~KesäMassut 2007~

Ninnuli,mulla on joka raskaus näkynyt vähän myöhään..siis rakenteellinen "vika"..
Lääkärin mukaan luut ovat sen verran pienet että vauva mahtuu kasvamaan kauan luisessa lantiossa eikä näin näy ulospäin niin aikaisin.Kaksoset kyllä näkyi jo 20 viikolta alkaen ja esikko 25 ja tämä meidän eka yhteinen,reilu vuoden ikäinen josta kuva tuolla profiilissa alkoi näkymään 26 viikon jälkeen.Nyt tuntuu että alkaa näkymään ja mennään 20 viikolla...Hassuu,ehkä tuo vuoden väli tekee sen että paikat ei ehtineet palautumaan niin hyvin,siis mulla on nyt vatsalihakset aika huonossa hapessa,ei aikaa jäänyt kuntoiluu!!!

Riina-Niina,mulla istukka etuseinämässä ja mitään en ole kuullut että pitäis varoa...Muakin kiinnostaa jos jollakulla tietoo enempi!!

Mun varmaan pitäis tiettää paremmin mutta nyt esitän tyhmän kyssärin...Mä kun sektioo pelkään hullun lailla....Mitä jos joudun hätäsektioon,mistä lekurit tietää etteivät viillä istukkaa joka on tuossa kakkuna eessä???

Mulla nä sektiopelot kummittelee joka raskaudessa ja aina vaan vahvemmin... :ashamed:
Pitäiskö tatuoida masuun että istukka eessä,älä viillä tästä ja piirtää istukka!!! :kieh:

Njoo,nyt mentävä iltapalalle,kaamee nälkä!!!

huomenna saaan kirjoittaa kakkosella alkavan jo!!!Jihuu!!!
19+6 =)

 

\

Mun varmaan pitäis tiettää paremmin mutta nyt esitän tyhmän kyssärin...Mä kun sektioo pelkään hullun lailla....Mitä jos joudun hätäsektioon,mistä lekurit tietää etteivät viillä istukkaa joka on tuossa kakkuna eessä???

Mulla nä sektiopelot kummittelee joka raskaudessa ja aina vaan vahvemmin... :ashamed:
Pitäiskö tatuoida masuun että istukka eessä,älä viillä tästä ja piirtää istukka!!! :kieh:

Peesailen tuota sun kysymystäsi eli ihan samaa asiaa olen tänään miettinyt...
Jos joku tietää vastauksen, niin kertokaa pliis! :attn:

 

\

\

Mun varmaan pitäis tiettää paremmin mutta nyt esitän tyhmän kyssärin...Mä kun sektioo pelkään hullun lailla....Mitä jos joudun hätäsektioon,mistä lekurit tietää etteivät viillä istukkaa joka on tuossa kakkuna eessä???

Mulla nä sektiopelot kummittelee joka raskaudessa ja aina vaan vahvemmin... :ashamed:
Pitäiskö tatuoida masuun että istukka eessä,älä viillä tästä ja piirtää istukka!!! :kieh:

Peesailen tuota sun kysymystäsi eli ihan samaa asiaa olen tänään miettinyt...
Jos joku tietää vastauksen, niin kertokaa pliis! :attn:

No itse asiassa mä en tiedä, mutta kyllä uskon, että se tieto hankitaan missä istukka on ennen leikkausta, samalla kun salia valmistellaan ja muutkin oleelliset tiedot esim.veriryhmästä saadaan.. Jos on se sairaala missä on ultrissakin käynyt niin siellähän on koneella tiedot ja äitiyskorttiahan pitäisi kantaa aina mukana, mistä tiedot myös löytyvät.

Ja tietysti jos hätäsektioon menee esim.sen takia että lapsivesi vihreää, niin voihan sitä vaikka karjua sinne saliin mentäessä että 'se istukka on sit tossa edessääääh!!'

Mutta isss, faktatietoa mulla ei ole, näin kuvittelisin kuitenkin menevän, kannattaa tietty neuvolassa kysyä jos kovin vaivaa

 

Huomenia!

Taas yrittää flunssa iskeä meikäläiseen, ei yhtään kiva. Ei tästä ole kauankaan kun edellinen loppu.

Pomulalle onnea uuteen kotiin ja pahoittelut mummosi kuoleman vuoksi. :hug:

Pepsukka nuo sinun tuntemuksesi ei ole lainkaan epänormaaleja. Monet käy raskauden aikana läpi aivan samanlaisia tunteita, mutta niistä ei ehkä niin paljon puhuta. Raskaus ja lapsen saaminen ovat niin isoja asioita naisen elämässä, että eihän se ole mikään ihme että tunteet menevät laidasta laitaan. Ja kaikki eivät vaan nauti raskaana olosta ja sen tuomista vartalon muutoksista yms. Toivottavasti miehesi ymmärtäisi sinua ja voisitte keskustella asioista. Hyvä olisi myäs jos voisit neuvolassa puhua tuntemuksistasi. Jaksamisia sinulle :hug:

Kreecher Noinkohan teille on siis kolmas poika tulossa Meinaan vaan ton sun ultraunen perusteella. Mä oon joka pojan odotusaikana nähnyt unen missä oon ultrassa ja siellä näkyy pippeli ja kolme poikaa tosiaan saldona tähän mennessä! Vielä en oo nähnyt unta tän uuden tulokkaan sukupuolesta

Liikkeistä Mulla oli tossa pari päivää tosi hiljasta masussa, mutta niinkuin PikkuMyy ja Hiiviökin kirjoitti ihmeen rauhallisena pysyin. Tokihan sitä jonkinverran mietti, että onkohan kaikki ok, mutta mitään pakokauhua en saanut itselleni lietsottua, jotenkin vaan oli sellanen tunne, että kyllä siellä hyvin voidaan. Eilen sitten vaavi olikin illalla tosi vilkkaana. Niin selkeitä ja voimakkaita potkuja en vielä ollut tuntenutkaan, oli kyllä niiiiin ihanaa =)

Niini aika hauska tuo teidän ultrassa tehty sukupuolen veikkaus Ei varmaan juu kannata tuohon arvaukseen paljon luottaa Että toistaiseksi odottelette sitten vehkeellistä tyttöä

Ummetuksesta on tullut tuttu vaiva minullekin. Erityisen pahana se on yövuoro putken aikana. Vapailla sitten maha toimii paremmin.

