*KESÄKUUN KULLANKERÄT* Kesäkuussa

Paljon onnea kaikille vauvan saaneille ja tervetuloa tänne puolelle :heart:

Tutista Meillä oli eka toi ainun ensitutti, joka on "muotoilematon", eli silikoninen tasanen. Nyt sitten ostin silikonisen kyllä, mutta muotoillun, jossa on siis päässä se "nyppylä". Se pysyy suussa paremmin, kunhan se aina vaan saa ensin hyväksynnän. Vauva ei heti kyllä tuttia hyväksy, mutta kun kärsivällisesti tunkee aina takas suuhun, niin imun saadessaan nukahtaa aina samantien.

Pulauttelua meillä ei juurikaan ole. Ihan muutama on tullut. Nyt olen kuitenkin alkanut röystäyttämään, kun aina sieltä röysti syömisen jälkeen tulee.

Ihanaa kun tänään pääs ulos. Meillä on ollu esikoinen 3päivää yli 39 kuumeessa ja flunssa päällä, niin ollaan mädännytty täällä neljän seinän sisällä. Kyllä meinas pää räjähtää. Toivottavasti kukaan muu ei tartte sairastuu.
 
No niin nyt synnytystarinaa.

Menin keskiviikko-iltana yhdentoista aikaan nukkumaan. Varttia vaille kakstoista heräsin TODELLA kovaan supistukseen. Olin niin väsynyt, että ajattelin kuitenki vielä nukkua. Nukahdin ja vähän ajan kuluttua heräsin uuteen supistukseen, joka oli niin kova, että oli pakko nousta ylös sängystä. Menin vessaan ja siellä tuli kolmas supistus, joka oli aikasempia vielä kovempi. Käskin miestä soittamaan mun vanhempia hoitamaan tyttöä ja soitin itse kättärille. Antoivat sieltä luvan tulla.

Mun vanhemmilla kesti noin viistoista minuuttia ja koko sen ajan supistuksia tuli muutaman minuutin välein ja ne oli järkyttävän kovia. Äiti jäi tytön kanssa meille nukkumaan ja isä lähti ajamaan meidän edellä sairaalaan, kun se on heillä kotimatkan varrella.
Autossa supistukset tuli noin puolen minuutin välein ja ne oli niin kovia, että meinas taju lähteä. Matka kestää normaalisti noin 20 minuuttia. Puolessa välissä sanoin miehelle, että tämä vauva syntyy kohta. Mies ajo mun isän puskuriin kiinni ja isä tajus antaa tietä. Siitä sairaalaan mies ajo törkeää ylinopeutta ja kaikissa valoissa punasia päin. Mä vaan huusin, että tämä syntyy kohta tänne autoon.

Päästiin sairaalaan ja Haikaranpesän (yhden tietyn synnytysosaston) edessä käytävällä tuli niin kova supistus, että valahdin kontalleen lattialle. Kolme kätilöä juoksi meidän luokse ja joku lähti hakemaan paareja. Sanoin, että ponnistuttaa. Supistus kuitenki loppu ja mä kävelin itse saliin. Siellä housut pois ja sängylle, jolloin alkoki uus supistus. En edes ponnistanut ja vauvan pää lähti syntymään supistuksen voimasta. Pää syntyi ja seuraavalla supistuksella vartalo klo.00.49. Lapsivedet menivät vasta pään synnyttyä. Pojan pää siis oli kalvon peittämä. Koko vauvan ulostuloajan huusin kurkku suorana. Osaksi kivusta osaksi järkytyksestä. Noin rajusta synnytyksestä huolimatta en revennyt yhtään ja olin muutenkin heti hyvässä kunnossa.

Osasin odottaa nopeaa synnytystä, koska eskoinen syntyi 3,5 tunnissa. Noin nopeaa en ollut kyllä edes uskaltanut pelätä. Koko synnytys siis 1h 5min ja ponnistusvaihe 4 minuuttia.

Poika on kuitenki terve ja aivan ihana pakkaus. Päästiin kotiin jo seuraavana päivänä ja nyt täällä jatkamme elämää nelihenkisenä perheenä.

