*KESÄKUUN KULLANKERÄT* Kesäkuussa

Moi!

Pääsiskin alennusmyynteihin...mutta no way :( Huomenna on taas se päivä, kun "tili tuli, tili meni", kunhan nyt ensin hoitelee sen sairaalalaskun ja pari muuta menoerää, niin tuskin tilille jää muuta kun ruokarahat seuraavaksi kk:si... Ristiäisiin on pakko hankkia kyllä jotain päälle pantavaa eli pakko se on jossain vaiheessa sinne ostoksillekin suoriutua.

Se on Elppa vauvan keino lisätä sitä maidon määrää, kun syö tiheästi. Ja jos on syötön jälkeen tyytyväinen, niin sillon saa maitoa varmaan tarpeeksi.Inhottavaa, kun taas sataa koko ajan. Ei pääse isäntä heinätöihin ja mekin kökitään neljän seinän sisällä ja isommat muksut kiipee pitkin seiniä kohta |O Pitäsköhän leipoa jotain....
 
Elppa mietiskelin ihan samaa kun välillä on tankatu ja tankattu. Tänään neuvolassa sitten painoa olikin tullut 350g/10pvässä.
Meilläkin hieman vatsavaivaa, neuvolassa suositeltiin rela-tippoja, niistä kuulemma edes jotain tutkimustietoa löytyy. Cuplaton ja disflatyl toimivat enemmä uskomuspohjalta..No ajattelin cuplatoniakin kokeilla jos ei reloista apua,on sitten ainakin kaikkea kokeiltu... Meillä ainakin jalkojen vemputus tehoaa pahimpaan vatsanväänteeseen...

neuvolasta tulon jälkeenkin onkin sitten nukuttu koko perheen voimilla päikkäreitä.
Jos vaan hormonit sallii niin suosittelen lämpimästi!

terkuin
renee ja vaavi 15pvää
 
Moi vaan kaikille =)

Ja minäkin ilmottaudun nyt tänne :)
Eli saimme vallan ihastuttavan poikavauvan 12.6 klo 13.28. Mahtimitat poitsulla olivat 3005 g ja 50,5 cm...heräsin edellisenä iltana klo.23 aikoihin siihen, että mahasta kuului rusahdus ja samalla tuli kipeä supistus. Sinnittelin kotona klo 02. 00 ja supistukset tulivat n. 5 min. välein. Oyssissa olimme puol kolmen aikaan yöllä. Puolitoista tuntia lilluin altaassa, jonka jälkeen ilokaasuttelin tovin ja sitten sainkin jo epiduraalin klo. 5.30. Puudutus ja ilokaasu toimivat minulla täydellisesti, kivut olivat lähinnä menkkakipuja, eikä kovinkaan pahoja semmoisia. poika syntyi seuraavana päivänä klo. 13.28, joten aika pitkään minulla kesti lopullinen avautuminen (ponnistusvaihe kesti 28 min.) Pieniä "mutkia" tuli matkaan, kun vauvan sydänäänet hävisivät pariin otteeseen. Syyksi kuitenkin todettiin vas. kyljelle kääntyminen..ilm. napanuora jäi puristuksiin. Ponnistuvaihetta ei syd.äänien häviämisen takia haluttu pitkittää ja vauva saatettiin maailmaan imukupilla. Kaiken kaikkiaan koin synnytyksen positiivisena kokemuksena, vaikkakin vauvan sydänäänien katoaminen säikäytti ihan hirveästi. Ja vieläkin olen ihmeissäni siitä, että synnytys oli niinkin kivuton =)..taisin olla onnenpekka tässä asiassa =). Nyt arkea lähinnä haittaa ja varsinkin ärsyttää leikkaushaavan (epparin) jomotus..särkylääkkeitä edelleen napsin, plaaah! onko muita samassa tilanteessa olevia?? apukeinoja tähän??

Lopuksi runsaasti onnea kaikille vauvansa saaneille :flower: ...naatiskellaan nyyteistämme =)

Melodi ja poika 2 vko.
 
