä nyt onko tästä ollut puhetta vielä...? Harmittaa pienesti kun olen joulunystävä ja odottanut kaikkia kalaruokia ja mätiä, niin sitten nyt niitä ei saa syödä. Sama oli viimeksikin. Olin raskaana, niin jäin nuo herkut väliin.. tosin olin myös silloin vatsataudissa, vaikka luulin sitä raskauspahoinvoinniksi. Kirosin silloin, että jos tämä on raskausoire ja jatkuu, niin en enää ikinä hanki lapsia. (Itselläni ei ole ollut oksentelua raskaana, siis näiden kahden raskauden aikana.. ainoastaan kovaa kuvotusta ja etovaaoloa ja viime raskaudessa 2 kertaa oksensin mahataudin lisäksi siis..) Voin vain kuvitella kuin inhottavaa jatkuva oksentelu on, mutta tottakai sen kestää kun tietää mitä tulee "palkinnoksi" <3 (samanlain itkin äidille hätäsektion jälkeen kun vatsaan sattui niin paljon, etten enää koskaan aio hankkia lasta.. ja mitä nyt tapahtuukaan.. aika kultaa muistot vai miten se meni
)
mutta noista jouluruuista. Graavilohi ja mädit ovat ne mitä olen odottanut. Niitä lähinnä jouluna vedän. Alkuruokia, kalaa ja perunaa paljon ja ikinä en pääse pääruokiin (laatikoihin) kun olen jo niin täynnä alkuruuista. Mutta eikö se ollutkin niin, että jos graavilohi on tehty itse, niin sitä saa syödä jonkun verran?
Mites sitten muuten joulu, miten meinaatte sitä viettää? Me emme ole vielä varmoja. Olen hiljalleen aina joulun jälkeen alennusmyynneistä ostanut joulutavaroita kotiin, kun emme ole aikasemmin perheen kesken vielä joulua viettänyt. Nyt menemme varmaan vuorostaan äidin luokse kun viimeksi olimme miehen porukoilla ja sitten käydään iskän luona myös. En tiedä, vähän avoinna vielä kaikki. Omat vanhempani ovat eronneet vasta muutama vuosi sitten ja pari vuotta sitten jouluna vietimme silti yhdessä joulua, vaikka he olivatkin eronneet (hyvissä väleissä kun ovat kuitenkin). Niin ei ole ihan samanlaista tuntua sitten kuitenkaan kun kummallakin tahoillaan omat uudet kaverinsa. Kyllä tollainen ero tuntuu vielä tämänkin ikäisessä ihmisisessä :S
Jep, päätin taas kirjoittaa romaanin kun en kovin usein ehdi kirjoittaa tuon opiskelun oheella...
Onnea tuleviin ultriin porukoille ja onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! :flower:
Zinnie ja silakka 12+6