Onnea muuten kaikille teille muillekkin vauvasta.

emilija ja poika 2vrk
 
onnea nyyttinsä saaneille :flower:

meillä alkoi sitten masuvaivainen elämä...pakko uskoo :(
Apteekista rela-tippoi tänää ostettii ja toivottavasti noi nyt vähän helpottaa.
Nökön masu ku ihan pulputtaa ku niin on ilmaa ja pieruikii ähistellää paljon. Puklitaan jonkun verran,mut ei miust viel paljoo.

Tänään tul 1kk täyteen pientä elämää :heart:

ursula ja Nökö 1kk
 
:attn: Laskettuna päivänä 21.6 syntyi pikkupoika tänne,synnytyksen kestoksi laittoivat 3h ja vartti päälle,en kokenut supistuksia mitenkään ihmeellisemmin ja loppusuoralla kuitenkin otin kohdunkaulan puudutteen joka lopulta hidasti jälkeisvaihetta ja teki vaikeaksi ponnistusvaiheen kun ei mitään tuntunut oikein.. Lapsivesien menolla koko homma alkoi,ja ne ehti olla menneenä 44h.....Kunnes hommaa joudutettiin hetken aikaa oksitosiini-tipalla ja antibiootti tietysti varalta kun nuo lapsivedet oli niin kauan menneenä...
Eli aikas lyhyt synnytystarina.

Ajattelin aloitella palstailua kun paljon on kaikkea mikä mieltä askaruttaa ja täältä voi saada sitä ns.vertaistukea pulmiinsa... :hug:

Meillä alko pojalla kauheet vatsan väänteet kotiuduttua ja käytiin hakemassa apteekista cuplaton tippoja ja ne ovat rauhoittaneet vatsaa nyytillä.Tosin yritän vähän katsoa mitä itsekin pistän suuhuni..

Puklailua on jonkun verran ja yritetäään ruokailuhetken jälkeen pitää n.20 min pystyasennossa että ruoka laskeutuisi..Mutta ei sekään aina auta..

Röyhtäys onnistuu vain aina välillä,joten aikamoista harjoittelua tää kyllä vielä on ettei joka hetki tarvis olla vaatteita vaihtamassa..puklu haiskahtaa nimittäin aikas öklölle..
:D
 
Voi että miten suloisia vauvoja :heart:
Onnea kaikille uusille vauvautuneille ja tervetuloa tänne puolelle!

Meillä on ollut tänään ja eilen kamalia vatsanväänteitä.Taidan jättää vähäksi aikaa jekovitin antamatta,josko siitä olis apua...Relatipoista on ehkä vähän apua.
Pulauttelua on meilläkin,melkein joka syötön jälkeen.Mä luulen,että meilläkin johtuu siitä että multa tulee niin paljon maitoa.Esikoisella oli refluksitauti,mikä onneksi meni iän myötä ohi.Neidillä ei ainakaan vielä näytä tilanne niin pahalta.

Nyt täytyykin pikkuhiljaa lähteä iltatoimille...

Bamse ja tyttö 2vko 4pvä
 
Täältäkin ilmottaudutaan! :wave: Meillä poika tuli 12.6 3410g, 50cm ja pipo 33,5cm. Synnytys alkoi kotona aamu kuudelta vesien menolla ja poika oli maailmassa 11.21. Kahella tikillä selvittiin! =) Pitempi (tosiaan PITKÄ :) ) synnytystarina löytyy odottajien puolelta.
Poju joutu vielä vauvateholle saamaan antibioottia korkeitten tulehdusarvojen (52) takia kun oli vuorokauden ikänen. Siellä meni 4 yötä ja sitten päästiin kotiin.
Toissa päivänä käytiin taas yks yö sairaalassa viettämäss kun esikoisen nuha tarttu vauvaan ja oli niin tukossa ettei meinannu henki kulkea.
Vähäsen pieni säikäytti kun kako,käpristeli ja työnti limaa suusta ja sitten yhtäkkiä nukahti ja meni ihan veltoksi enkä saanut hereille. :'( Sitten lähettiin meinaan aika vauhilla. Kun saivat sairaalassa imettyä röörit puhtaaksi niin sen jälkeen ei oo ollut (onneks) mitään. Jos vaikka nyt pysyttäis terveenä ja pois sairaalasta ainaki vähän aikaa. :) Nyt varmaan lähettävä nukkumaan että jaksaa taas herätä. =)

