Kesäkuun kullanmurut *marraskuussa*

Mamira minä kärsin kuumeilusta. Kärsin aina raskaana ollessani. Useimmiten iltaa kohden nousee jopa yli 38°C. Päivisinkin 36,8-37,8°c raastavaa. Kuljenkin täydessä merinovilla vaatetuksessa ja makoilen peiton alla kaikki illat..

 

Mamira, mikä ihana tunne, kun ruoka maistuu ja pystyy syömään vatsan täyteen

Piupom, mullahan kipuili vasemmalla puolella alavatsassa joitakin viikkoja sitten aika kovastikin. Itsekin sitä kohdunulkoista tietysti pelkäsin. Mutta ultrassa paljastui nesterakkula vasemmassa munasarjassa. Ihan vaaraton ja pitäisi hävitä itsekseen ehkä sullakin on jostain sellaisesta kyse.

Hirveät allergiat heitti päälle. Aivastuttaa koko ajan. Oli haettava apteekista beconase-suihke, kun se on turvallinen käyttää (kertoi teratologinen tietopalvelu). Jospa kohta helpottaisi. Luulen, että se on tuo meidän uusi kissanhiekka, kun se pölyää niin mahdottomasti. Eipä tarvi toista kertaa ostaa tuntuu että kaikki paikat on hiekkapölyssä.

Nyt sitten tosiaan tietää mun vanhemmat ja molemmat siskot. Ne onkin ne, joiden kanssa eniten ollaan tekemisissä ja jotka olisi kyllä varmasti kohta huomanneet muutenkin muut sukulaiset saa vielä odotella. Onhan se toisaalta helpottavaa, kun ei tarvi noilta lähimmiltä enää salailla, eikä tarvi vetää vatsaa sisään

Pihla 11+6 (huomenna poks!)

 

Toivottavasti, työnantajalle tulee ilmoittaa 2kk ennen äitiyslomalle jäämistä, joten ei kiire sen suhteen toki jos täytyy työtehtäviä vaihtaa niin sitten jo aiemmin, mutta pakkohan ei ole kertoa...

Olipas mukavaa tänään olla pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla! Laitoin ihan (mamma)farkut jalkaan ja suoristin tukkaa, olin ihan kuin uudestisyntynyt Jospa tästä eteenpäin olisi vähän energisempi olo ja jaksaisi tehdä asioita.

 

Hahaa Taidankin sitten ilmoittaa vasta silloin..senhän pystyy hyvin pitämään salassa tuonne asti:saint:

 

Kroppa haluaa kertoa, että nyt riitti sipsin syönti. Pisti mahan aivan sekaisin. Nyt taitaa olla jo rauhoittumaan päin. *koputtaa puuta* huh, ei kiitos vähään aikaan... Tuli tosi huono olo.

Mekään ei olla tytölle mitenkään erityisesti kerrottu, että saa pikkusiskon tai -veljen. Eipä tuollaiselle alle 2 vuotiaalle varmaan oikein pysty kertomaan niin, että ymmärtäisi. Kyllä se tuossa yhtenä päivän taputteli ensin mun tissiä ja sanoi "iso tissi" (olisikin ) ja sitten mahaa ja sanoi "iso maha" ja kerran se taputteli mun mahaa ja hoki, että vauva mahassa. Jotain on meidän puheista poiminut. Ihme, ettei ole kenellekään möläyttänyt mitään. Huomenna sitten isoisovanhempien luona puolen suvun kuullen...

 

Kohdunulkonen mullaki kävi tietenkin ekana mielessä. Mutta toivomme parasta.

Kokeilin doppleria niin tuossa kipukohdassa kuuluu voimakkaasti omaa sykettä ja jotain "virtausääntä", muita löydöksiä ei ole vielä, enkä ole yllättynyt.