Hei Melodi,
en ole kirjoittanut Kesäkuun kullankeriin, seuraillut keskusteluja vain, vaikka itse asiassa synnytin kuopuksemme nyt 20.6. Kätilöopistolla. Pakko vain kommentoida synnytyskertomustasi: Sen vaiheet ovat ihan identtiset oman esikoiseni, joka syntyi tammikuussa 2006, synnytyksen kanssa. Samantyyppinen kesto, samat vaiheet, kivunlievitykset ja lopputulos. Minullekin siitä jäi hyvä mieli, ja epparihaavan kolotus unohtui heti ensimmäisinä kotipäivinä, kun alkoi arki ja kotityöt.

Sen vielä kertoisin, että kakkosen synnytys olikin sitten paljon nopeampi ja luomumpi. Yht. kesto 9 h, ja kivunlievityksenä vain spinaali, jonka vaikutus tosin kerkesi loppua ennen ponnistusvaihetta. Tuli "vain" repeämä. Tosin se on sanottava, että tuo repeämä tuli osittain vanhan eppariarven myötäisesti. Olin kyllä tässä 2,5 vuoden väliajalla pahoin laiminlyönyt kaikki lantionpohjan jumppauttamiset ja alapään treenaamiset. Mutta loistava olo nytkin, ja toipuminen nopeaa! Hyvivä vointeja!
 
Tosi ihanaa, "Lotalta" otettiin eilen klo20 pois tippa, ja tänään arvot olleet ok.=)...jos viel huomenna arvot ok, niin luulen että saadaan tyttö kotiin<3<3<3<3...en tiedä vaan mikä päivä..
Ja viel yks hyvä asia, imetys sujuuu hyvin...eli kun "Lotta" on rinnalla niin sieltä tulee maitoa...=) ja se on hyvä se...kun olin huolissani ettei tulis...Pumppauksesta ollu siis apua! :heart:
 
Hienoja uutisia Sydänkäpynen! :heart:

Me tehtiin äsken miehen kanssa päätös tosta imetyksestä: jätkä on hereillä 2-5 tuntia kerralla, todella raskasta. Saattaa syödä 2-3 kertaa sinä aikana, kokoajan nälkä. Tyyppi on tosi laiska rinnalla, kuitenkin kokoajan "imee", mutta torkahtelee kokoajan. Nyt koitetaan ensin rintaa niin kauan kun jaksaa syödä / maitoa tulee (jos syö 1-2h välein, ei maito riitä :() ja lopuksi korviketta masu täyteen. Tulis edes kunnon unet vauvallekin.. niin, ja tietty mulle. Hassua että yöllä nukkuu, sen 5-6h seurustelun jälkeen, 3-4h ja samoin päivällä, muuten on lähes kokoajan valveilla.

Mä yritän uskotella itselleni että ruokin vain poikani, en muuta. Annan itseltäni kaiken mitä pystyn ja täydennän kaupan antimilla, pääasia että vauva on tyytyväinen *yrittää takoa tätä päähänsä eikä kuuntele moralisoijia*

Elppa & Antsa 1vk 1pvä
 
pakko hypätä hetkeksi tähän ketjuun onnittelemaan Elppaa... :flower: :flower:

Kuulosti kyllä hyvinkin tutulle tuo tarina.
Meillähän ne kunnon vatsavaivat alko heti ku 2viikkoa tuli täyteen. Kokeiltiin pumppaamiset, röyhtäyttämiset ja käveltiin yökausia pitkin kämppää. Cuplatonit lens päin seinää... Lopullinen apu löytyi vyöhyketerapiasta! Suosittelen, toimii!