Niin joo, ja profiilista löytyy kuva meiän tiiperosta. :)

sorbetti ja poju 16vrk
 
Jos minäkin vähän kirjottaisin synnytyskertomusta...
Maanantaina 23.6. heräsin siihen kun housut oli märät. Menin vessaan ja huomasin sen märän olevan kirkasta verta. Samalla pyttyyn hulahti nyrkin kokoinen verihyytymä. Hui kun säikähdin. Soitin synnärille ja ne käski tulla näytille. Siellä ultrattiin moneen kertaan, mistä veri vois tulla, mutta vuotokohtaa ei löydetty. Lääkäri päätti, että jään osastolle seurantaan ja kohdunsuun kypsyttelyyn.

Käyrillä piirtyi ihan mukavasti jo supistuksia, mutta kohdunsuu oli vain sormelle auki ja kanavaa oli jäljellä 2cm. Maanantaina sain kaks cytotecia, mutta mitään ei tapahtunut. Tiistai-aamuna jatkettiin cytoteceilla, ja sainkin kaikki kolme pilleriä. Vähän jo alkoi supistukset tuntumaan kivuliailta niitä tuli vähän useammin. Illalla supistukset alkoivat tulla säännöllisesti ja olivat jo aika kipeitä. Kahdeksan aikaan illalla olin 4cm auki ja halusin mennä saliin, että ehtisin saamaan spinaalin. Mulla on ollu kaks tosi nopeeta ja rajua loppusynnytystä ja siksi pelkäsin, että en ehdi saamaan spinaalia.

Sain salissa heti spinaalin ja oksitosiinitipan, mutta supistukset alkoivat laantua. Lääkäri ei uskaltanut puhkasta kalvoja, kun vauvan pää oli vielä niin korkealla. Spinaalin vaikutus alkoi loppua jo tunnin päästä ja supistukset oli todella kipeitä ja melkein tajun vieviä. Lääkäri kävi katsomassa tilanteen, eikä edistystä ollut juuri tapahtunut. 5cm auki ja vauvan pää ylhällä. |O Lääkäri lupasi vielä epiduraalin ja ponnistusvaiheeseen välilihan puudutuksen, kun näytti, että synnytys oli hidastunut... Juuri kun lääkäri oli lähtenyt salista, tuli yksi ihan JÄRKYTTÄVÄN kipeä supistus ja kohdunsuu oli täysin auki ja sain alkaa ponnistaa. Minuutissa vauva oli masun päällä ja minä ihan ihmeissäni, että mistä se siihen putkahti :D Kätilö ei meinannut ehtiä vetää hanskoja käteen kun vauva päätti tulla ulos. Että aika nopea ja raju oli tämäkin loppusynnytys, ihan saman kaavan mukainen kuin kaksi aikaisempaakin... Ja tulos oli ihana, 9 pisteen terve poika. :heart:

Tällanen tarina tällä kertaa. :)

hankku ja pikku-jussi (syntyi Jussin päivänä ) kohta 5 vrk
 
Meillä oli aivan uskomaton yö :heart: Herra meni 3h seurustelun jälkeen illalla nukkumaan 21.45 ja seuraavan kerran heräsi klo 4.45 :eek: Kylvyteltiin illalla ja tankattiin kunnolla ruokaa, kun ihan kunnon itku tuli kun rinnat eivät riittäneet; 60ml korviketta ja uni maistui :) Nyt 2h unilla ja 1h seurustelu/ruokailu- rytmillä mennään varmaan iltapäivään asti, ja taas pidempi valveillaoloaika. Alkaa pikkuhiljaa jonkinnäköistä rytmiä näkyä, onneksi.

