Keskenmenon jälkeen kuumeilevat KESÄ 2016

Nonnih, jospa minäkin täältä taustalta ilmottaudun. Elikäs ensimmäinen toiveissa, ikää 38 ja rk rv 18.

 

Jatkettaan. Elikä ensimmäinen raskaus päättyi keskeytykseen 4/16 kromosomipoikkeavuuden takia ja nyt vähitellen yritellään uutta pullaa uuniin. Kivasti näyttäsi elimistö jo palautuvan keskeytyksestä, nelisen vkoa toimenpiteen jälkeen oli jotain menkkojen tapaista ja nyt viime torstaina todnäk. kp 15/28 (?) ja ovis.. Eli näillä näkymin mennään täysin vanhalla rytmillä, hienoo.. Ens vkolla olisi vielä jälkitarkastus. Tähän kiertoon tuskin saatiin siemeniä idäteltyä, mies sijaitsee eri paikkakunnalla joten pitkälti vkonloppujen varassa tää viljely tällä hetkellä on

 

Jatkettaan. Elikä ensimmäinen raskaus päättyi keskeytykseen 4/16 kromosomipoikkeavuuden takia ja nyt vähitellen yritellään uutta pullaa uuniin. Kivasti näyttäsi elimistö jo palautuvan keskeytyksestä, nelisen vkoa toimenpiteen jälkeen oli jotain menkkojen tapaista ja nyt viime torstaina todnäk. kp 15/28 (?) ja ovis.. Eli näillä näkymin mennään täysin vanhalla rytmillä, hienoo.. Ens vkolla olisi vielä jälkitarkastus. Tähän kiertoon tuskin saatiin siemeniä idäteltyä, mies sijaitsee eri paikkakunnalla joten pitkälti vkonloppujen varassa tää viljely tällä hetkellä on

Tervetuloa mukaan saamaan vertaistukea. Kiva saada joukkoon muitakin varttuneempia, jotka yrittävät ensimmäistä pienokaista saada alulle. Tai kiva ja kiva, mutta tiedät varmaan, mitä tarkoitan.

Itse olen 37 v. ja elämäni ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon viime maaliskuussa. Uutta yritetään heti putkeen, mutta elimistö ei meinaa palautua. Kahdet menkat on ollut km:n jälkeen (lääkkeillä tyhjennettiin), mutta ovis tullut myöhemmin ja nyt pitäisi tällä viikolla alkaa tikuttamaan.

 

Tervetuloa ja pahoittelut tänne joutumisesta Nähdäkö se sitten negatiivisena vai positiivisena asiana, että pääsit noin pitkälle... Jatkon kannalta ehkä jopa positiivista, etenkin kun syy on selvä Tsemppiä ja jaksamista, toivottavasti ensi kerta tulee pian ja sillä kerralla on parempi onni matkassa kromosomimäärän suhteen

 

Itse kanssa miettinyt miten sitä osaa suhtautua mikäli joskus vielä plussa suodaan. Yrittänyt järkeillä asiaa, sille mitä tapahtuu ei voi mitään, mutta haluaisin osata nauttia siitä raskaana olemisen tunteesta joka tapauksessa. Joku taannoin kirjoitti että vaikka uusi km tulisi, ei sitä raskaana olemisen onnea silti voi kukaan ottaa hältä pois. Eli halusi nauttia ja "olla raskaana" kunnes toisin todistetaan. Tsemppiä!

Komppaan! Lääkäri soitti tänään tuloksia uusintaverikokeesta, ja hcg oli nyt 12300. Ultraan ensi maanantaina ja pelottaa kyllä hurjasti!

 

forester pahoittelut ja tervetuloa! Pikaista plussaamista!

Unelmia2016 onneksi olkoon! Sanoiko lääkäri mitään siitä, miksi verikokeissa hcg ollut viime kerralla niin vähäinen? Liekö sattunut jokin virhe hcg:n määrittäjällä?

 

Jepa tähtis, täysin oppikirjasta tuo raskaus miun mielestä meni, alkunsa pulla sai ekasta laukaisusta kun raskautuminen oli ees mahd alkaa, luomuna ollaan siis ehkäisty.. Samoin raskauden jatko pahoinvointeineen ja nokanvuoteluineen ym. Ainut pikkujuttu et ylimääränen kromosomi sieltä sitten löytyi. Ultrissakin sikiö sai terveen paperit, ainut omaan silmään pistänyt asia oli et pulla oli välillä aika 'hiljainen'. Päätös oli siis sikäli vaikea kun ulospäin ei poikkeavaa juuri huomannut. Näillä eväillä voi siis uskotella itselleen et yhtä mukavasti menee uuden raskauden kanssa ja kohta meillä VVkin on terveet pallerot vierellä!