 

Hyvää huomenta!
Olen ollut täällä taka-alalla kun ei vaan ole jaksanut koneella istuskella. Mulla siis viikkoja nyt 9+4. Oireet helpottunut. tosin pahoja oireita ei ole ollutkaan, mitä nyt närästystä, ilmavaivoja, etovaa oloa vähän ja nyt tällä hetkellä vaan tissit kipuilee. Onko muuten normaalia että toinen tissi on enemmän turvoksissa kun toinen?! Saunassa huomasin että se toinen on paljon isompi kun toinen Sitten tuohon oireiluun vielä. että onko perinnöllistä että raskausoireet voisivat periytyä, siis kun oma äitini sanoi että hänellä ei ollut mitään oireita minua odotellessa, ei juurikaan väsymystäkään. Joskus kun olen ollut huolissani että miksi mulla ei ole oikeestaan mitään ihmeitä oireita kun toisilla niitä on, niin voisiko se johtua periytyvyydestä?!
No toivon että kaikki on hyvin mahassa. Tuli sairaalasta kutsu ekaan ultraan ja se on viikolla 12. eli jokunen aika joutuu vielä oottamaan..
Sitten tosta synnytyksestä.. Itse toivon sektiota koska vuonna -11 olen saanut aivoverenvuoron joten en siksikään halua synnyttää alateitse, vaikka lääkäri aikoinaan sanoi että voin synnyttää. Neuvolassakin asiasta puhuttiin niin täti oli samaa mieltä että sektiolla.

Vielä en ole vauvan vaatteita tai mitään muutakaan ostellu, toki vaunuja lehdistä katsonut. Ensin haluun ultrassa käydä ja todeta että siellä joku varmasti kasvaa

Tänään juhlitaan isänpäivää ja lupasin kullalle tehdä kanapiirakkaa "epävirallisen" isänpäivän kunniaksi <3 Sitten käydään hänen isän haudalla kynttilä laittamassa ja meidän porukoille mennään syömään

Mukavaa isänpäivää! T. Minä ja toukka 9+4

 

Mä olen ollut pitkään hämilläni, kun kaikki raskausoireet on hävinnyt. Ja ne hävisivät ihan yllättäen. Ehkä se on ihan ok kuitenkin. Olihan alkuraskaudenultrassakin kaikki ok. Nt-ultra on vasta 19.11, kun siirsin sitä eteenpäin

Mä sairastin eilen todella kovan vatsataudin, ajattelin että henki lähtee sen vatsakivun kanssa. Mä en yleensä sairastu tässä perheessä vatsatautiin vaikka kaikki muut sairastuisivat. Mutta nyt se olin vain minä. Kipu oli kamala tuossa ylävatsassa, ripulia ja oksentamista. Jalatkan ei kantanut ja kuume nousi illalla. Poika 9v. oli jo kovin huolissaan, kun eivät he ole mun nähneet juurikaan sairastavan. Etenkään niin, etten pääse sängystä ylös omin voimin. Vieläkin vähän heikottaa, mutta jalat sentään kantaa.

Mae ja Mini 10+1

 

Huomenia! Täällä tänään 9+2 (omien laskujen mukaan) ja oireita ei ole täälläkään enää juuri lainkaan. Pissattaa ja janottaa ehkä normaalia enemmän, mutta menkkajomotuksia ei ole ollut ainakaan viikkoon. Rinnat tosin kasvaneet, mutta vain hieman arat. Ei tunnu 'raskaalta' lainkaan. Pahin väsymyskin tuntunut menneen ohi. Ei tosin vuotoja tai muutakaan ikävään viittaavaa. Kaipa tää on ihan normaalia, kun on muillakin samaa liikkeellä.

Pissa- ja verikokeisiin pitäisi mennä reilun viikon päästä, en tiedä tuleeko kutsu nt-ultraan vasta niiden jälkeen, viime ke oli eka neuvola.

 

Täällä kans yksi oireeton, tänään 9+5, lähinnä rinnat kipeenä mutta siinäpä se sitten.. Jospa se olisi normaalia, tuntuu olevan muillakin

 

Oireiden periytyvyydestä, äiti ei ole voinut pahoin, sisko taas on oksentanut ensimmäiset 3kk ja mulla on ollut etovaa oloa. Että meillä on kaikki välimaastot

Oireista muuten, mullakin on etovat olot vähentyneet. Tänään tottakai etoi, kun mentiin porukoille syömään, enkä saanutkaan kovin paljon ruokaa alas. Kyllä se sitten taas helpotti. Muuten oireet on lähinnä nivusten ja lonkkien kipuilua, sekä iskiasvaivaa. Pitäisi nyt muistaa säännöllisesti popsia sitä magnesiumia.