Niin, etkä muuten edes ole mitenkään huono äiti, vaikka korviketta antaisitkin. Niillä on pitkälti menty meilläkin. Koskaan ei oma maito kunnolla riittänyt, eikä ollu oikein voimavarojakaan mulla pingottaa kovasti nuitten masuvaivojen kanssa. Itselleen täytyy muistaa olla armollinen... jaksuja sinne kovasti! :hug:
 
Elppa Täällä mennään vauvan ruokkimis ajatusten kanssa samoilla linjoilla! Tosin imetyksestä oon osin jo melkein luopunu, pistän tissin välillä vaa suuhun edistämään maidon tuloa jotta ois enemmän pumpattavaa ja öisin saa maiskutella vielä, en tiedä kyllä kuinka pitkään niinkään jaksan kun vauva siis tosi laiska rinnalla ja menettää nopsaan myös hermonsa ku ei yhtä helposti ku pullosta sitä maitoa tuu (ilmeisesti siis johtuu siitä että teholla oli pulloruokinnassa niin tottu sit siihen) Eli öiset imetys sessiot saattaa kestää helposti yli tunnin ja vauvalle varmasti mahtus vielä lisää mutta ite ei enää jaksa. Korviketta siis annan ku omaa maitoa ei ole jääkaapissa tai sekoitan sitä lisäksi omaan maitoon.
Paha mieli kuitenkin itellä ku tuntuu että oon vaan laiska kun en jaksa vaan yrittää ja yrittää...
 
imetyksestä kirjoittaneet!! ookkote kokeillu RINTAKUMIA, sain sellasen saikusta kun mun nänni on liian pieni että vauva sais hyvän otteen, se toimii ainaki mulle...ja eikä nänni meni edes rikki...Suosittelen sitä kaikille joilla pieni nänni.Luulin että mulla oli ok nänni koko, mut nyt ku rinnat täynnä maitoa ja turvonneet niin nänniä ei niinku ole...

Niin ja meidän "Lotalla" on tipu efekti, eli sillä suu helposti auki, eikä tajua laittaa leukaa takas ylös, joten meidän täytyy joskus auttaa painamalla leuka takas kiinni...jotta vauvaa löytää imuotteen. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Menhit:
Elppa Täällä mennään vauvan ruokkimis ajatusten kanssa samoilla linjoilla! Tosin imetyksestä oon osin jo melkein luopunu, pistän tissin välillä vaa suuhun edistämään maidon tuloa jotta ois enemmän pumpattavaa ja öisin saa maiskutella vielä, en tiedä kyllä kuinka pitkään niinkään jaksan kun vauva siis tosi laiska rinnalla ja menettää nopsaan myös hermonsa ku ei yhtä helposti ku pullosta sitä maitoa tuu (ilmeisesti siis johtuu siitä että teholla oli pulloruokinnassa niin tottu sit siihen) Eli öiset imetys sessiot saattaa kestää helposti yli tunnin ja vauvalle varmasti mahtus vielä lisää mutta ite ei enää jaksa. Korviketta siis annan ku omaa maitoa ei ole jääkaapissa tai sekoitan sitä lisäksi omaan maitoon.
Paha mieli kuitenkin itellä ku tuntuu että oon vaan laiska kun en jaksa vaan yrittää ja yrittää...
Tästä hyvästä voisin pussata sua :heart:
Meillä on aika paljolti sama juttu - tosin yhdellä erolla: pojalla oli 2 kanyyliä vasemmassa kädessä kyynärtaipeessa ja ranteessa, ja imukuppi vasemmalla puolella, joten vasemmalla kyljellä imeminen on lähes paniikin asia :( Eli oikeaa rintaa on todella vaikea syöttää, kun toista ei viitsi väkisin pakottamaankaan, pää kääntyy vaistomaisesti ylöspäin ja poitsu tekee kaikkensa ettei tarvitse tissiin päin katsoa / eikä ota sitten imuotetta vaan hamuilee ja itkee. Turhauttavaa. Ollaan kokeiltu makuuasento ja kainalosyöttö, jotka onnistuvat paremmin, nekin tosin vaativat tyypiltä keskittymistä hirmuisesti, kun nänni on vähän pienempi ja eri muotoinen kuin vasen. Rintakumia koitin sairaalassa, se turhautti tyyppiä VIELÄKIN enemmän, vaikka kätilö avusti. Huvittavinta on se, että joskus tissi kelpaa heti ja vas. kyljellä makaaminen ei ole ongelma |O Suurin osa ajasta taas on.

