***KESÄMASUT KESÄKUUSSA JA HEINÄKUUSSA***

Alkuperäinen kirjoittaja adora:
Saanen ilmoittaa tännekkin että Jadal on saanut tänään pojan, pienen pojan 3270g ja 49cm :heart:

Synnytys ei mennyt loppuun asti ihan suunnitelmien mukaan, hätäsektion päätyi. Ädillä riittänee toipumista.. Toivotaan kaikki jaksamista sinne hänelle :)

t. jadalin ystävä
Toivotaan,että molemmilla on kuitenkin kaikki ok :heart: :hug:

MammaM80 onnittelut teillekin :hug: :flower:
 
HelloShitty
Alkuperäinen kirjoittaja Bad Virgin:
Alkuperäinen kirjoittaja adora:
Saanen ilmoittaa tännekkin että Jadal on saanut tänään pojan, pienen pojan 3270g ja 49cm :heart:

Synnytys ei mennyt loppuun asti ihan suunnitelmien mukaan, hätäsektion päätyi. Ädillä riittänee toipumista.. Toivotaan kaikki jaksamista sinne hänelle :)

t. jadalin ystävä
Toivotaan,että molemmilla on kuitenkin kaikki ok :heart: :hug:

MammaM80 onnittelut teillekin :hug: :flower:
onnea molemmille täältäkin!! :flower: :flower:
ja toivotaan että sekä jadalilla että vauvalla on kaikki hyvin. :heart:
 
Jadalille ja pikkuiselle pidän täällä peukkuja, jotta alun hankaluudet helpottavat! Ja muille vauvansa saaneille myös peukkuja ja onnea!!! :heart:

Mä lähden kans ihan just hakureissulle, eli käynnistykseen. En nyt oikeen osaa jännittää, kun en tiedä mitä odottaa. Mutta ihan hassu olo kyl on.. O-ou. Ilmoittelen sit kun oma pieni on kainalossa.

Nyt heipat ja nauttikaa vauvoista, mahoista ja ihanasta säästä. Mä lähen pukeen sairaalavaatteita....... iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiik.

peppi & pkm (42+1)
 
Pepille tsemppiä!!
Ja uusille vauvan saaneille paljon onnea!!

Minä ja vauva olemme vielä yhtenä kappaleena, varmaan jonkun aikaakin vielä, kun ei mitään hirmuisen eriskummallisia uusia oireitakaan ole tullut, mitä nyt perus ällölimajuttuja. Mutta eipä minulla mikään hirveä kiirekään vielä ole. Saas nähdä milloin alan hermostumaan, nyt on nimittäin alkaneet uniongelmat, tuskailu kuumuuden kanssa sekä alati paheneva heikkohermoisuus. Toi kiukuttelu on kyllä edelleenkin minun kohdallani ärsyttävin oire, en siedä itteäni yhtään tällaisena... Onneksi minua on siunattu ymmärtäväisellä perheellä!!

Pakkailin tuossa miehelle sairaalakassia ja vauvalle kotiintulovaatteita. Niin, ja esikoiselle yökyläkassin. Itelleni en ole vielä pakannut mitään.....!! Mutta enpä mitään ihmeellistä ajatellut pakatakaan. Imetysliivit ja hiuslenkki ovat tällä hetkellä nro 1 listallani. Noo, ja myös jotain namia :p

Meillä olisi yhdet kivat häät tulossa reilun viikon päästä, ja minä haluaisin sinne! Eli päinvastoin kuin ehkä suurin osa tässä ketjussa, mua kiinnostaisi keinot pidellä pikkuista vielä sinne asti mukana! Jalat ristissäkö pitää olla? :D Enpä taida nimittäin kuitenkaan uskaltaa suuriin sukujuhliin ihan muutaman päivän ikäisen pikkiriikkisen ihmisen kanssa vaikka itse olisinkin hyvässä kunnossa, onhan sit kuitenkin jotkut infektioriskit ja muut. Vai mitä mieltä te olette?

Mun tekisi kovasti mieli kirjoitella koko ajan ja pitkiä viestejä kompensoidakseni osaltani tätä ketjumme hiljentymistä mutta huomaan että mulla ei ole mitään kerrottavaa! Täällä minun elämässäni vaan ei tapahdu mitään! Auringonottoa ja suklaan syömistä, siinäpä se! :D

Möhis ja Fantti 39+4
 
Onnittelut taas kaikille vauvansa saaneille! :heart: :hug: :flower:

talvis kylhän minä päivittelen, ja tiedot on siis lisättynä :) kovasti yritän joka välissä päästä koneelle mutta täytyy nauttia nyt vielä näistä muutamista miehen kesis päivistä ja ulkoilla kun se vielä onnistuu ilman suurta häslinkiä ;)

 
nyt on muuten odottajat ja synnyttäneet tasalukemissa 63 - 63 :D
kaikki kadoneet listalaiset ilmoittautukoot! :attn: ei haitttaa vaikkei olis kirjotellutkaan, kiva olis silti tietää milloin vauvat syntyneet ja miten menee :attn:
 