Synnytyksestä, myös mä toivon sektiota, jos sinne asti päästään. Mulla on taustalla tuo yksi sektio ja sitten se synnytyspelko. Nyt en kuitenkaan ole vielä ottanut siitä stressiä, kuten tytön odotusaikana. Siihen on vielä ihan hirveän pitkä aika. Ja ne sype-keskustelut tulee kuitenkin, niin niissä ehtii hyvin sitä sektiotoivetta tuomaan esiin. Lisäksi vielä se, että tytön odotusaikana lääkäri sanoi mulle ihan suoraan, että kyllä sen sektion pelon takia saa, eikä ketään pakoteta alakautta synnyttämään niinpä tällä kertaa uskallan luottaa siihen, koska tuon sanoi lääkäri, joka mulle luvan myönsi Ennenkuin totesi, että tyttö on perätilassa.

Nyt lepäämään! Koko päivä menty paikasta toiseen. Huh.

Pihla 12+0 POKSPOKS!!!

 

Henttu82: Mustakin tuntuu (ja näyttää) kun toinen tissi ois kasvanu enemmän ku toinen.

Täälläkin välillä tuntuu kuumeista oloa, jatkunu plussasta tähän päivään saakka. Onneks ei jatkuvaa eikä edes joka päiväistä.

Muuten ei mitään uutta omaan napaan..

aida1& pikkukaveri 11+1

 

Millimamman miehen käytös kuulostaa aivan uskomattoman inhottavalta! Toivon kovasti että mies edes jotenkin petraa tuon homman kanssa. Onko sulla muita läheisiä joilta saat apua jos mies heittäytyy tuollaiseksi?

Meillä hyviä uutisia: tänään 9+4 ja ekaa kertaa löytyi kotidopplerilla syke! Viime keskiviikkona löysin istukan äänet ja nyt kun kokeiltiin uudestaan kuultiin nopea jumpsutus. Ajattelin ettei varmasti vielä sydänääniä löydy, mutta kuuntelenhan sitä istukan viuhunaa vaikka sitten. Aika pitkään piti etsiä, mutta sitten kun sykkeen sai kuuluviin, saatiin kuunnella pitkät pätkät sitä. Aivan ihana yllätys! Mulla on vielä tosiaan tosi jyrkästi taaksepäin kallistunut kohtu, mutta ehkä alkio on vaan kiinnittynyt sitten sellaiseen paikkaan että sattuu kuulumaan. Ihanaa ettei tarvi nyt jännittää onko alkio elossa, voi keskittää kaiken jännityksen siihen nt-ultraan ja seulojen tuloksiin..

Mulla on myös melkein päivittäin kuumeista oloa, mittari on rikki niin en ole mitannut mutta puoliso kämmenellä kokeillen oli sitä mieltä että otsa on kuuma. Viluttaa ja särkee. Pari päivää tuossa oli ihan ilman pahoinvointia (arvatkaa vaan säikähdyksen määrää..) ja olin tosi tehokas ja tein tuhat rästiin jäänyttä asiaa. Jospa se jo lupailis olon paranemista kohtapuoliin. Tällä hetkellä oksettaa taas ihan tosissaan kyllä.

 

Ihanaa, että teillä on äänet jo kuuluneet! Täällä testasin taas isänpäivän kunniaksi, mutta eipä kuulunut... Alkaa kyllä epäilyttämään osaanko edes käyttää. Rakko oli täysi ja ihan alhaalta ja sivuiltakin hain, mutta ainoastaan oma syke ja se viuhviuh kuului. No, viisi yötä enää nt-ultraan.

Ja täällä muuten kuumeilua ollut ihan alusta asti ja jatkuu vaan...