Yö meni IHANASTI. Klo 22 päästiin molemmat nukkumaan, 1.40 eka herätys + ruokinta + vaipanvaihto, klo 3-6 veteli taas kiltisti unta (valvoo aina silmät auki hiljaa sen 30-60 min sängyssään ja lutkuttaa tuttia, mitäköhän funtsii?), samoin 7.30 - 9.30 ja tunti sitten taas nukahti kun tissiltä (oikea onneksi, tissi meinas räjähtää ja pumppu tuli 30 min sitten). Huh.

Pahoittelen kauheeta tarinaa..:ashamed: tää on vaan niin uutta, kaikesta mikä onnistuu, pitää näköjään repiä KAIKKI :D

Elppa & Antsa 1vko 2pvä
 
Elppa: Kuulostaa hyvin tutulle...Meillä oli esikoisen kanssa ihan samanlaista.Mä kanssa imetin minkä pystyin ja loppu annettiin sitten korviketta pullosta.Huonoäiti fiilis oli silloin ja koville se otti,mutta miksi ihmeessä kiusata itseään ja lasta.Vatsavaivoihin meilläkin auttoi vyöhyketerapia,rela-tipat keräsi vielä enemmän ilmaa mahaan.Kannattaa kuitenkin kokeilla kaikki mahdolliset keinot :)

Tyttö nukkui viime yön hyvin.Taisi mennä kahdella syötöllä koko yö ja esikoinenkin nukkui kiltisti omassa sängyssään aamuun asti :)
Nyt alkaakin kuulua sellasta ähinää sängystä että taitaa olla maitoaika...

Bamse ja tyttö 2vko 3pvä
 
Onnittelut kaikille vauvansa saaneille!

Meillä käytiin viime tiistaina, pojan ollessa 2vkoa, neuvolassa. syntymämitat olivat siis 50cm 3870g, ja kotiinlähtöpaino oli 5vrk:n iässä 3635g. Nyt, 14vrk:n ikäisenä poitsu oli siis 53cm pitkä ja painoi 3985g.
Mähän olin ihan tohkeissaan, että paino oli yli syntymäpainon, ja oli noin paljon tullut painoa. No, täältä luin, että monille oli tullut vielä enemmänkin painoa. Mutta ei se mitään, terkka oli tosi tyytyväinen noihin lukemiin, poika syö hyvin, ja mun oma maito on yllättäen riittänyt.

Meillä on kyllä muutenkin tosi mukava th, se ei turhia käyriä kyttäile, vaan antaa lapsen kasvaa omaa tahtiaan, kunhan vain kasvaa. On kuitenkin kiinnostunut myös mun voinnista ja jaksamisesta, ja kuuntelee myös mua.

Me ei olla vielä aloitettu d-vitamiineja, kun en ole muistanut niitä ostaa.
Vauva syö aika tarkkaan 3h välein, iltaisin on ollut vatsavaivoja, ei ihan joka ilta kuitenkaan, mutta sitten, kun masu vaivaa, siis kitinää ja pahaa oloa riittää tuonne 02 asti. Mies on onneksi lomalla joten ollaan vuoroteltu vauvan kanniskelussa öisin. Tai käytännössä viime yönäkin menin jo nukkumaan, ja mies jäi telkkua katsomaan, kun vauva alkoi kitistä mahaansa. Mä jatkoin uniani (kun vauva kerran oli syötetty) sanoin vain miehelle, että herättelee sitten, kun ei jaksa enää vauvaa pitää, niin mää jatkan sitten siitä. No, mies toi vauvan sitten aikanaan nukkumaan, kun se oli rauhoittunut.