Riina-Niina toivotaan, että istukka nousee kohdun kasvaessa niin, että alatiesynntys onnistuu. Mulla oli edellisessä raskaudessa kans sama homma, mutta nousi sitten riittävän ylös, ettei leikkausta tarvittu. Jouduin kyllä olemaan varovaisesti kunnes se nousi, sillä mulla se istukka vuoti runsaasti verta ollessaan kohdunsuun päällä.

Kata ei varmastikaan se, että istukka on etuseinämässä anna aihetta erityiselle varovaisuudelle. Tossa Riina-Niinan tapauksessa, kun istukka on lisäksi kohdunsuun päällä voi olla syytä olla vähän varovaisempi.

Mukavaa pakkaspäivää kaikille :wave:

Teppana & pikku-ukko 17+4

 

Täällä ollaan aika surkeella mielellä. Maanantaina kävin neuvolassa eikä saanneet kunnolla sydänääniä kuulumaan niin passittivat ultraan. Vauvalla olikin sitten kaikki hyvin,mutta nyt näyttääkin siltä että syntyy aivan liian aikaisin. Kohdunkaula oli enään vaan kymmenen milliä piduudeltaan. Tässä ollaan sitten sairaaslomalla niin kauan kuin lapsi syntyy.Mitään ei oikeastaan voida tehdä muuta kuin syödä lääkkeitä mitkä saattaa pysäyttää lyhenemisen.
Ja nyt odotellaan että kestääkö niin kauan että olisi mahdollista vauvan jäädä henkiin vai saadaanko taas enkelivauva.

 

\

Täällä ollaan aika surkeella mielellä. Maanantaina kävin neuvolassa eikä saanneet kunnolla sydänääniä kuulumaan niin passittivat ultraan. Vauvalla olikin sitten kaikki hyvin,mutta nyt näyttääkin siltä että syntyy aivan liian aikaisin. Kohdunkaula oli enään vaan kymmenen milliä piduudeltaan. Tässä ollaan sitten sairaaslomalla niin kauan kuin lapsi syntyy.Mitään ei oikeastaan voida tehdä muuta kuin syödä lääkkeitä mitkä saattaa pysäyttää lyhenemisen.
Ja nyt odotellaan että kestääkö niin kauan että olisi mahdollista vauvan jäädä henkiin vai saadaanko taas enkelivauva.

:hug:
Lepäilehän kovasti (no juu, varmasti käskemättäkin...) ja keräilet vaan viikkoja kasaan. Toivottavasti nuo lääkkeet auttavat!

 

Voi FISU varmaan todella kurja ja alhainen mieli sulla :hug:
Älä silti anna vielä periksi, koskaan ei tiedä miten asiat menee ja nyt pidät vain huolta itsestäsi ja olet rauhassa niin ehkä se siitä vielä loppuu se lyheneminen ja vauva pysyy matkassa loppuun asti!! Malttia nyt vaan sitten, vaikka epätoivoiselta näyttäisikin.

Nalle-puhko se kyseli siitä turvavyön alentimen tarrasta, mulla on kans se alennin, mutta Be safe merkkinen ja siinä on kaksi nastaa jotka on todella tiukkoja.. joten ei tarroja. Mutta oletko katsonut josko voisit ne tarrat purkaa siitä alentimesta ja ommella siihen uudet? Koska ei siitä ole kyllä sinulle apua kolarissa jos tarra irtoaa ja vyö singahtaa vauhdilla masun päälle.

Pikku-myy, onko tänään konserttia teillä.. heh.. *Voin vaan kuvitella kuinka rasittavaa on kuunnella sitä laulua*
Meillä on isän luona iso Kakadu ja kaks pienempää kaijaa, joita en nyt tiedä mitä ne on.. mutta ihan älytön mökä.. Minä kyllä olen niiden pölylle allerginenkin, että hyvä syy aina olla menemättä..
Niin ja vielä siitä Colasta, ehkä se sitten onkin se kofeiini sen sokerin kans joka siihen auttaa.. kun fanta ja muut ei kyllä auta mua. Ja kahvia en ole koskaan myöskään juonut, mutta pepsi max riippuvainen ollu jo monta vuotta.. hampaissa ei silti yhtään reikiä, mutta välillä vihloo.. heh.

hitsi, en nyt muista yhtään mitä piti kommentoida..

Ummetuksesta oli asiaa.. Mulla on niin päin vastoin kuin teillä, alku raskauden olin koko ajan ripulilla ja kanaa jos söi niin heti kaikki ulos.. ja nyt toimii joka aamu maha heti ku herään.. siis paremmin toimii vatsa kuin koskaan..
Mysli ja näkkäri sekä luumut sun muut on tieten hyviä toimittajia, sekä se pajalan puuro, eli puuro missä paljon luumuja ja aprikooseja. Sitä vanhainkodilla on monesti.. mutta nämä koti konstit kaikki on varmaan jo kokeillutkin

Rakenne ultra . Siellä oltiin toissapäivänä.. ja turhaan en mitään mittoja ala laitteleen.. mutta siis vauvalla oli kaikki hyvin ja laskettu aika siirtyi 28. toukokuuta..
Mutta toivottavasti saan silti hengailla täällä??? kun olen varma että tulee kesäkuun alussa.. niinku joskus alussa sanoivat..

Vauva oli edelleenkin poika, ja todella hyvin ja selkeesti näkyikin.
Ihana ja yllättävä oli se tilanne, kun siinä minä menin makaamaan sängylle ja isälle vieressä tuoli ja molempien pään päälle iso laajakuva tv, jossa se ultraus näkyi koko ajan ja lääkäri sai tietokoneen hiirellä sinne kuvaan koko ajan näytettyä missä on mikäkin.
Tarkasti käytiin kaikki läpi ja kivoja kuvia sai jaloista ja käsistä ym. mistä aina mitattiin luut. Kaikki siis hyvin ja poikaa odotellaan..