Alkuperäinen kirjoittaja umayya:
nyt on muuten odottajat ja synnyttäneet tasalukemissa 63 - 63 :D
kaikki kadoneet listalaiset ilmoittautukoot! :attn: ei haitttaa vaikkei olis kirjotellutkaan, kiva olis silti tietää milloin vauvat syntyneet ja miten menee :attn:
Mäkin haluan tietää mitä kaikille kadonneille kuuluu :D
 
Pikasesti tulin ilmoittelemaan että meille syntyi pieni tyttö 23.6 tiistaina rv 41 mitoin 3246g ja 48cm pitkä.Synnytys oli nopea ja todella helppo.Kirjoittelen myöhemmin synnytyskertomuksen ja lueskelen paremmin teidän muiden kuulumiset =)

sankofa & pikkunen tyttö 3vrk :heart:
 
Sankofa, MammaM80, Elise2, Sunshine ja labebe :flower: :heart: ONNITTELUT vauvoista!

Jadal , sinulle special:hug: , toivottavasti kaikki on hyvin! :heart: Ja onnittelut pienokaisesta!

Ja jos joku on jääny minulta onnittelematta, niin antakaa anteeksi, pää ei toimi ihan täysillä tän vauvarumban keskellä :ashamed:
 
Onnea kaikille vauvan saaneille :flower: ja aivan älyttömän paljon voimia niille, jotka viel on yhdessä paketissa!!!!

Täällä vauvan kanssa kaikki sujuu leppoisasti: itellä ollu kyllä vähän kurja olo fyysisesti - paljon kurjempi kun ennen vauvan syntymää. Jos viel tarvii joskus valita, niin ei kiitos enää sektioo mulle!

Ninni & Nunnu 1vko - joko siitä on noi kauan :eek:
 
Synnytyskertomusta jos yrittäis kirjottaa...

Eli lapsivedet meni torstai-iltana 4.6. noin puol yhentoista aikaan. Jonkinlaisia supistuksia oli ollu koko viikon mutta ei mitään säännöllisiä eikä mitenkään kivuliaita. Siitä sitten lähettiin ajelemaan sairaalaan jossa oltiin noin puol kakstoista. Synnytysvastaanotossa sitten makoiltiin käyrillä ehkä noin reilu puol tuntia jonka jälkeen kätilö katto kohdunsuun tilanteen. Olin sormelle auki. Lähdettiin sitten miehen kanssa kävelemään ympäri sairaalaa ja ramppaamaan portaita ylös ja alas että synnytys lähtisi paremmin käyntiin ja supistukset säännöllistyisivät. Tätä tehtiin varmaan yli tunti. Tämän jälkeen halusin päästä joksikin aikaa pitkälleen kun väsytti aika tavalla. Mutta heti kyllä huomasin että supistukset harvenivat kun olin vaan paikoillaan. Päätettiin jatkaa portaiden ramppaamista kunhan kätilö ottaisi ensin sykekäyrää ja katsoisi kohdunsuun tilanteen. Tässä vaiheessa olinkin jo kolmesta neljään senttiä auki. Kätilö tarjosi kivunlievitykseksi lämmintä suihkua ja geelipussia joista kieltäydyin vaikka supistuksissa alkoikin olla jo potkua. Sitten taas käveltiin ja käveltiin ja kivuliaita supistuksia alkoi jo tulla tiheään tahtiin. Vähän väliä piti pysähtyä ja odotella että supistus menisi ohi että pystyi jatkamaan matkaa. Jostain syystä emme kuitenkaan kellottaneet supistusten väliä. Joskus puoli neljän aikaan sanoin kätilölle että nyt on pakko päästä pitkälleen ja sain nyt sen lämpimän geelipussin. Kätilö sanoi että otetaan käyrää uudestaan viiden aikaan. Mielessäni ajattelin että miten ihmeessä sinne asti pystyn olemaan ilman tehokkaampaa kivunlievitystä kun sattui jo niin pirusti. En kuitenkaan sanonut mitään. Jotain puol tuntia pystyin makoilemaan kunnes olin niin kipeä että alkoi oksettamaan ja sanoin kätilölle etten kestä enää ilman kipulääkettä. Kätilö katsoi parhaaksi tarkastaa kohdunsuun tilanteen joka olikin jo kuusi senttiä auki. Suorastaan jo rukoilin kipulääkettä. Kätilö sanoi että voitkin lähteä suoraan synnytyssaliin ja alkoi kysellä mitä kipulääkettä haluaisin. Taisin mainita spinaalin. Matkalla synnytyssaliin supistuksia tuli melkein koko ajan. Hyvä että pystyssä pysyin kun sattu niin paljon. Synnytyssalin kätilö kysyi mitä mieltä olisin siitä paraservikaalipuudutuksesta (kirjotetaanko se edes noin), että se olisi nopein mahdollinen puudutus minkä voisin saada. Sanoin että antakaa ihan mitä vaan kunhan vaan kipu helpottaisi. Lääkäriä odotellessa kätilö katsoi kohdunsuun, 8 senttiä auki. Yritin hengittää ilokaasua mutta siitä tuli vaan huono olo. Puristin miestä kädestä että en kestä enää ja samalla rupesikin ponnistuttamaan ihan kamalasti. Lääkäri tuli vihdoin ja alkoi laittamaan puudutetta supistusten välissä. Kätilö mainitsi että haluaisin jo ponnistaa. Jonkin aikaa yritettyään lääkäri totesi että ei onnistu enää että vauva on jo tulossa. Olin hetkessä kokonaan auki. Mä melkein itkin että en mä pysty ilman puudutusta synnyttämään. Kätilö kannusti vaan että tottakai pystyt. Sitten oli ihan pakko alkaa ponnistamaan ja kipu tavallaan helpottui kun sai ponnistaa. 19 minuutin ponnistamisen jälkeen kello 5.24 syntyi ihana pieni tummatukkainen poika, 2990 grammaa ja 48 senttiä rv:lla 39+0!