Meillä ei ole vielä varattu pappia tai leivottu ristiäisiin mitään, eikä päiväkään ole tiedossa. Kummit on mietitty, muttei niiltä ole kysytty, tulevatko kummeiksi. Nimeä on mietitty sen verran, että mulla on mukava nimi mielessä, mutten ole vielä miehen mielipidettä kysynyt, ja toinen nimi on sinänsä päätetty -tulee suvusta-. Tosin tuo toinen nimi on sellainen, että on luontevampi ensimmäisenä nimenä, eli varsinainen toinen nimi olisi sitten kutsuma nimi.

Esikoiselta, 2v8kk kysyin, mikä laitetaan vauvalle nimeksi, esikoinen vastasi heti Paku. Kun vielä ihmeteltiin, että paku??? Niin esikoinen osoitti itseään "tini" ja siskoaan "henna" ja vauvaa "paku." no, vauva on sitten Paku.... Esikoinen ei edes oikein osaa puhua viel, enkä kyllä tiedä, mistä se on tuon pakun keksinyt.

T. Huiskahäntä ja Paku, 15vrk.
 
No nyt vihdoin paluu "normielämään". Heippa vaan kaikille :wave:

Synnytystarinaa:
Torstaina 19.6. klo 0:30 alkoi kuuluisan Ässän jälkeen verinen vuoto ja supistukset. Odottelin rauhassa kotosalla, ja mentiin sitten klo 12 yliaikakontrollikäynnille. Siellä todettiin, että synnytys onkin käynnissä ja olin 2-3 cm auki. Sanoivat, että voi jäädä synnärille, mutta tahdoin vielä kotiin. Kotona sitten suihkun alla kärvistelin, ja mentiin katsastamaan kohdunsuun tilanne uudelleen klo 19. Edistymistä ei ollut tapahtunut, joten lähdimme vielä kotiin. Supistukset alkoivat voimistua aika tavalla. Suihkun ja kaurapussin voimalla sinnittelin aamu klo 5 kotona, ja sitten lähdettiin sairaalaan. Kohdunsuu oli auki 5 cm, ja lapsivedet meni tutkimuksen yhteydessä. Sen jälkeen supparit tuli tosi kivuliaiksi. Epiduraali alkoi vaikuttaa klo 8, ja klo 10 päästiin ponnistamaan. Ponnistusvaiheessa aloin tuntea ihan järkyttävää kipua, ja todettiin vauvan olevan avotarjonnassa jumissa synnytyskanavassa. Kiukulla sain ponnistettua kuitenkin vauvaa sen verran alemmas, että saatiin imukuppi kiinni. Kätilö kun oli jo maininnut sektion mahdollisuuden. Ja tosin tätä anelin itsekin kahdelta lääkäriltä. Mutta imukuppi kun saatiin kiinni, niin vauva tuli ulos ensimmäisen supistuksen aikana. Itse sain vain pieniä nirhaumia, ja kaksi pientä ommelta virtsaputken tienoille. Eli istumaan pystyin lähes välittömästi. Synnytys oli mielestäni mukava kokemus, eikä minkäänlaista kammoa jäänyt ponnistusvaiheen järjettömästä kivusta huolimatta.

Syntyi siis terve tyttö 20.6. klo 11.51 3200g ja 52cm. Pipo 33cm.

Osastolla tuntui, että jäin aika yksin vauvan kanssa. Tosin synnäri oli ihan täynnä, joten kaikilla oli varmasti kova kiire. Mutta ensimmäisen vuorokauden olin aika lailla omissa oloissani vauvan kanssa, eikä paljon ohjeistusta saanut mihinkään. Itsekseni yritin sitten vaan vauvaa imetellä parhaan taitoni mukaan.