Boni 10+4

 

Voi harmi, Boni! Toisaalta syke kai monilla kuuluu vasta joskus rv 12 tienoilla, että ei sulla vielä hätää ole. Mulla kuului ihan vähän mahan keskilinjasta sivuun noin 2 cm häpyluun reunasta ylöspäin ne äänet. Vähän sen istukan äänen vierestä. Rakko oli mulla ihan tyhjä. Pitkään piti tosiaan etsiä ja vaan ihan tosi tarkasti yhdestä kohtaa saatiin kuuluviin, yhtään jos laitetta siirsi niin hävisi äänet. Puolison mukaan ääni oli just tarkalleen kuin vr:n vanha sininen junakalusto

 

Täällähän on tullut taas paljon keskustelua! Joku oli saanut huonoja uutisia, paljon voimia sinne! :hug:

piupom minullakin oli kipuja vasemmalla puolella munasarjoissa ja pelkäsin itsekkin kohdun ulkoista, mutta varhais ultrassa todettiin keltarauhanen, eli tuskin tarvitsee olla huolissaan! niin ja mun eka ultra oli tosiaan 7+2.

mae mulla on ollut parikin kertaa nyt, että illalla olen syönyt jotain rasvaista paljon, ja yöllä herännyt aivan järkyttäviin vatsakipuihin, ensimmäisellä kerralla meinasin jo lähteä päivystykseen.. noh maha oli kuitenkin vaan ihan sekaisin ja molemmista päistä tuli ihan kunnolla... viimeinen kerta ihan pari päivää sitten.. Ennen ei ole tämmöistä ollut eli raskauden piikkiin pistän.

Joku täällä puhui myös oireiden häviämisestä. Täällä tänään 8+0 ja tuntuu että oireet pari päivää sitten lieventyneet ja tänä aamuna en edes oksentanut!! (ennen aina ainakin aamuisin ja yleensä etomista kestää myös koko päivän) mutta nyt ei juuri mitään.. rinnat ei ole olleet enää aikoihin arat muutenkaan eikä väsymystä ainakaan vielä ole ollut ollenkaan... Hieman tässä huoli alkaa puskea päälle, että onko ihan normaalia, että jo tällä viikolla oireet alkaa lieventyä.. teillä muilla näyttää jo viikkoja olevan enemmän ja lähempänä ensimmäisen kolmanneksen loppua... kääks :/

Ylihuomenna ois eka neuvolakin

Aggen ja 8+0

 

ainiin ja millimammalle paljon voimia vaikeassa tilanteessa!!! :hug:

itselläkään ei suoraan sanottuna tuo mies ole mitenkään kaikkein empaattisemmaisesta päästä vaikka innoissaan raskaudesta onkin, niin itse olen se, joka hoitaa kodin kokonaan, vaikka kipuja ja huonoa oloa onkin, ja jos mielihaluja tulee niin ihan itse lähdetään ostamaan... Myös täällä kateellisena välillä luen kun toisia hoivataan..

 

Ei munkaan mies lähtisi keskellä yötä jäätelöä ostamaan, jos pyytäisin muuten on kyllä aika kiltisti tuonut mulle kaupasta sitä, mitä on mieli tehnyt. Vaikkei aina ihan ymmärräkkään mun outouksia. Tuo ruokapuoli onkin sitten ollut sellainen, mistä se vitsiä vääntäen yrittää vähän syyllistää. Kun kotona ei ole enää ruoka valmiina, kun mies tulee töistä ja joutuu eineksiä syömään... Siihen olen vaan todennut, että opettelisi itse laittamaan, että kyllä minäkin sitä oikeaa, lämmintä kotiruokaa kaipaan ja että eniten odotankin sitä, että kykenen taas laittamaan ruokaa. Eilen tein uunilohta ja perunamuusia ja se oli jo tosi hyvä alku mieskin muisti kovasti kehua, miten suussa sulavaa lohi oli pystyin myös itse syömään. Toivottavasti pystyisin jatkossa laittamaan ruokaa taas enemmän.

Kyllä kostautui isänpäiväriennot. Lonkat särki ihan kamalasti ja nivusia vihloi tosi kovasti. Lisäksi tuo kankku ärtyi jostain oikein kunnolla ja särki sekin. Säteili reiteen saakka. Lämmin suihku lopetti kivut melkeinpä kuin seinään muuten olenkin vaan maannut sohvalla. Nyt jo sängyssä. Toiveikkaana, että taapero kohta nukahtaisi... Varmasti kaikkien sokeriherkkujen ja myöhäisten (15.30-16.30) päiväunien jälkeen...