Käytiin sen kunniaksi ostamassa sitten yhdistelmä vaunut ja niihin sopiva turvakaukalo.
Ostettiin Quinnyt ja siihen se Maxi-cosin kaukalo.. ihanan tyylikkäät ja mielestäni hieman poikamaisen näköiset rattaatkin kun on iskarit ja kaikki Vaan aivan sama, olisko tyttö niin nuo rattaat olisiin halunnut.

Tänään sitten siirrellään tuota meidän pyöreetä sänkyä ja aletaan katsoon minkälainen vauvan sänky tuonne huoneeseen mahtuu ja mihin..

Tässä oli varmaan taas nokko omaa napaa.. mutta toivottavasti ei kyllästyttänyt.

Niin ja Kata , kiitos niistä uima ja tissi vinkeistä.. Arvaa olenko nyt sitten joka yö nähny unta, että on joku imetys homma ja tissi tulehtunu ym.. aivan sekoa.. heh.

Nyt palaamisiin jälleen..

Moonlight ja sebbe 20+ 5 näillä uusilla tiedoilla siis..

 

Voih FISU74, voimia sulle ja toivotaan kaiken sujuvan hyvin loppuun saakkaa. Yritä pitää mieli positiivisena koska stressi hormoonit ei hyvää tee. Täållä ainakin ollaan hengessä mukana ja onneksi olet hyvissä ja osaavissa käsissä hoitoa saamassa.

:hug:

Ummetuksesta, kätilöiltä kuultu vinkki ja hyväksi havaittu ja koettu on KIIVI tai pari. Synnärillä kun on vaikea ekan kerran käväistä pöntöllä isoilla tarpeilla niin kiivi on ollut hyvä pehmentäjäja vauhdittaja siinä hommassa Ei tietenkään sovi allergikoille mutta muita rohkaisen kokeilemaan.

Kamal, armoton päänsärky ollut vaivana jo parina päivänä. Hirvee jyskytys otsalla ja rasituksen yhteydessä tuntuu että pää hajoaa. Joten eilisilta meni kotona pötkötellessä.

Nla Kuulumiset tältä päivältä:
RR 110/62
Pissa puhdas
Sydän äänet 140-145
Hb 122
SF mitta 17 cm
ELi kaikki ok. Nyt vaan ultraa odotellaan.

tinzu 18+6<br><br>

 

FISU74: Ikävä, että olet saanut kurjia uutisia. :hug: Toivotaan, että kaikki menee hyvin. Suojelusenkeleitä mukaan matkallenne !

Useampi teistä on sanonut, että on ihan normaalia tuntea sellaisia tuntemuksia kuin itse tunnen (eli ei aina sopeudu heti raskauteen). Varmastihan se on totta. Välillä vain ahdistaa, kun tuntuu, että kaikki ovat ylpeitä mahastaan ja esittelevät sitä mielellään. Minulla kun ei edes ole vielä kuin ihan pienen pieni massu kasvanut, niin silti välillä AHDISTAA ! No ehkä ajan kanssa. Mieheltäni on ihan turha hakea tukea tähän asiaan, kun ei hänellä ymmärrys riitä. :kieh:

Ensi viikko lähestyy, vaikka ajattelin, ettei se ikinä tule. Vihdoinkin sitten pääsee ekan kerran neuvolalääkärille ja rakenneultraan. Peräkkäisinä päivinä nämä tapahtumat. Olen käynyt neuvolassakin vasta yhdesti (tai no kahdesti, jos ilmoittautuminen lasketaan- silloin ei kyllä tehty mitään).

Mutta samalla, kun rakenneultra lähestyy, pelkokin tuntuu kasvavan. Jatkuvasti sitä miettii, että entä jos kaikki ei olekaan hyvin. Sukupuoliasiakin jännittää; haluan niin kovasti tietää. Minulla ei ole mitään tyttö- tai poikatuntemuksia, en ymmärrä, miten joillakin niitäkin tuntemuksia syntyy. . Alan tosiaan tuntea itseäni epänormaaliksi odottajaksi... :ashamed:

Poskiontelutulehdus taitaa olla ja ehkä korvatulehdus. En vain ole jaksanut lääkärille asti mennä niistä valittamaan. Poskiontelotulehduksesta en uskalla edes valittaa, kun pakottaisivat tyhjennykseen, mihin en todellakaan aio mennä (edelleen järkyttävä neulakammo). Mutta pääkipu alkaa jo olla niissä mittakaavoissa, että antibiootit taitaa olla pakko ruikuttaa, jos ei helpotu maanantaihin mennessä.

Massussa tuntui eilen taas vähän liikettä. Kuinkahan vilkas pienokainen siellä oikein pyörii. :heart:

Hermot on todella kireänä, etenkin kun tuntuu, että toinen osapuoli jotenkin tahallaan haluaa jatkuvasti loukata. Saa nyt nähdä, miten tässä jaksaa yhdessä eteenpäin. Ei tunnu ollenkaan hassummalta, vaikka itsekseenkin jatkaisi. Ainakin nyt olen NIIN kyllästynyt kaiken maailman valitusvirsiin. Jotkut eivät tosiaan taida osata ajatella, mikä toiselle parhaaksi..

Plääh...Väsymys vaivaa edelleen todella rankasti ! MItenhän siitäkin pääsisi eroon.

Massu 18+6. Huomenna sitten 19 viikkoa täynnä. Huhhuh...aika menee nopeaan.

 

Fisu74,voi että..Et ilmeisesti ole tuntenut supisteluja lainkaan...Tästä taisin joskus mainita,kaveri sai ,iltei koko synnytyksen tehtyä vailla supparituntemuksia.
Lopussa vähän kuulemma kivisti..

Mitä sait lääkkeeksi?Mulla Adalat Oros.On vaan kamala olo niillä,öisin tuntuu ettei saa happea ja sydän hakkaa vähän väliä kaameeta vauhtia..