Mulla maito ei ole vieläkään noussut niin, että rinnoissa jotain tuntuisi. Maitoa kyllä tulee, mutta ei mitenkään suihkuten. Täällä mennään siis myös niin, että ensin annetaan rinnasta vasta-aineita ja pullosta sitten mahantäytettä. Ja kun tuo Tyyppi saa rintaraivareita kaikissa muissa imetysasennoissa paitsi seisaaltaan, niin eipä kuulu leppoisat imetyshetket meidän päiväohjelmaan. Toki toivon, että tää olisi vaan ohimenevä vaihe. Menin antamaan tutin vauvalle imeskeltäväksi ja samana iltana alkoivat nuo raivoamiset. Nyt siis tutti hyllytetty, ja rintakin kelpaa helpommin. Neuvolassa sain synninpäästön tuon imetysasian suhteen. Eli vauva tosiaan saa ne hyödylliset vasta-aineet pienestäkin määrästä äidinmaitoa. Tämä tieto riittää mulle. Pääasia että vauva kasvaa. Tänään oltiin neuvolassa ja vauva on saavuttanut syntymäpainonsa.

Mulle iski ihan kamala baby blues, kun päästiin sairaalasta kotiin. Itkeskelin vaan, ja ahdisti niin että ei meinannut saada henkeä. |O Mutta onneksi nyt olo on jo ihan toinen, ja alkaa tuosta vauvastakin nauttia ihan oikeasti.

Nyt vaan toivotaan, että koliikki ei iske. Vaikka olen jo asennoitunut niin, että mennään sitten viivana vyöhyketerapiaan, jos näin käy. :whistle:

Tiivari ja Tyyppi 1vko
 
Onnittelut tässä välissä vauvansa mahanahkan ulkopuolelle saaneille! :flower:

Tuli tuossa uusi reissu sairaalaan.. alavatsa alkoi viime viikolla hohkaa ja punoittaa ja olin sitten antibioottitipassa sairaalassa juhannuksen.. leikkaukseen olin menossa mutta onneksi päivystystapaukset menivät edelle. Olisi ollut vissiin turha avaus.. jouduin olemaan nuo kolme päivää melkein kokonaan ravinnotta ja nesteettä, no yhtenä päivänä meni nestettä tipassa ja th ihmetteli neuvolassa ettei koko maidoneritys loppunut.
Synnyttäneiden osastolla oltiin muttei siellä asiaa kyllä pahemmin huomioitu.. mutta pääasia että poika voi hyvin ja oli äitin mukana sairaalassa.

Tänään oli neuvolassa punnitus ja painoa nyt 3450 g kun syntymäpaino oli tasan 3400 g ja lähtöpaino oli 3200 g, maanantainakin oli vielä vain 3290 g. Huomasinkin tuossa että alkaa nuo koon 56 vaatteet täyttyä eri tavalla kun roikkuivat sairaalasta lähtiessä.
Annoimme tällä viikolla kolmena päivänä kolme kertaa korviketta pumpatun maidon kanssa lisämaitona että saatiin poijan paino nousuun.. nyt on tarkoitus jatkaa omin eväin eli antaa vain pumpattua maitoa lisämaitona.

Imetyksestä.. meillä oli esikoisen kanssa yhtä taistelua imetys kun oppi jo sairaalassa että pullosta saa nopeammin ja jouduin käyttämään rintakumia kun ei saanut muuten otetta mikä vain pahensi tilannetta.. se kapistus ei pysynyt paikallaan kun tyttö suutuksissaan repi sitä ja 2 kk taisteltiin osittaisimettämällä.. sen jälkeen neidistä tulikin sitten tyytyväinen auringonpaiste kun ne stressaavat taistelutuokiot loppuivat.
Itseäänhän siinä herkästi syyttelee mutta minkäs teet.. siitä että vauva oppii saamaan pullosta sen maidon nopeammin ja enemmän kuin mitä saa rinnasta, on aika vaikea päästä täysimeykseen tai saada vauva yleensäkin olemaan rinnalla tyytyväisenä.

