Huomenta!
Poika syntyi 18.6.2008 klo 20.05 rv 42+1, paino 3700g, pituus 54 cm
ja pipo 36cm, virkeä ja "kypsä" pieni mies :heart:
Synnytyskertomus:
Saliin meniin sovitusti klo 8.15, käyrillä reilut puoli tuntia. Vaikka aamuyön oli supistellut, olin silti vain 2 sormelle auki, kalvot puhkaistiin klo 9. Supistukset vaihtuivat 4-5 min välisistä löysistä juilimisista 2 min välisiin tiukkoihin supistuksiin lähes samantien. Ilokaasunaamasin sain käteen ja pyysin jumppapallon. Melkein kolme tuntia siinä pompin ja ähkin, supistukset 1 min välein klo 11.30 - ilokaasua en paljon ottanut, pyysin vaihtamaan hapelle kun siitä ei tuntunut olevan MITÄÄN apua (aku ankka ääni tuli, ja sehän ketutti siinä vaiheessa
), mutta rytmitti hyvin hengitystä kun naamariin hönkäili.
Epiduraalista keskusteltiin, ja sain puuduteosan klo 12.20 (eli ei fentanyliä- kipulääkettä ollenkaan). Jalat lähti alta, supistukset muuttuivat kovaksi puristukseksi, pahin helpotti. Sain jopa vartin torkuttua
Sitä epiduraalin normaalia autuasta helpotusta en saanut. Tässä vaiheessa olin edelleen kahdelle sormelle auki. Klo 2.15 sain uuden pienemmän annoksen, olin 8cm auki ja klo 16 sanoivat että olen 10 cm auki, mutta vauva on todella ylhäällä ja tulossa otsa edellä. Uhkailivat salilla mutta pysyin itsepintaisena ja sanoin tekeväni mitä vaan että saisin tyypin alakautta. Rupesin miehen avustuksella yksin ponnistelemaan päätä alaspäin, kolmisen tuntia jaksoin ponnistella, kaikkien aineiden vaikutukset jo kauas tiessään. Kätilö kutsui lääkärin tekemään arvion, lääkäri antoi vaihtoehdon; pitkä vaikea ponnistus imukupilla ja mahd. sali jos ei onnistu, tai suoraan saliin; valitsin ponnistuksen. :headwall: Reilun tunnin ponnistelun 1,5min supistukset 30 sek välein saatiin äijä ulos, tosin jäi hartioistaan jumiin 10 minuutiksi. Kätilö oli loistava, leikkasi välilihaa sitä myöten kun tarvitsi, eli n. 2cm. Muutenkin suht vähän repeämää ja verenhukkakin vain 250ml. Vauva hörppäs aimo annoksen vihreää lapsivettä, läpsivät toista ja kylmää vettä niskaan, samantien kaappiin, mies mukaan ja juoksua teholle lastenklinikalle. Siihenpä oli kiva jäädä paikattavaksi, onneksi kävivät näyttämässä space cowboy- pukeista palleroa ennen lähtöä että sain poskeen koskea.
Teholla reilun päivän, ilmarinta ja munuaisaltaan laajentuma, tulehdusarvot koholla. Siirtyi 19.6. ip valvontaosastolla naikkarin alakertaan, jossa sain käydä katsomassa ja viemässä vähät millini maitoa. Valvonnassa 21.6. iltapäivään asti, jonka jälkeen siirtyi vierihoitoon. Tulehdusarvot kokoajan laskussa, ja kävin hakemassa antibiottia kahdesti päivässä vauvan kanssa vielä maanantaiaamuun asti. Maanantaina lääkäri oli sitä mieltä että kun CRP oli aamulla 5, hän haluaisi sen menevän alle 3, eli tiistaille jäätiin. Tiistain kontrollit keuhkojen röntgenistä ja munuaisten uä (jossa yhä laajentumaa, kontrolli 2kk päähän, mutta pienentynyt sen verran ettei huolta) jotka ok. CRP oli eilen 3, eli kotio päästiin iltapäivästä
Päivä nenämahaletkussa ja melkein 3 päivää tiheässä pulloruokinnassa tekivät tepposensa ja herra on laiska nännillä, ruuan pitäis tulla heti just ja nyt
Nyt mennään omalla rintamaidolla koko päivä, illalla, kun syö paljon enemmän (150ml
- jätkällä kasvupyrähdys lääkärin mukaan jo nyt) saa korviketta 50ml että malttaa nukahtaa. Nukkuukin sitten 4-5h putkeen.
Ihanaa vihdoin päästä tälle puolelle!! B) Onnea vaan muillekin mammoille, mä tuun sitten aivan varmasti kyselemään tyhmiä ja ihmettelemään itsestäänselviä, koittakaa jaksaa
Elppa & Antsa 1vk 1pvä