Onnittelut kaikille sydänääniä löytäneille! Ihanaa kyllä mä aina kateellisena luen noita kotidoppler-juttuja... Kun ei vielä liikkeet tunnu, niin olisi itsekin kiva välillä saada konkreettisia todisteita siitä, että siellä vielä ollaan elossa. Ei auta kun yrittää luottaa siihen. Ainakin kivut on ihan samanlaisia kuin tyttöä odottaessa ja silloin olin aina enemmän tai vähemmän kivulias.

Sisko palautti mun mammafarkut pyytämättä! Jee, pääsen taas farkuissa ihmisten ilmoille ilman, että tarvii avata nappia...

 

Oviskivut tuntuivat kans oikeella nii uskoisin myös keltarauhaseksi Pian selviää.. Meillä päin pääsee kunnalliseen ultraan alkuraskaudessa

Oon aivan pihalla kaikista verikokeista ja pissapurkeista, pitänee huomenna tutkailla tuo monistepino, minkä sain ekassa neuvolassa

Piupom rv 7+4

 

Täytyykin laittaa doppler tilaukseen ja ruveta kuuntelemaan jos kans ajoissa saisi sydänäänet kuuluviin. Oon sen verran hoikka ja kohtu hieman eteenpäin kallistunut, niin voisi varmaan olla mahdollista kuulla jotain jo ennen 12 viikkoa

Täällä ei olot todellakaan ole helpottamaan päin. Viikonloppu oli aivan kamala, ei meinannut sängystä ylös päästä ja mitään ei mehuja lukuunottamatta saanut alas. Rinnatkin on entistä kipeemmät, yöllä ei voi nukkua kuin selälällään kun kaikki muut asennot sattuu niin paljon. Yhtään ei helpota, ettei multa löydy riittävän isoja rintsikoita kun rinnat on kasvanut varmaan kaksi kuppikokoa. Ihan näin nopeaan kasvuvauhtiin en ollut varautunut, mieskin vaikuttaa hieman hämmentyneeltä Mulla kun rintoja ei juurikaan ole aiemmin ollut... Mutta sitä olen ihmetellyt kun mitään alavatsatuntemuksia ei ole ollut missään vaiheessa, ei siis mitään. Onko muita?

Hep87 rv 8+5

 

mamira: Mullakin ollut kuumeinen olo varsinkin iltaisin, mutta mittari näyttää 36,5-37. Outoa kun sanoivat ettei tiputus auta, mä kävin kerran jo päivystyksessä kun työterveydessä epäiltiin kuivumista (verikokeet ok en tarvinnukkaan nestettä), niin ne sano että heti jos tuntuu taas siltä niin saa tulla että kyllä se neste auttaa kuivumiseen ja pahaan oloon.

piupom: sulle olikin vastailtu jo kaikennäköstä, mutta vastaanpa nyt mäkin. Mulla ultrattiin 7+4 ja edellisenä iltana oli oikeella puolella ollu tosi kovaa sellasta aaltoilevaa vihlomiskipua ja pelkäsin jo pahinta. Mutta keltarauhanen sieltä sitten löyty ja kaikki oli ok.

Mitäs muuta....

Meillä mies on se joka kokkaa yleensä aina kaikki ruuat, niin luonnollisesti tekee mulle myös nyt ruokaa. Nyt olo on kuitenki kohentunu enkä oksentele enää nii paljon joten pystyn tekemään asioita itekki. Ei jokaista välipalaa tartte enää pyytää mieheltä. Vielä pitäis kaks viikkoa odottaa nt-ultraa, alkaahan se vähän jo jännittämään vaikka multa on jo 2 kertaa ultrattu...

Me otettiin sellanen linja että jos joku tärkee ihminen kysyy suoraan niin sitten kerrotaan eikä aleta satuilemaan. No yllättävän moni onki nyt sit keksiny kysyä suoraan ja aika moni tästä jo tietää. Eipä se mua haittaa, siinäpähän tietävät.