Nyt olin varautunut ostamalla Nipleten eli ei ole tarvinnut rintakumia ja mies sanoi kätilöille että ei lisämaitoa ennen kuin tulen heräämöstä ja poika olikin syömättä niin kauan että tulin takaisin ja oppi heti imemisotteen.
Nyt imetys itsessään on sujunut hyvin vaikkakin alkuun poika olisi vain nukkunut mutta nyt jaksaa jo imeä ja vaatia tissiä ilman herätyskelloa.. :)
Pikkuinen tissitakiainen nukkuu vieressäni kun totesin helpommaksi (kostautuu varmaan jossain vaiheessa joo) että hanat on auki läpi yön ilman turhia nousuja.. ;)

Me aloiteltiin tänään Jekovitit, antibioottikuuri on minulla lopuillaan joten ei ole viitsinyt sekoittaa pikkuisen masua enempää vaan aloiteltiin vasta nyt. Nuo Jekovitithan on todettu vatsaystävällisemmiksi kuin Devitolit koska ovat vesipohjaisia ja Devitolit taas öljypohjaisia.
Jännä että kun maistelin niitä esikoisen aikaan, maistui tosi kitkerälle mutta nyt maku oli ihan jees.. :eek:

Jeps, jospas menisin hemmottelemaan itseäni kun on kerrankin aikaa.. pedikyyriä, manikyyriä, hiusten värjäystä.. mies on esikoisen kanssa ulkona ja vauva nukkuu tyytyväisenä. =)

äää & hamukki 3 vko
 
Tervehdys! Onpa mukava lukea näitä synnytystarinoita. Ja tosi ihanaa, ettei kellekään oo jäänyt mitään kammoa synnytyksistä, vaikka on ollut melko haasteellisiakin kokemuksia. Ja samalla oon tajunnut, miten helppo se oma synnytys tosiaankin oli. Loppu on kaikilla kuitenkin ollut onnellinen ja varmasti kaiken sen vaivan arvoinen :heart:

Tiivari ihan normaalia, että tulee babyblues-fiiliksiäkin näin alkuun, kun hormonit vielä vie mennen tullen ja kaikki on muutenkin vielä kovin uutta ja "sekaisin". Niin ku oon joskus kertonutkin (ainakin muistaakseni), niin meillä tuota esikoista kans odotettiin pitkään ja sit synnytyksen jälkeen iski semmonen "tästäkö sitä on vuosia haaveillut?! :eek: "-olo. Itku oli herkässä ilman syytä. Nuorempien lasten kohdalla fiilikset ei oo olleet ihan niin voimakkaat, kun sillon esikoisen kanssa, tiedä sitten miksi...

Pulautteleeko muiden vauvat paljon? Tyttö tuntuu pulauttelevan reilusti, mutta laittaisin sen (ainakin osittain) sen piikkiin, että maitoa tulee reilusti ja ehkä syö ittensä vähän hotkimalla "liian täyteen" ja pulauttaa sit ylimääräset pois, melkein joka syötön jälkeen päivällä tulee paluupostissa osa maidosta pois. Yöllä ei niinkään, mutta sillon syökin rauhallisemmin.

Ostin muuten luonnonkumitutteja. Mut ei sekään nyt mikään hitti tunnu olevan. Sieltä kun ei mitään tuu, vaikka kuinka imee :whistle:

Ammu ja Tyttö kohta 4 viikkoa =)
 
Eli poika syntyi eilen klo.00.49 rv 41+1. Mitat 3670g, 51cm ja pää 35,5.

Poika on terve ja aivan ihana. Tänään päästiin kotiin. Ollaan onnesta soikeina.