Eikö ne ottaneet sua sairaalaan?Sillä vain sairaalassa voidaan tehokkaasti ehkäistä supistuksia ja siellä ei pysty liikkumaan niin kuin kotona..
Musta sairaala olis sulle tällä hetkellä ainoo oikee paikka.Sillä liki 10 viikkoa ois tärkeetä vauvan olla masussa vielä...
Voimia tuleviin päiviin.

kata 20+0

 

No nyt on sitte rakenneultra takana, ja kaikki oli hyvin :heart: Siellä se pikkuinen mellasti ja potki kovasti koko toimituksen ajan. Kaikki mitat vastasi viikkoja, ja aivolohkot, sydämen kammiot, selkäranka jne. näytti normaaleilta. Kuvat vaan oli harmiksemme tosi epäselviä, mutta pääasiahan se on että nähtiin kaiken olevan hyvin!! Laskettuaika olisi mittojen mukaan 27.5, mutta ei alkuperäistä (1.6) muutettu, koska poikkeaman pitäisi olla kuulemma 10pvä.Vauva oli asettenut lähtöasentoihin (pää alaspäin, aivan mun virtsarakon yläpuolella), ja painoa oli jo 317g. Ehdottomasti suloisin näky oli kun pikkuinen haukotteli =)

Tässä oli pikaiset ultrakuulumiset, palaan paremmin asiaan myöhemmin. Koskas seuraavilla on rakenneultra-ajat, eli ketä me jännitetään ja koska?

-Tähtitaivas & 20+0-

 

Kiva kuulla noita hyviä rakenneultrakokemuksia Me taidetaan olla seuraavia tai ainakin seuraavien joukossa, aika on maanantaille 15.1. Muksu tuntuu nyt pyörivän masussa aika lailla, saa nähdä alkaako ujostella kuvauksissa...

 

Heipsis!

Taas on paljon tekstiä tullu... Kiva, kun on taas aktiivista.

Alkoihan se poikanen taas mukeltaa ihan enemmälti tuossa illalla ja vielä pitkälle yöhön... Vaikuttaa siis virkeältä lepotauon jälkeen. :heart: En muuten soittanut eilen sinne neuvolaan... Ajattelin seurailla vuorokauden, kun oli niin rahallinen olo ja alkoihan se potkiskelu.

Voi Ninnuli... Kurjaa, että jouduit Noron kokemaan... Oon kuullu sen olevan tosi inhottava. Mulle ei noi vatsataudit jostain kumman syystä yleensä pääse jylläämään... Tai sit tulee vaan äklötys ja vatsakipu, joka ei meinaa mennä ohi, kun aiheuttaja ei pääse pois. Tosi harvoin siis tulee ihan oksun kans, mut peräpää kyllä laulaa välillä varpusia... Eipä ole kumpikaan sen miellyttävämpi. Taas näitä peräjuttuja...

Mä haluisin kans mammajoogaan. En vaan meinannu kevään aikatauluja löytää mistään, mut onneks tuli sit aihetta koskeva alotus. Jumppailemaankin saatan innostua, mut toi jooga kiinnostaa kyllä kovasti monipuolisuutensa takia. Jos vaikka saisin nyt sit kuntoani kohennettua.

Tuosta istukan etuseinäsijainnista on ollut puhetta... Mullahan on kans ja sanottiin sen vuodon alettua, että pitää välttää rasitusta ja olla erityisen varovainen siihen asti, kun vuoto loppuu. Nyt siis istukka on noussut ja voi jatkaa normaalisti, siis sillä varovaisuudella kuin raskaana yleensä. Ei siis käsittääkseni rajoita erityisesti, mikäli vuotoa ei ole. Sektioasiaan en osaa kommentoida.

Mua kans vähän pelottaa mahdollinen sektioon joutuminen, vaikka ajatus arvesta ei häiritse. En tiedä mikä siinä pelottaa, mut kai siitä selviää jos se on parempi lapsen ja mun kannalta. En kauheesti vielä haluu miettiä.

Fisu74:lle voima :hug: ! Tosi kurjaa, että sulla on tollasia uutisia. Mun mielestä kans olis parempi, jos nyt pääsisit sairaalaan lepäämään... Onhan riittävä hoito tosi tärkeetä lapsen selviämiseks. Mä olen myös hengessä mukana... Toivottavasti jatkossa menee paremmin ja saat terveen lapsen riittävillä viikoilla. Jaksamista!

Moonlight-80... Joo, konserttia on, mut huomattavasti rauhallisempana. Lennätys onneks vie niiltä liiat energiat, tosin samalla myös mun hermot... Ehkä jotain 10 kertaa syönnin aikana kävin hätistämässä ne kirjahyllystä pois ja sit lopulta laitoin ne takas häkkiin. Sit se huuto alko kunnolla, mut oma oli vikansa, joten turha valittaa. Toisaalta mun hermot on edelleen koetuksella. Alkaa jotenkin tuntumaan siltä, että tällä on tarkotus... Vauvalla on varmasti koliikki.

Kakadut on ihania, mut TOSI kovaäänisiä... Mä siis mieluummin siedän amatsonin tempperamenttia tai sit otan vaikka jakon. Arat on kans ihania, mut tarvii niin pirusti tilaa ja aikaa, että tuskin lapsiperheen lemmikiks kannattaa edes harkita. Jännä toi allergiajuttu... Lintujen pöly kuulemma allergisoi herkästi, mut mä moniallergikkona en oireile noille tirpoille. No, ovatkin ainoot mulle sopivat rapsutettavat lemmikit, joten ihan kiva. Olis kyl kiva tietää, mitä ne kaks muuta isälläs olevaa on. Kuuluuko muuten jompaan kumpaan yhdistykseen?

Olipas siinä nyt lintujuttua... :ashamed: Pahoittelen. Ne on nyt meidn perheessä vähän niin ku lasten asemassa...

Ihania ultra-, lääkäri- ja neuvolakuulumisia taas.

Kiitos Tinzu kiivi-vinkistä. :flower: Oon tehny mielenkiintosen havainnon... Oon allerginen vihreille kiiveille, mut en oransseille. Siispä herkuttelen ja hellin vatsaani karvattomilla pompuloilla...