Onhan se niin, että rintojan muoto alkaa pehmentyä ja "löysentyä" kun tarjonta tapaa kysynnän?

Elppa & Antsa 1vko 4vrk
 
Päivää!

Tänään ikää neidillä 4 viikkoa, ihan tuoreita kuvia ei ole, mutta tässä yks n. viikon vanha. Kuten huomaatte, keltanen väri pysyy sitkeästi iholla, mutta siitä viis... Allekirjoitan ehdottomasti vanhan sanonnan, jonka mukaan jokaisella äidillä on maailman kauneimmat lapset :heart:

http://www.aijaa.com/v.php?i=2289597.jpg

Niin ja sen verran vielä, että sydänlämpöiset onnittelut uusille vauvan saaneille, tervetuloa mukaan keskusteluun!
 
Moro!

Liityn minäkin nyt tänne kun on arki saatu jollain lailla rullaamaan :wave: Eli siis toinen tylleröinen tuli meille 20.6. rv 40+4 ja mitat 4080g 52 cm py 36,5 cm. Synnytys lähti juhannusaaton aamuna supistuksilla käyntiin ja eteni nopeasti, kolmessa tunnissa olin täydet 10 cm auki. Onneksi lähdettiin ajoissa laitokselle... Esikoinenkin oli hetken aikaa salissa ihmettelemässä kun ei ollut aikaa varrota lapsenkaitsijoiden tuloa.

Homma olisikin luultavasti ollut nopeasti ohitse, mutta ponnistusvaiheessa tuli mutkia matkaan. En tuntenut minkäänlaista ponnistamisen tarvetta ja vauva oli ja pysyi tosi ylhäällä ponnisteluista huolimatta. Kätilö kutsui lääkärin tarkistamaan tilannetta ja tässä vaiheessa päätettiin vielä jäädä odottamaan vauvan laskeutumista. Spinaalipuudutuksen vaikutus alkoi hävitä ja tulin todella kipeäksi, ponnistelin jokaisen supparin aikana kaikin voimin tulosta tekemättä. Vauvan vointi oli onneksi koko koitoksen ajan tosi hyvä. Tunnin ponnistelujen jälkeen lääkäri kutsuttiin uudelleen paikalle ja koska vauvan tarjoutuva osa ei ollut edes imukuppikorkeudella, lääkäri ehdotti sektiota.

Leikkaussalissa selvisi että vauva oli avotarjonnassa, mistä syystä pää ei päässyt laskeutumaan. Loppu hyvin kaikki hyvin, vaan oli aika raju kokemus kaiken kaikkiaan.
Osastolle päästiin pari tuntia leikkauksen jälkeen ja mä olin sitten seuraavaan aamuun asti vuodepotilaana. Vauva tuotiin rinnalle ruokailemaan ja tankkaamaan läheisyyttä. Seuraavana aamuna sain hänet sitten vierihoitoon...
Kotiin päästiin 5 vrk:n kuluttua ja nyt sitten opetellaan uutta arkea uuden perheenjäsenen kanssa =) Imetys lähti nopeasti hyvin käyntiin, ssihen ilmeisesti vaikutti se että lopetin esikoisen imetyksen vain 10 kk sitten. Maito nousi kolmantena päivänä vauvan syntymästä ja siitä pitäen mölkkistä on tullut reilusti yli oman tarpeen. Tyttö syö kuin hevonen mutta pullokaupalla saa pumpata että pahin kiristys helpottaa. Vaan eikhän tuo maidoneritys ajan kanssa ala muotoutua enemmän kysyntää vastaavaksi. Sitä ennen täytellään pakastinta...

Vaavi on ulkonäöltään tosi paljon esikoistyttömme näköinen ja vaikuttaa rauhalliselta immeiseltä :) Syliä ja tissiä tahtoo kovasti ja mun kainalossa nukkuu yöt. Esikoinen on alkuhämmennyksestä päästyään ottanut pikkusiskon hyvin vastaan :) Ja isi on aivan onnesta neliönä saatuaan taas yhden "isin tytön" :heart:

Mutta tämmöistä tänne, nyt mua kutsutaan...