Positiivinen mieli jäi kyllä synnytyksestä vaikka kipulääke jäikin saamatta. Jos joku olisi ennen synnytystä sanonut että ilman kipulääkettä synnytät niin olisin hulluna pitänyt. Nyt olen tosi tyytyväinen että olen luomusynnytyksenkin saanut kokea! Esikoista synnyttäessä sain epiduraalin ja pudentaalipuudutuksen joka vei ponnistustarpeen kokonaan sillon. Nyt ponnistusvaihe tuntui huomattavasti helpommalta kun oli todellinen ponnistamisen tarve. Synnytys oli tosiaan nopea, noin 3 tuntia 35 minuuttia. Vauva on kyllä kaikkien synnytyskipujen arvoinen!

Toivottavasti jaksoitte lukea ja anteeksi jos kertomukseni on hieman sekava, on välillä pitäny imettää useempaan kertaan ja käydä esikoisen kaa iltapalalla ja vaikka mitä, mutta sainpahan nyt jonkinlaisen stoorin kirjotettua. Yritän tulla kirjoittelemaan myös vauvapuolelle!

liljahelena ja kultapieni (kohta 3 viikkoa)
 
Onnittelut taas vauvan saaneille!!

Täällä kyllä on tooodella hiljaista!
Ja niin, siitäkö se johtuu että muut ovat jo laitoksella? :heart:

Minulla vasta parin päivän päästä LA eikä yhtään sellainen olo että tää pieni olisi ennen sitä, tai heti sen jälkeenkään, vielä tulossa --- Ehkä minusta tuleekin se tämän ketjun peränpitäjä? Yksin täällä sitten huhuilen kanssaodottajia? :D

Upea aurinkoinen ilma tänään ollut. Kauheasti en ole uskaltanut mahaa ruskettaa kun sanovat että synnytyksen jälkeen takaisin kuroutuva pikimusta massu ei olisi maailman nätein asia, tiedä häntä sitte.

Karkkia, sokeria, hedelmiä, jätskiä tekee mieli koko ajan. Uskottelen itselleni että se on vaan tää keho joka haluaa kerätä energiaa tulevaa koitosta varten, ei suinkaan minun, sokerihiiren, ahneus! B)

Möhis ja Fantti 39+5
 
Täällä ei vielä ainakaan ole laitokselle lähdetty :wave: .
Viime yö oli aika tuskaa, supistelemaan alkoi eilen illalla kohtalaisen kivuliaasti (alavatsassa sekä emättimen/kohdunsuun seutumilla tuntui kovin viiltävää ja repivää kipua) ja muuttuivat puolen yön aikaan melko säännöllisiksi ja niitä tuli aluksi 15min ja lopulta 10-8 min välein tuohon klo 5 asti, jonka jälkeen loppuivat kuin seinään :/ . Yöllisen tuloksena sitten tänään ollut kipeät selkä ja vatsa. Alapäässä sellainen tunne kun vauva olisi murskannut ja repinyt sisäsynnyttimiä, istuminen tuottaa aika tuskaa. Onko kenelläkään ollut vastaavanlaisia tuntemuksia alakerrassa?
Tänään olen yrittänyt puuhastella kaiken näköstä, joista voisi olla apua supistusten saamiseksi, mutta melko hiljaista... Hetki sitten tuli yksi napakampi suppari, joka sai aikaan äkkiponkaisun tuolilta lähes ilmaan, eli katsotaan onko luvassa lisää...
Keskiviikkona kävin pyörähtämässä synnärillä, kun epäilin tihuttavani lapsivettä ( usean päivän ajan housuihin lirahteli melko runsaasti jtn nestettä, niin että sain vaihdella alkkareita melko tiuhaan tahtia :/ ). Pikatesti kuitenkin näytti negaa ja kätilö uskoi tihutukseni olevan hormonaalistavuotoa, jota kuulema voi tulla kovinkin runsaasti synnytyksen lähestyessä :whistle: . Samalla sisätutkimuksen teki ja tilanne lähes sama kuin kuukausi sitten, kaulat kadonnut ja nyt reilu sormelle auki, eli odottelua edelleen |O .

Onnea taas vauvan saanneille :flower:

Heidi ja poju 39+6 (kerkesi jo vaihtua vrk B) )
 

Yhteistyössä