Pepsukka81... Joo ei tosiaan o epänormaalia noi sun tuntemukset. Asiat voi kokea monella tavalla. Kyllä se ajan kanssa. :hug: Koita vielä jutella miehes kanssa... Sen on varmaan vaikee päästä jyvälle siitä, miltä susta tuntuu. Meillä ainakin oli alussa vaikeuksia, mut puhumalla siitä selvittiin ja nyt on mies paremmin mukana. Miesten on vaikee ymmärtää jo sen takia, kun eivät ite koe samaa ja ajattelevat niin eri tavalla. Mut se ymmärrys on kyl mahdollista löytää... Älä anna periks. Anna vaik lukee siitä, miten raskaus vaikuttaa naiseen. Ja sillä linkillä en sit tarkottanu loukata enkä leimata... Ajattelin, et jos siitä olis apua ajatusten kanssa. Voimia myös sulle ja pikasia paranemisia myös. :hug:

Ja takaisin omaan (.):an... Kertauksena vielä, että meillä ultra on 22.1. eli viikkoja on sillon 20+3. Enää viikko... :heart: Joku muu oli samana päivänä... Vai oliko useempi? Nyt en muista. Se on sit samalla lääkärineuvola, vaikka tutkimuksen tekee kätilö. Kummallinen käytäntö.

Muistaakseni joku on kirjotellut täällä rytmihäiriöistä... Miltä ne tuntuu? Mulla kun on ollu jo monta päivää outoo tykytystä rinnassa ja tuntuu aika usein. Siitä oon vähän huolissani, kun ei o sellasta aikasemmin ollu.

Tässä varmaan tällä kertaa riittämiin... Mä se en osaa kirjottaa lyhyesti. :headwall: :ashamed:

:wave: PikkuMyy-80 ja poikanen rv 19+0 :wave:

 

nyt tulee lyhyt kommentti vaan. meillä on rakenne ultra ens ma 15 päivä. kerron sitten ma illalla kuulumisia sieltä.

muakin hirvittää se kohdunsuun lyheneminen. mullakin kun on ollut noita supisteluja. mahtaiskohan ne siellä rakenneultran päätteksi kurkata mikä tilanne siellä alapäässä mahtaa olla??

Hani ja Samppa 19+4

 

Hei vaan kaikille

Liityn uutena jäsenenä KesäMasut 2007 keskusteluun, odotan esikoista ja menossa viikko 18.

Asun ulkomailla ja täällä nuo rv:t lasketaan viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Onko Suomessa sama laskutapa vai lasketaanko rv:t oletetusta hedelmöitysajankohdasta? Yksityiskohtahan tämä vain on mutta lopulta se muuttaa kuitenkin 2 viikolla tuota lukua riippuen laskutavasta ja olisi kiva puhua samoilla viikoilla kuin te siellä Suomessa.

Joka tapauksessa, on mukava lukea muiden odottavien ilon ja huolen aiheita. Opin joka kerta jotain uutta tai havahdun siihen etten ole todellakaan yksin vaikka mieheni on loistava tuki ja ympärillä useita muita odottavia. Nyt voin kuitenkin jutella omalla äidinkielelläni ja saada vertailukohtaa siihen miten Suomessa raskautta seurataan ja mitä neuvoja siellä annetaan.

Pikaisiin kuulumisiin ja hyvää viikonloppua!

 

Bindi73; Täällä lasketaan myös ihan viime kuukautisista laskettu aika Ja jos haluat, voisit myös oman tarkan LA:si kertoa, niin voisin sinut oikeaan kohtaan tuonne listaan lisätä.

FISU74; Oikein paljon voimia, toivottavasti vauva nyt jaksaisi vaikka 10 viikkoa vielä sinnitellä... Hassua kyllä tosiaan, ettei sairaalaan otettu, siellä tilannetta olisi kuitenkin helpompi seurata ja auttaa...

Sitten omaa (. ): Eli mun pitää vielä vajaa kaksi viikoa odotella sitä ultraa, vasta 25 päivä... viikkoja silloin 19+4. No onneksi maanantaina on kuitenkin neuvola niin pääsee taas kuuntelemaan sydänääniä

Näiltäkö viikoilta suurinpiirtein alkaa tuo Sf-mittojen seuraaminen? (ei yhtään esikosta muista)...

Tänään on taas tuntunut muutamia napsahduksia, mutta vauvan siellä uskon taas temmeltävän... tuntuvat kuitenkin niin erilaisilta kaikkiin muihin poksahduksiin verrattuna.

Sitä myös tässä miettinyt, että koska liikkeet alkavat vahvistua ja tuntua päivittäin ja muutenkin useammin? (ei taaskaan yhtään esikolta muista )

Mutta nyt pitää mennä katsoo kun poika riehuu tätinsä kanssa etteivät tapa toisiaan!

-Hiiviö & Elvis 17+5-

 

Pikku-myy; nopeesti vaan alan kommentoimaan sulle noista Rytmihäisiöistä, eli jos sulla tuntuu vaan lisälyöntejä rinnassa.. eli sydän lyö vähän niinku extroja.. niin ne kuulemma kuuluu raskauteen ja mulla ainakin tuntu tosi paljon niitä ku olin kuiva..eli en juonu tarpeeksi. Eli kokeileppas ihan lepoa ja juo runsaasti niin varmaan sitten rauhottuu. Ne on tosi inhottavan tuntusia, mutta ei ole vaarallisia lääkärin mukaan. Tietysti jos sulla alkaa tuntuu jotain kipua tai muuta, niin kannatteehan sitä käydä tarkistuttamassa ettei ole muuta sitten.

Ja linnuista..
Meillä oli kotona silloin ku olin pieni niin sellanen puhuva Amazoni ja sekin tuotiin Chilestä silloin aikanaan.. Isä on sieltä ja asuu siis tukholmassa nyt, eli ei kuulu mihinkään yhdistyksiin ja nyt tämä neitokakadu on kans oppimassa puhuun ja sekin on tuotu Chilestä ja luulen että ne sen toiset voisi olla kans amazoneja, en ole niitä nyt nähny joten en tiedä.. kuulemma ovat vielä pieniä. Ja tosiaan jännää on tämä minun allergia, kissa tekee hieman allergiaa ja koira ei yhtään.. linnut ihan hulluna. Alkaa ahdistaan henkeä..No se siitä siis.. nyt vauva jututihin.

Tähtitaivas: Me ollaan sun kans siis näköjään samoissa menossa. Meillä kyllä vauva tuolla rakenne ultrassa vielä käännyskeli ja makoili nätisti tuolla masussa pitkin pituuttaan.. ei se mihinkään asentoihin ollut asettunut...