Kylkis ja Muumityttö 9 vrk
 
Onnea vaavin saaneille :flower: ...ja kiitos synnytyskertomuksista,niit on ain mukava lukee.

Yö men tissitellen,mut eipä tuo haitannu pahemmin ku nukahin ain ku sain Nökölle tissin suuhun ja hää nukahti sit syötyään. Puolta vaihettii sit ku alko taas nälättää.

ursula ja Nökö 1kk ja pvä
 
Täällä on vauva-arki lähtenyt rullaamaan ihan kivasti. Taitaa vaan tuo meidän Tyyppi olla illan virkku ja aamun torkku. Valvottaa yöllä klo 2 asti, ja nukkuu sitten aamulla klo 8 asti, ja sen jälkeen syötön jälkeen jatkaa unia puoleen päivään. Miten nuo yölliset tunnit muuten tuntuukin niin piiiiiitkiltä, verrattuna päivän tunteihin. Onneksi on kesä ja telkkarista tulee yölläkin ohjelmaa. On sitten ainakin jotakin ajankulua. Mites muuten, hyssyttelettekö te vauvoja uneen vai yritättekö totuttaa nukahtamaan omaan sänkyyn vaikka itkeskelisi? Itse tässä miehen kanssa mietitään, että miten kannattaisi toimia. Ollaan kuultu niin paljon varoituksen sanoja siitä, että kanniskelu- ja nukuttamisrumbaan ei kannata vauvaa totuttaa. Mutta onhan se aika sydäntäsärkevää itkettää vauvaa sängyssä. Koitetaan nyt pitää vauvaa enemmän valveilla päiväsaikaan. Katsotaan millainen vaikutus on ensi yöhön...

Vasta äsken ehdittiin miehen kanssa korkkaamaan kuohuvakin. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D

*muoks* niin ja kuumeisesti odotellaan koska nuo pari ommelta on parantuneet, jotta pääsis sitä kolmatta Ässää harjoittamaan :whistle:
 
Iltaa viel tännekkin.
Täs oottelen et Nökö heräis iltaruualle ja päästäs nukkumaan molemmat ihan sänkyyn...nyt hää vaunuis tuhisee.

Isäntä läks töihin joten saadaan koko sänky käyttöön pikkumiehen kaa taas vkoks :D ...meilläku nukutaa samas sängys ja jopa saman peiton alla.

Eipä nyt oikeestaa muuta ku hyvää yötä kaikille :wave:
Kipasen koirat pissittää enne tissittelyy.
 
Vauvan nukuttelusta sen verran, että esikon kanssa jouduttiin ne pari ekaa kuukautta kotona koliikin vuoks kantelemaan ilta viidestä puoleen yöhön. Nyt tän tuhisijan kanssa, on alkanu ilmetä vatsanväänteitä (ilmeisesti) kun yöpuulle mentäessä ei tissikään kelpaa, vaan sydäntäsärkevää huutoa, kunnes antaa unelle periksi. Kävelen hetken ja muutaman heräämisen jälkeen neiti on unessa. En osaa sanoa onko paha, jos nukuttaa ja hyssyttelee. Se on ihan siitä kiinni, kuin helppo lapsi on kyseessä ja onko vatsanväänteitä yms. Itse meinaan tehdä luultavasti samat virheet kun esikonkin kanssa :LOL:
 
Kukkuluuruu,täällä luultavasti(toivottavasti lähinnä) pikkumies ymmärsi mennä jo unille iltasyötön jälkeen...
Eikä heräile kohta lisää tankkaamaan tai vatsavaivoja tihrustelemaan..

Tuntuu että tuo herra on kauhea hosuja rinnalla..Kunnes saa todella KUNNON otteen ja alkaa hanat aueta sille..
Pää heiluu kun heinämiehellä jo monesti sillä meneekin hermo kun ei heti alakaan maitoa virrata solkenaan..