 

Komppaan! Lääkäri soitti tänään tuloksia uusintaverikokeesta, ja hcg oli nyt 12300. Ultraan ensi maanantaina ja pelottaa kyllä hurjasti!

Jes. Huippua! Onnea plussasta. Ja tsemppiä ultraan!

 

Nonnih, jospa minäkin täältä taustalta ilmottaudun. Elikäs ensimmäinen toiveissa, ikää 38 ja rk rv 18.

Tervetuloa forester, vaikkakin pahoittelut tänne joutumisesta samalla!

 

Jes. Huippua! Onnea plussasta. Ja tsemppiä ultraan!

Voi kiitos! Nyt ne piinapäivät vasta alkaakin...

 

forester pahoittelut ja tervetuloa! Pikaista plussaamista!

Unelmia2016 onneksi olkoon! Sanoiko lääkäri mitään siitä, miksi verikokeissa hcg ollut viime kerralla niin vähäinen? Liekö sattunut jokin virhe hcg:n määrittäjällä?

Kiitos! Epäili inhimillistä virhettä labrassa, ei kuulemma koskaan ole hänen uransa aikana tosin käynyt... Olisko putkilot sekoittuneet?

 

forest: pahoittelut ja tervetuloa!

Unelmia2016: aikas huikeaa jos ovat putkilot sotkeneet! Toivotaan, että nyt sulla oikean putkilon tulokset ja että ultrasta tulee hyviä uutisia

Itsellä kp19.

 

Ei oo tehty aiemmin mitään, kaavinta eikä lääkkeellistä tyhjennystä. Helmikuussa ollut tuulimuna kun tuli ihan itsekseen ulos niin helposti ja vaivattomasti täysin kivuitta. Mulla ei ruukaa olla menkkakipujakaan juuri ikinä ja siksi pelkään niitä kipuja mitä lääkkeet aiheuttaa. Enkä haluis sitä lorinaa nähä mitä pönttöön tulee ja jos ei se kerralla tyhjenekään niin menee kesäkuun suunnitelmat aivan mönkään. Ehkä vaan pelkään pahinta... Toivottavasti kaikki menis hyvin.

Varaudu tuolla lääkesatsilla ja isoilla siteillä. Itse myös vuorasin sohvan pyyhkeillä koska raunavuodot oli taattuja. En nimittäin jaksanut istua pöntölläkään koko ajan. Se iso vuoto kesti (molemmilla kerroilla, eka alkoi kylläkin spontaanisti) noin 2 vuorokautta, sitten pientä vuotoa 4-5 vuorokautta. Kyllä se sujuu, älä pelkää

 

Jatkettaan. Elikä ensimmäinen raskaus päättyi keskeytykseen 4/16 kromosomipoikkeavuuden takia ja nyt vähitellen yritellään uutta pullaa uuniin. Kivasti näyttäsi elimistö jo palautuvan keskeytyksestä, nelisen vkoa toimenpiteen jälkeen oli jotain menkkojen tapaista ja nyt viime torstaina todnäk. kp 15/28 (?) ja ovis.. Eli näillä näkymin mennään täysin vanhalla rytmillä, hienoo.. Ens vkolla olisi vielä jälkitarkastus. Tähän kiertoon tuskin saatiin siemeniä idäteltyä, mies sijaitsee eri paikkakunnalla joten pitkälti vkonloppujen varassa tää viljely tällä hetkellä on

Tervetuloa tähän joukkoon ja pahoittelut menetyksestä. Täällä saa ihanasti vertaistukea tilanteessa kuin tilanteessa. Hienoa että kroppa on palautunut, ja hyvä on jälkitarkastuksessa käydä.