Kuuluuko siis näin aikasin niiden jo mennä jonnekkin asentoon??

tuohon ajattelin vielä sanoa sanasen, tuohon Mistä lääkäri tietää sektiossa ettei leikkaa väärään paikkaan? Siis kyllähän aina ennen sektiota, vaikka olisikin hätä sektio niin lääkäri tutkii missä istukka on ym. Ja kun se aukaisee masun, niin sehän aukaistaan aina kerros kerrallaan.. ei se yhdellä viillolla saa vauvaa jo sieltä ulos. Eli näkee kyllä mihin leikkaa. Ei siis hätää, tuskin väärin leikkaavat. Ja papereissahan se lukee jos aiemmin on tiedossa että jokin on hullusti masussa. .siis istukan ja kohdun asennot sun muut.

No mutta nyt alan akvaarion putsaukseen näin viikonloppua vasten, jotta rakkaat malawini saavat puhtaan kodin myös!

Jälleen hyvät viikonloput!

Moonlight

 

Pikaisesti ilta lukemisella täällä,

Kiitos ultra kuulumisia laittaneille =) niitä on mukava lueskella. PikkuMyy, meillähän on samana päivänä ultrat sitten. Ethän vaan ole Hyas:aan menossa? Sinne minä :wave:

Ajatukset raskausaikana vaihtelevat aina vaikka raskaus olisi kuinka toivottu ja suunniteltu tahansa. Itseänikin alkuväsymyksen ja etomisen aikana suorasta v***tti että olikin tullut lähdettyä leikkiin mukaan. :/ Tosin turhaahan se on, kerran loppuun asti mietitty juttukin voi tuntua vähemmän hohdokkaalta idealta puolisen vuotta projektin alkamisen jälkeen. Samoihin aikoihin kun plussasin tuli jos minkälaisia mielenkiintoisia tarjouksia... niin työ- kuin harrastus maailmasta. Kiltisti piti vaan sanoa "kiitos, mutta ei kiitos. On nyt vähän muita projekteja meneillään" \|O että se otti päähän. Nyt on päässyt jo noista ajoista yli, mutta tiedän että viimeinen kolmannes on rankka, käy taas samoja omaan jaksamiseen liittyviä juttuja läpi.
Mutta ei surra sitä vielä... asioillahan on tapana järjestyä ja niihin (myös ongelmiin) pitää suhtautua sillä tavalla ettei anna niiden lamata itseään.

Tulihan taas syvällistä jorinaa ja pohdintaa, jos nyt kukaan jaksoi lukea

 

Moiks!

Kiva, kun oli tullut jo noin paljon juttua. Ja ihanaa lukea ekoja ultrakuulumisia! Tulkaahan Hani ja Jensa sitten heti maanantaina kertomaan kuulumiset! *malttamaton*

Mä ompelin mun turvavyönalentimeen uuden tarran. Tai no, nyt täytyy tässä kohtaa tunnustaa, että äiti sen kyllä ompeli. Mulla on vähän peukut keskellä tumppuja näissä käsityöjutuissa... :ashamed:

Tinzulle iso kiitos kiivi -vinkistä! Täytyy testata!
Ostin sekä mikrolaxia että laxoberonia (kirjotettiinkohan ne noin...?) tänään. Täytyy myöntää, ettei tuo peräruiske ole ihan hirmuisen miellyttävä kokemus, mutta hyvin sillä kylä sai sen "tulpan" pois. Painoa taisi pudota pönttöön kilon verran...
Uskaltauduin ottamaan tuota laxoberonia, kun sitä on aika moni kaveri raskausaikana käyttänyt ja ohjeessakin sanottiin, ettei haittavaikutuksia ole havaittu. Meni alas huomattavasti miellyttävämmin kuin levolac. Otin vaan sen innoissani tuossa alkuillasta, saapa nähdä, millainen yö tulee. :/

Pepsukka 81 ja tinzu, kuulostaa aika tutulta nuo raskauden aiheuttamat ristiriitatunteet. Mulla tulee edelleen välillä semmonen fiilis, että mitä ihmettä ollaan menty tekemään. Nuo kaksi vanhempaa eivät ole järin vanhoja ja arki on toisinaan yhtä kaaosta jo kahden pienen kanssa! Tuskin se siitä ainakaan helpommaksi muuttuu, kun pieniä on kolme. Tälläkin listalla oli muutamia, jotka odottavat jo neljättä tai viidettä. Kuinka teillä on arki rullannut, jos saa udella?

Tämä hullu täti ilmoittautui just mukaan vapaaehtoiseksi elokuva-avustajaksi! Kuulun paikalliseen harrastajateatteriin ja sen kautta oli haettu raskaana olevaa naista elokuvaan mukaan. Luultavasti siis ohikulkijaksi tms. No, koska olen raskaana ja nainen, niin ilmoitin, että saa mun masun siihen kuvata.

Saara-Antero on alkanut pitää jumppatuokioita ihan tosissaan! Välillä liikkeet huomaa, vaikka olisi itse täydessä työn touhussa. Mukavaa!

Iloista alkavaa viikonloppua kaikille!

Kreecher & Saara-Antero 1

 

Pikasesti vaan jotain kirjottelen.... olen niin rätti poikki puhki ollut tämän viikon, lukemassa teen juttuja oon käyny, mut vastailla en oo ehtiny, enkä kyllä jaksanutkaan =(

:hug: Isoja haleja niille kaikille, jotka tarvitsevat ja ihan vaan muillekkin...

(.) Tosiaan väsymys on tappavaa, tunnit alko torstaina, enkä millään meinaa jaksaa aamulla nousta... taidan ens viikolla käydä rauta arvot tarkistaas, että lisätäänkö vaan rautaa, vai mitä mahtaa tää väsymys olla.

Meillä masussa myllätään oikein mukavasti... mieskin tuntee jo kädellä masun päältä joitain liikkeitä.... on tosi jännää... olen huomannut myös että vauvelille on kehittymässä kiva musiikki maku=) taitaa metallimiehiä/naisia tulla... virsistä se ei oikein tykänny=)

Paino juui ja juuri on pysynyt sen 85,5 yläpuolella, kun sen alle ei sais laskea... mut tuntuu että saa syödä ihan tajuttomasti silti...