Eipä muuta, toivotaan että meillä kaikilla raskaus etenee hyvin

Mä ja 10+4

 

En hoksaa onko taalla ollu jo puhetta aiemmin, mutta mites teilla muilla tuo mieliala?
?tsella nimittain heittelee ihan kauheesti ja saatan suuttua _todella_ mitattömista asioista.. Ja valilla on jotenkin kamalan masentunut olo, vaikka nautin raskaudesta ja vauva on todella toivottu. En ymmarra itekkaan itteeni kun saatan istua pari tuntia sangyn laidalla ja itkea (en tieda mita) ja sitten taas kaikki on ok.. Taitaa olla ihan normaalia raskausaikana mutta silti

 

miiula: On samaa ongelmaa täälläkin. Saatan suuttua ihan sekunnissa ja leppyä seuraavassa. Jos telkkarissa tulee jotain vähääkään tunteita herättävää niin alkaa vesiputous. Samoin jos mies tekee jotain erityisen ihanaa niin alan heti pillittämään. Onneks se ei ota noita mun heittelyitä hirveen vakavasti kun on kuulemma jostain lukenut että ne tunteet saattaa heitellä

 

Miiula, mulla oli tyttöä odottaessa tuollaista selittämätöntä itkuisuutta. Saatoin vaan maata sohvalla ja itkeä, enkä itsekään tiennyt, miksi. Mulla omega kolmoset kohotti mielialaa ja ne selittämättömät itkutkin loppui tällä kertaa alotin omegat heti ekan ultran jälkeen ja aion niitä nyt syödäkin kevääseen asti, jos kaikki menee hyvin.

Viime yönä tuli taas pyöriskeltyä. Heräsin vessaan, eikä uni meinannut tulla enää millään. Sitten kävi mietityttämään yksi eläinsuojelujuttu, mistä ollaan taisteltu nyt 3kk, mutta kukaan ei pysty(halua) auttamaan... Eipä se uni sitten ainakaan tullut.

Tänään tuli kuitenkin jo ihmeellinen energiapuuska ja keitin aamulla ohrapuuroa! Yleensä tyttö syö Onni-puuroja, kun se niistä tykkää ja ne on niin helppoja ja nopeita. Pienen aamulenkin jälkeen jaksoin vielä urakoida kissojen laatikoihin uudet hiekat ja pestä kaikki pinnat huoneesta, jossa laatikot on. Se hiekkapöly oli jotain aivan järkyttävää (varmaan toistakymmentäkiloa meni roskiin, enkä ikinä haaskaa käyttökelpoista hiekkaa niin paljon)... Koko huone kirkastui ja vaihtoi väriä, kun sain pinnat pestyä. Nyt on eri hiekkaa. Ehkäpä mun aivastelukin nyt loppuisi

Täällä on jo parempi olo etoo enää aika harvakseltaan ja sekin lähinnä, jos tulee liian kova nälkä tai syö itsensä liian täyteen. Väsyttää aika kovasti edelleen, mutta sekään ei ole ehkä ihan niin tyrmäävää enää. Kipuja on, mutta niitä tosiaan oli tytöstäkin, kun taas keskenmenneessä ei ollut. Ja pissalla saa käydä monen monta kertaa päivässä ja pari kertaa yöllä

Aamulla uskaltauduin vaa-alle, eikä vieläkään oltu neuvolan lukemissa... Vaikka olin jo syönyt lautasellisen puuroa ja juonut ison lasin mehua. Seuraava neuvola olisi parin viikon päästä.

Mammafarkut aamulenkillä oli jotain aivan ihanaa! vähän ne on vielä löysät, mutta mukavampi niissä on ulkoilla, kun ei paina eikä purista, eikä tarvi jättää auki tukivyötä pitäisi taas miettiä... Mun vyö on siskolla. Meinasin tilata hattentatilta sellaisen tuubimallisen tukivyön, mutta pienin koko on 36/38 ja se on varmaan liian iso... Normaalisti käytän 34/36, joissain jopa kokoa 32/34. Eikä liian isosta ja löysästä tukivyöstä ole mitään hyötyä. Se olisi ollut halpa. Täytyy kai vielä katsella.

Pihla 12+1 (jo 13. viikko!)

 

Pihla, kunnon tukivyönhän saa terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta. Itse sellaisen hain jättimahaani varten ja se oli kyllä tukeva!

Ja noihin itkuihin on pakko sanoa, että esikoisesta purskahdin kaupassa itkuun kun haluamani tyynyliinat oli alennuksessa että sillä lailla....