 

Varaudu tuolla lääkesatsilla ja isoilla siteillä. Itse myös vuorasin sohvan pyyhkeillä koska raunavuodot oli taattuja. En nimittäin jaksanut istua pöntölläkään koko ajan. Se iso vuoto kesti (molemmilla kerroilla, eka alkoi kylläkin spontaanisti) noin 2 vuorokautta, sitten pientä vuotoa 4-5 vuorokautta. Kyllä se sujuu, älä pelkää

Voi ihana Misu! Kiitos lohdutuksen sanoista. Kyllä mä tästä selviän vaikka pelottaakin. Kävin just lääkärin juttusille ja tyhjennys menee niin että meen sairaalaan silloin torstaina. Kohdun koko on yli rv9 vaikkei sikiöt olleetkaan kuin 7+6 kokoiset. Eka lääke nyt otettu ja torstaina sitten alkaa tapahtua. Onneks ne kuitenki kattoo sit vielä päivän päätteeks että kuinka on kohtu tyhjennyt niin se helpottaa myös ettei tarvi huolehtia että tuliko jo kaikki.

 

Voi ihana Misu! Kiitos lohdutuksen sanoista. Kyllä mä tästä selviän vaikka pelottaakin. Kävin just lääkärin juttusille ja tyhjennys menee niin että meen sairaalaan silloin torstaina. Kohdun koko on yli rv9 vaikkei sikiöt olleetkaan kuin 7+6 kokoiset. Eka lääke nyt otettu ja torstaina sitten alkaa tapahtua. Onneks ne kuitenki kattoo sit vielä päivän päätteeks että kuinka on kohtu tyhjennyt niin se helpottaa myös ettei tarvi huolehtia että tuliko jo kaikki.

Onneksi sulla on tuollaista seurantaa tieossa. Itsellä tuulimunassa lääkkeet kouraan ja kotiin---ei seurantaa tai jälkitarkastuksia. Toinen keskenmeno alkoi itsestän rv 12 eikä silloin tehty yhtään mitään. Päivystyksessä istuin 5h jotta pääsin ultraan heti vuodon alettua, mutta tuomio oli että ei mitään tehtävissä. Ei tästäkään mitään jälkiverikokeita tai jälkiultraa.....np-ultrassa kävin kun oli jo sovittu aika siihen, mutta vuotoa oli solloin tullut jo 5 päivää...

Paljon isoja siteitä kotiin, ei sovittuja/pakollisia menoja ja kunnon särkylääkkeet! Hirmuisesti tsemppiä!!!

 

Voi ihana Misu! Kiitos lohdutuksen sanoista. Kyllä mä tästä selviän vaikka pelottaakin. Kävin just lääkärin juttusille ja tyhjennys menee niin että meen sairaalaan silloin torstaina. Kohdun koko on yli rv9 vaikkei sikiöt olleetkaan kuin 7+6 kokoiset. Eka lääke nyt otettu ja torstaina sitten alkaa tapahtua. Onneks ne kuitenki kattoo sit vielä päivän päätteeks että kuinka on kohtu tyhjennyt niin se helpottaa myös ettei tarvi huolehtia että tuliko jo kaikki.

Hyvä että oot sitten sairaalassa ja et seuraavat tilannetta, toivotaan et kaikki tulis pois sit heti ni ei tarvis enää jälkitarkastuksia (?). Mulla oli 7+4 kokoinen (myös rv9) mut en kyl osannu arvioida mikä se niistä isoista klönteistä oli, ehkä parempi niin, hyvästelin kyllä kaikki mitä tuli.

 

Nyt sain vihdoin vastauksen kaksi kuukautta sitten otetusta kokeesta: kuulemma olen (genotyypiltäni) normaali nainen. (Tästedes voin siis vedota siihen, että kaikki outouteni johtuvat vain ympäristön vaikutuksesta? )

 

ninnananna, miten voi olla noin ettei oo verikokeita, jälkitarkastuksia? onko tämä terveydenhoito niin erilaista eri paikkakunnilla?

 

ninnananna, miten voi olla noin ettei oo verikokeita, jälkitarkastuksia? onko tämä terveydenhoito niin erilaista eri paikkakunnilla?

Sanoppas se!!!!! Ei mitään yhtenäistä sääntöä näytä suomen maassa olevan. Viimeisimmän keskenmenon jälkeen tätä täällä kovasti protestoin ja ihmettelin. Sitäkin ihmettelen, että joillakin lääkkeet laitetaan sairaalassa, esilääkitykset ym. Mulle annettiin tuulimunasta äippäpolilla lääkkeet jotka kotona laitoin sisuksiin. Särkylääkkeet sain myös sieltä. Muuten ei mitään. Tokassa en siis saanut edes särkylääkkeitä........raskaus oli kuitenkin jo viikolla 12...

Joo ja ei siis mitään jälkitarkastuksia, verikokeita eikä edes uuden raskaustestin tekoa myöhemmin määrätty. Satakunnassa näin!