Ummetuksesta, tunnun pitävän kakkakirjaa raportoin aina miehelle(jota ei tietenkään vois väempää aihe kiinnostaa) että kun ei saa mitään ulos ja sitten kun on puolentunnin öhinän jälkeen noin kolmen päivän välein saanut tuotettua jotakin, niin ilmotan suureen ääneen... ihanku ois joku saavutus Mahtaako raskaus pehmentää ajtuksen juoksua?? tai jutun tasoa... oon pikkusen alkanu epäilemään, että ihan tavallisista asioista tuleekin epäitsestäänselvyyksiä(selkeää suomea) =)

Pinnasänky on nyt sitten varattu ja ens kuun alussa saadaan se.... ostin pinnasängn pehmusteita varten kangasta eurokankaasta..., ihania pikkupupuja liilallla kankaalla... en voinu vastustaa kiusausta :saint:

Mutta tosiaan ultra on perjantaina ja neuvola sitten 2.2 perjantaina...

Mutta nyt heipat ja tää äityli menee nukkumaan :wave:

Maariana+Iinuska 19+4(mahdoinkohan laskea oikein??)

 

Nopea kommentti ennen nukkumaan menoa..
Moonlight: Ei vauvojen ainakaan mun tietämyksen mukaan (korjatkaa jos olen väärässä) pidä asettua vielä vähään aikaan mihinkään tiettyyn asentoon. Meistä vaan oli hassua, kun kätilö sanoi että pikkuinen se jo treenailee lähtöasentoa

Kiva jos saadaan taas maanantaina lisää ultrakuulumisia!!!
Hyvää viikonloppua kaikille kesämassuille :wave:

 

Heip!

Fisu74: Voi harmi! :hug: Positiivista se, ettei vauvalla ole ilmeisesti mitään hätää niin kauan kun vaan kohdussa pysyy! Yritä nyt ottaa oikein levollisesti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Varmasti helpommin sanottu kuin tehty... Paljonko sulla on viikkoja kasassa, jos saa udella?

Pepsukka: Musta on kuitenkin kiva lukea, kun sä kerrot tulevasta vauvasta ilolla ja :heart: :iä viljellen! Siis vaikka oma olo ja kehon muutos ahdistaisikin. Ootko miettinyt, että ottaisit miehen mukaan neuvolaan ja juttelisitte ulkopuolisen läsnäollessa tuntemuksistanne? Tai jos miehesi edes suostuisi kuulemaan ulkopuoliselta "asiantuntijalta" kuinka naisen mieli toimii raskauden aikana. Me käytiin esikoista odotellessa kerran juttelemassa ja se kyllä auttoi kummasti =)

Kreecher: Teiän pikkukolmosesta tulee leffatähti jo ennen syntymäänsä Aika jännää!

Mulla ummetus on ollut aika satunnaista. Noilla leseillä ja kuitupitosilla leivillä vatsa on toiminut ihan ok, mutta ilmaa kerää inhottavasti... Ja vähän samaa vikaa, kun Maarianalla: selostan miehen mielestä ihan liian tarkkaan vessasuorituksiani

Tervetuloa uudet! =)

Oli taas kiva lukea ultra- ja neuvolakuulumisia! Kirjoitelkaa muutkin samaan malliin, kiitos!

Pikkuinen tönii housujen vyötärönauhaa :heart: Onkohan se liian kireellä? Täytyy löysätä, että mahtuu pikkuinen rauhassa mupeltamaan. Ihanaa, kun tuntee liikkeitä jo joka ilta! Kai ne voi vielä kadotakin joksikin päiviksi niin kuin muutamilla teistä on käynyt.. Mut nyt nautin näistä!

-ebbuliini rv 16+1-

 

Ensiksi pahoittelut Fisulle,kun joudut lepoon.Pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin. :hug:

Kiitos kaikille,jotka pahoittelivat mummoni johdosta.
Ja asunto asiakin ratkeaa viim.ma,mutta kyllä kaiken pitäisi mennä hyvin.

Nyt vaan olen aivan loppu ke 9,5h töissä(19.30 asti)..to kanssa 19.30 ja tänää 18,jonka jälkeen huonekaluja katsoon,joten myös 20.30 pintaan himas...huominen vielä töitä..kunpa vaan jaksaisi.Nyt menen nukkuun.

Pikkumyy meillä ainakin rakenneultra samana päivänä.
Eilen neuvola ja sydänäänet 140...

Mulla on lihominen 507g/vko-mitäs teille muille sanottu??????
Taidan olla valas kun kesäkuu koittaa No olihan painoindeksi 20 lähtökohdas,et kuulemma saa nousta.

 

Heippaus, kaikki KesäMasut!

Onpa mukava, kun jaksatte ahkerasti kirjoitella kuulumisianne ja ajatuksianne. En olisi ikinä uskonut, että tällaisesta keskustelupalstasta voi tulla riippuvaiseksi eli lähes päivittäin on luettava uudet kirjoitukset ja välillä jopa useamman kerran päivässä.

20viikon virstanpylvään kunniaksi kirjoitan minäkin. Siis puolessa välissä jo on tämä raskaus. On ollut kiva tässä viime aikoina todeta kyselijöille, että puolessa välissä mennään. Jotkut ovat todenneet, että maha on vielä pieni, mutta kyllä se mielestäni on tosi iso. Neuvolassakin sanottiin, että kivasti raskaus jo näkyy. Painoa on tullut mielestäni turhan nopeasti lisää, vaikka neuvolatäti rauhoittelee, että hoikilla saakin tulla. No, en kyllä enää ole hoikka, kun mahan lisäksi läskiä on kertynyt joulusuklaan ja muiden herkkujen ansiosta sinne sun tänne. Pitänee jatkossa keskittyä vain kunnollisen ruuan syömiseen ja jättää herkut miehelle. Joku siitä painon noususta kyseli, niin mulla on tullut jopa 700g viikossa. Hui, kamala! Hävettää ihan tunnustaa. Nyt pitää laittaa ruoka-ja liikuntatottumukset kuntoon.