On se hassu... :whistle:

Oletteko pumppailleet omaa maitoa talteen ja miten ?

Itse olen sitä käsin ottanut talteen,se on helppoa ja helpottaa kovasti oloa välillä jos vauva torkkuu ja johonkin pitäs päästä paineita purkamaan... :LOL:

No mutta nyt tarkistuskäynnille makkariin,atios ja öitä.

 
Meillä menee kotona nyt ihan hyvin, "Lotta" nukkuu suurin osa ajasta, 3-4tuntia, ja viime yönä hän nukkui jopa 6tuntia klo23.30-05.30 =) ...imetys ei suju, mutta maitoa tulee jonkun verran, eli pumppaan joka 3tunti, että tyttö saa ainaki melki joka aterian kanss hyvät vitamiinit =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiivari:
Mites muuten, hyssyttelettekö te vauvoja uneen vai yritättekö totuttaa nukahtamaan omaan sänkyyn vaikka itkeskelisi?
Me yritetään saada aina nukahtamaan sänkyyn, sylissä toki rauhoitutaan.. Meillä on käytössä vaavisänky (eli sama mitä käytetään naistenklinikalla, renkaat alla, sellanen 70cm pitkä kalteripinnis), joka on hirmu kätevä. Tutin isken suuhun ja käden kalterin välistä pitämään tuttia "silmällä" kun pulauttaa sen aina suustaan ja hermostuu.. Meillä nukutuksessa voi mennä pitkäänkin, paljon pidempään kuin itse ruokailussa.. herra kun tykkää pällistellä maailmaa ja vaan tönöttää :D

Yhdestä asiasta (koputan puuta!!) oon tyytyväinen; meillä itketään vain nälästä, kakkavaipasta tai ilmasta vatsassa.. niin, ja selällään ei tykkää maata, vähän kun nostaa päätä tai pääsee liikkeeseen, niin heti on parempi olla. Äiti taas itkee vähän omaa osaamattomuuttaan ja imetyksen+pulloilun kanssa taistelua itsesäälin kourissa, mutta on ihana lukea että täällä muillakin on IHAN SAMAT ongelmat ja mietteet.

Voisko joku heijastaa oman lapsen rytmiä tähän: Herää aamulla 6-7 aikoihin, kukkuu klo 12/13 asti ehkä 1h unilla, syö pari kertaa (pullosta rintojen päälle n. 40ml), 12/13 nukkuu n. 16/17 ja illan kukkuu parilla syötöllä ja silmät ammollaan seurustelua kaipaillen klo 22 asti, josta nukkuu ekaan ja ainoaan yösyöttöön 02-03 asti. On tää äitinä oleminen kyllä 25h päivä homma :D

Tänään eka neuvola, ja ensimmäinen ulostautuminen kun vaunut tuli varastosta..

Elppa & Antsa 1vko 5vrk

 
Nukkuu, syö ja kakkaa...

sitä se meidän "Lotta" tekee, eilen aamulla sillä kiersi masus joku, mut meni sit ohi siinä puoli yhdentoista mais, sen jälkeen hän nukkui 4tuntia, kun oltiin mummin ja muffan luona, mummi syötti(n.60ml meni),nukahti mun siskon masun päälle, nukkui kotiin asti ja kun tultiin kotia niin hän söi vähäsen ja sit taas sammui, ja nukkui 3tuntia.
Kahdeksan aikaan hän heräs ja oli sitten hereillä 3tuntia ennenkö uni tuli uudestaan.
"Lotta nukkui viime yönä jopa 6 tuntia, klo23.30-5.30...mahtavaa=), saatiin nukkua..
Puoli kuuden aamu syömisen(meni 100ml hienosti) jälkeen nukahti taas ja nukkui 2½tuntia, klo8.30 tuli taas hänelle nälkä, söi 100ml ja sammui taas...=)...
Mieheni hoiti tyttöä illalla ja minä aamulla...=), ainaki nyt meni niin hyvin..
 

Yhteistyössä