 

Onneksi sulla on tuollaista seurantaa tieossa. Itsellä tuulimunassa lääkkeet kouraan ja kotiin---ei seurantaa tai jälkitarkastuksia. Toinen keskenmeno alkoi itsestän rv 12 eikä silloin tehty yhtään mitään. Päivystyksessä istuin 5h jotta pääsin ultraan heti vuodon alettua, mutta tuomio oli että ei mitään tehtävissä. Ei tästäkään mitään jälkiverikokeita tai jälkiultraa.....np-ultrassa kävin kun oli jo sovittu aika siihen, mutta vuotoa oli solloin tullut jo 5 päivää...

Paljon isoja siteitä kotiin, ei sovittuja/pakollisia menoja ja kunnon särkylääkkeet! Hirmuisesti tsemppiä!!!

Joo, on se hyvä että seuraavat. Onneks en jää yksin niin ei hätää jos jotain tulee! Pitänee huomenna käydä vaippaostoksilla

 

Hyvä että oot sitten sairaalassa ja et seuraavat tilannetta, toivotaan et kaikki tulis pois sit heti ni ei tarvis enää jälkitarkastuksia (?). Mulla oli 7+4 kokoinen (myös rv9) mut en kyl osannu arvioida mikä se niistä isoista klönteistä oli, ehkä parempi niin, hyvästelin kyllä kaikki mitä tuli.

Parempi ehkä etten minäkään näkis näitä kun ulos tulevat. Toinen näytti tän päivän perusteella ihan oudon malliselta möhkylältä vaan että eihän sieltä onneksi mitään vauvan näköstäkään oo ulos tulossa.

 

Voi saamarin saamari. Miuta pelottaa nyt ihan oikeesti. Särki ja muut plussanneet, miten te selvisitte/selviätte näitten pelkojen kanssa?

En kovin hyvin. Mulla menee päivät ja yöt raskautta miettiessä ja painajaiset ovat virallisesti alkaneet. Asiaa ei helpota että vieläkin tutkitaan kromosomeja eikä kukaan oikein ole pystynyt sanomaan että onko edellisen raskauden sikiöpoikkeamat periytyviä vai ei. Np-ultra on 22.6. ja oksettaa pelkkä ajatuskin. Myös tuulimunan mahdollisuus ahdistaa.

MUTTA, lohtua tuo että ei tälle voi yhtään mitään. Yritän vähän välillä rentoutua ettei pää ihan leviä (vaikka lähellä onkin!) ja unohtaa olevani raskaana. Meillä ei tulevaisuudesta puhuta eikä tehdä mitään hankintoja, ja yritetään vaan jatkaa normaalia elämää. Mies on kyllä ihku kun jaksaa tsempata.

Sitten kun oot päässyt yli 8-9 raskausviikoista niin eikös se km-riski alene aika huomattavasti?

 

En kovin hyvin. Mulla menee päivät ja yöt raskautta miettiessä ja painajaiset ovat virallisesti alkaneet. Asiaa ei helpota että vieläkin tutkitaan kromosomeja eikä kukaan oikein ole pystynyt sanomaan että onko edellisen raskauden sikiöpoikkeamat periytyviä vai ei. Np-ultra on 22.6. ja oksettaa pelkkä ajatuskin. Myös tuulimunan mahdollisuus ahdistaa.

MUTTA, lohtua tuo että ei tälle voi yhtään mitään. Yritän vähän välillä rentoutua ettei pää ihan leviä (vaikka lähellä onkin!) ja unohtaa olevani raskaana. Meillä ei tulevaisuudesta puhuta eikä tehdä mitään hankintoja, ja yritetään vaan jatkaa normaalia elämää. Mies on kyllä ihku kun jaksaa tsempata.

Sitten kun oot päässyt yli 8-9 raskausviikoista niin eikös se km-riski alene aika huomattavasti?

Kyllähän sen pitäisi alentua. Tuo teidän tilanne on kyllä tosi rankka. Teillä on samana päivänä np-ultra kun meillä tuo varhaisultra. Toivottavasti saadaan molemmat hyviä uutisia.

 

Eikös se km riski vähene kun pääsee viikolle 12? Me päästiin juuri sille viikolle ja kesken meni. Enää en taida uskaltaa uskoa ennen kuin vauva on sylissä......ja sitten alkaa uudet pelon aiheet......mua pelottaa jo esikoisen murkkuikäkin vaikka hän on vasta 9v.......