Laitan synnytystarinan myöhemmin.

emilija ja poika 1vrk
 
huoh että oon nyt tympääntyny ukkooni. nyt ku on viel isyyslomalla ni on saanu hoitaa toisen syötön yöllä et mie voisin välillä nukkua, tai lähinnä et miun ei tarvis nousta sängystä ja nukahtaisin sit nopeemmin ku vauvaki on saatu syötettyä ja nukkuu tyytyväisenä sängyssä. No ukko sit syötti tytön ja laitto hänet takas sänkyynsä ja siel jatku kauhee elämöinti ja kitinä. oottelin josko mies sille yrittäs jotain tehdä, tuudittaa uneen tai vaihtaa vaippaa ni mitä viel, kääntää vaa kylkeensä ja hautautuu peiton alle jatkamaan uniaan, jätti siis koko homman kesken |O Miun sitten oli tietysti vaihettava vaippa ja nukutettava pikkunen, mut enpä sitten enää ite saanu unta ton episodin jälkeen. Voi helvetti et tekis mieli kuristaa mokoma ukon rähjä ku vielä tietää varsin hyvin että oon ollu jo koko viikon kuoleman väsyny ja kofeiinin voimin jaksan hoitaa vauvaa.

anteeksi vuodatus, mutta oli pakko purkaantua johonkin..

Menhit ja tyttö 1vk4pvä
 
Onnittelut Emilijalle! :flower:

Jaa, toisin kävi kuin suunnittelin.. yllätys yllätys.. ;)
Sain tehtyä pedikyyrin mutta manikyyri ja hiusten värjäys saa odottaa.. :D
Poika heräsi tankkaamaan ja roikkui koko illan tississä puoleen yöhön saakka. No sitten kyllä nukkuikin tyytyväisenä, heräsin klo 2:30 siirtämään pojan omaan sänkyynsä ja ottamaan antibiootin. Sitten heräsinkin klo 6:30 jälkeen virkeänä ja kaappasin ähisevän muttei itkevän poijan syömään.. olisikohan ekä neljän tunnin pätkä yhtenäistä unta sitten poijan syntymän.. =)
Taitaa olla ensimmäinen tiheän imun kausi menossa.
Poika siis veteli kunnon unet mutta miten tuon imetyksen kanssa kun eikös tuo yöimetys ole tärkeää ja toinen huitelee uniaan eikä siis viitsisi herättää.. nytkin ruokaili herätyksen jälkeen toisella rinnalla aikansa ja nukahti taas tyytyväisenä. Pumppasin sitten toisen rinnan kun oli aika täyden tuntoinen.. ja otin vaipan vaihtoon ja taas toiselle rinnalle.
Miten pitkiä pätkiä sitä uskaltaa olla imettämättä/pumppaamatta ettei maidoneritys kärsi?

äää & tuhisija 3 vko 1 pvä
 
Onnea kaikille uusille mammoille ja tervetuloa tänne vauva-arkeen :wave: :flower:

Täällä on onneksi hieman rauhallisempi yö takan, eilinen ilta oli kitinää kun vaavi vaan roikkui rinnalla ja ei malttanut nukahtaa. sitä siinä sitten väsyneenä itkeskeli...

Pika-apuna kyselisin mitä tutteja teillä on käytössä. Meillä oli sellainen 0-2kk silikoni tutti joka ei juurikaan kelpaa, sylkäisee samantien pois. onko teillä suositella takuuvarmaa vauvahittiä?? Saisi hieman aikalisää jos esim lenkillä iskee kitinä-vaihe ja ollaan vielä kaukana kotoa...

Tuosta imetysjutusta, tilapäisesti voi olla pitempiäkin taukoja.Mulla sanottiin että jos hyvin maitoa tulee niin ei se tulo tyrehdykään ellei tule päivien taukoa.

Tiivari , toivottavasti blues jo hellittää.Itselläni oli alkupäivät aika pahoja,tuntui että seinät kaatuu päälle.Nyt enää ihan ajoittain,mutta th sanoi että herkästi kannattaa varata jutteluaikaa ettei baby blues pääse liian pahaksi...

Pulauttelusta, täällä jos oikein hotkitaan niin sillon pulautellaan.Norm ei juurikaan...


terkuin
renee ja vaavi 2vkoa 3 pvää
 

Yhteistyössä