Pepsukka81 kirjoitteli, että pienikin masun kasvu ahdistaa. Tavallaan voin samaistua sinuun, vaikka itse olen mahan kasvusta ollut onnessani. Muu läski sitten onkin toinen juttu. Ennen raskautta olin aika tarkka siitä, että kehoni pysyisi "ruodussa". Ei se niin helppoa ole antaa periksi ja ottaa vastaan koko paketti eli kaikki raskauteen liittyvät fyysiset muutokset. Kyllä aina välillä päivittelen nykyistä olomuotoani ääneen ja mieheni tehtävä on sitten vakuutella, kuinka tärkeää tehtävää teen kantaessani meidän lasta. Uuteen kropanmuotoon sopeutuminen on kyllä helpottunut siksi, että mies jaksaa ihastella masuani ja kehua minua edelleen kauniiksi (siis hänen silmissään, muut saavat olla sitten muuta mieltä). Pepsukka, varmasti miehesi pikku hiljaa kasvaa viisaaksi isäksi ja puolisoksi, joka osaa olla sinulle tukena ja kannustajana. Jutelkaa paljon!

Fisu, voih, olipa kurja kuulla ikäviä uutisia. Levollista mieltä sinulle! Kaikki menee varmasti hyvin. Tuossa syksymmällä suvussani yhdellä äidillä oli vaikea raskaus ja pieni meinasi syntyä aivan liian aikaisin. Ei olisi niillä viikoilla vielä selvinnyt. Lepoa ja sairaalassaoloa piisasi pitkät pätkät. Ennen joulua sitten syntyi kymmenen pisteen poika. Tämä vain rohkaisuksi sinulle!

Bindi-74, tervetuloa joukkoon!

Synnytysvalmennuksesta kyseltiin. Meillä kuulemma sovitaan valmennuskerrat ensi neuvolakäynnillä helmikuussa. Valmennusta on sitten muistaakseni viisi kertaa ennen synnytystä ja kerran, kunhan ryhmän kaikki vauvelit ovat syntyneet. Meillä päin tosin puhutaan synnytysvalmennuksen sijaan perhevalmennuksesta. Toivottavasti on kiva ryhmä. Kommelluksia on kuulemma sattunut, kun samaan ryhmään on osunut vanhoja heiloja ja sen sellaista. No, meillä ei taida olla moisesta pelkoa tällä paikkakunnalla.

Ninnulille onnea tiskikoneesta ja toivottavasti olet jo toipunut taudista. Me olemme yli puolivuotta tiskailleet käsin ja odotamme kuin lehmät kesää uuden kodin valmistumista. Muun hyvän lisäksi siellä on tiskikone, jee. Helmikuun alussa pääsemme jo muuttamaan unelmiemme rivitaloon, joka on ihan uunituore.

Tähtitaivas kyseli ultra-aikoja. Meillä se on ensi viikon keksiviikkona. Kivaa ja jännää! Tylsä, kun pitää yksin mennä, kun mies on töissä.

Liikkeitä aloin tuntea joskus uuden vuoden jälkeen. Aluksi ne olivat vaimeita ja nyt jo selkeämpiä. Viime viikolla oli ihanaa, kun pieni potkaisi niin napakasti, että mieskin sen kädellään sai tuntea. Mies juuri puhui ripeästä vauvasta ja ihan kuin pikkuinen olisi ymmärtänyt ja antoi näytteen ripeydestään. Sai siinä mies tyylinäytteen reippaasta potkusta, mikä sopikin hyvin, sillä miekkosella oli seuraavana päivänä koulussa tehtävänä arvioida tulevien liikuntaluokkalaisten jalkapallopotkutekniikkaa Tuntui siltä, että mies oli ihan huippuonnessaan vauvan liikkestä, ihan kuin minä sydänäänistä. Oli onnellinen hetki meillä molemmilla. Kyllä vauvelin kasvusta saa olla niin kiitollinen!

Oiskohan tässä tarinaa yhdeksi kerraksi riittämiin.

Iloa ja tsemppiä teidän kunkin raskausaikaan!


Toivoopi,
Manteli-76 ja masumatkaaja 20-0

<br><br>

 

En malttanutkaan ihan vielä lopettaa runoilua...

Eli yksi kyssäri teille kaikille: Mitä liikuntaa harrastatte nyt raskausaikana? Jaksatteko urheilla ja liikkua hyvin? Jotkut kertoivatkin mammajoogasta. Mites muut?

Mua harmittaa jotenkin tämä väsymys ja osittain laiskotuskin. On vaan ollut niin heikko olo alkuraskauden pahoinvoinnin jäljiltä, että kunto ontosissaan päässyt romahtamaan. Liikunta on jäänyt lähes nollaan. Nyt voimien hieman palauduttua voisi yrittää tehdä jotain ennen kuin alkaa loppuraskauden vaivat.
Toistaiseksi olen panostanut kävelyyn ja kotijumppailuun(heh, heh..pari liikettä ja lepo telkun ääressä). Meillä olisi mahdollisuus osallistua johonkin mammajumppajuttuun terveyskeskuksen piirissä. Ehkä ilmoittaudun sinne. Lisäksi olen luvannut tammikuussa vetää muutaman kerran yhtä naisten jumppaa. Viime torstaina oli eka kerta. Jo tuntia suunnitellessani sain reiteni kramppiin ja tunnin jälkeen olin ihan poikki, makasin raatona sohvalla. Onneksi jumppakansa on sellaista iäkkäämmän puoleista, joten aika rauhallisia juttuja voi tehdä.

Joululomalla tapasin yhtä ystävää, jolla oli tuolloin laskettuunaikaan enää reilu kuukausi. Hän oli käynyt vielä ennen joulua show-tanssitunneilla. Suoraan sanottua kateuden pistos riipaisi sisintä. En edes voisi kuvitella käyväni jazz-treeneissä, vaikka aikaisemmin olen tanssia harrastanut. Kai nämä raskauden mukanaan tuomat vaivat ovat kovin yksilöllisiä. Toiset pysyvät tosi vetreinä ihan viime metreille asti, mikä on toki heidän kannaltaa huippujuttu.

No, joo tällainen lisäys edelliseen viestiin.


Manteli-76 ja masu 20rv