Keskenmenon jälkeen plussaanneet!

Tänne kuuluu etovaa oloa ja aivan jäätävää väsymystä.

Varhaisultrassa käytiin perjantaina ja saatiin aikamoinen jymy-yllätys: Varmuudella yksi elävä sikiö, mahdollisesti toinenkin. Molemmat vastasivat h6+5, mutta olivat niin liki toisiaan, että ei saatu selkoa onko siellä toista sykettä. Kalvoraja löytyy ja gyne sanoi, että sellainen löytyy ainoastaan kaksoisraskaudessa.

Nyt sitten odotellaan nt ultraan saakka, että varmistuu tuleeko meille yksi vai kaksi tulokasta. Yritän nyt saada pään pidettyä läjässä siis kuukauden verran eteenpäin. Ei ole varaa maksaa uudestaan 160e jotta mentäis yksityiselle uudestaan ottamaan selkoa tilanteesta esim viikon-kahden kuluttua.

Yritän nyt ottaa iisisti, kun yhtään ei tiedä mikä tilanne on kuukauden päästä. En halua liikaa ajatella kaksosia, jos käykin niin, että vain toinen selviytyy.

Gyne laski että menkoista olis 7+3 ja ite laskin, että menkoista olis ollu 7+0. No, ei sillä väliä, ultran mukaan 6+5. Hoksasin, että ultran perusteella olisin plussannu jo 3+1 (kuukautisista laskien 3+3), koskaan en oo niin aikasin plussaa saanut missään raskaudessa vaan plussat on tullu vasta 4+.

Että tämmöisiä uutisia meille.
 
Onnittelut Equusille kaksosuutisista! Toivottavasti ovat erillisissä pusseissa. Identtisten kanssa luvassa olisi aikamoinen raskaus. Peukut pystyssä, että kaikki menee nyt hyvin!

Ariel: liitoskivut tuntuu mulla erityisesti tuossa häpykummulla ja alavatsassa. Nykyisin öisin kovasti myös jo lonkissa. Vaikea löytää asentoa nukkua ja asentoa joutuu vaihtamaan usein. Lisäksi tuo liitoskipu säteilee nivusiin. Vauvan asento vaikuttaa mulla kovasti siihen, miten kipeä olen. Nyt on hiukan helpompaa, kun on noussut ylemmäksi. Tsemppiä!
 
Isot onnittelut Equusille täältäkin! Nyt vain hurjasti peukkuja pystyssä, että kaikki onnistuu hienosti! :)

Terveisiä muillekin täältä muutto-, työkuvio- ja kaiken muun rumban keskeltä. Viime keskiviikkona alkoi kesäloma joka vaihtuu lennossa äitiyslomaan sitten elokuussa, joten nyt on tilaisuus vähän rauhoitella omaa tahtia. Ei tullut loma kyllä yhtään liian nopeasti, aika puhki olen ollut viimeiset pari viikkoa, kun tuntuu että niin töissä että kotona on ollut hirveää kiirettä. Hirvittävän vaikea sitä tän myyntiehostusrempan keskellä on olla vain paikallaan, vaikka mies yrittääkin saada mut pysymään vaan sohvalla :) Mies irtisanoi itsensä tänään nykyisestä työpaikastaan ja pääsee onneksi jäämään kotiin jo kahden viikon päästä. On iso apu, kun sekin saa keskittyä jo vähän suunniteltua aiemmin ihan tyystin näihin muuttokuvioihin ennen uuden työn aloitusta. Muutoin se olisi jäänyt kesälomalle vasta vajaan kuukauden päästä.

Tähän saakka suhteellisen vaivaton raskaus on nyt alkanut antaa merkkejä omista vaivoistaan. Jalat särkee tosi herkästi, jos olen päivän aikana enemmän liikkeellä ja viime päivien aikana paineen tunne ja ajoittaiset nippaisut kohdunpohjassa ovat lisääntyneet (ns. sukkapuikkokivut?). Harkkasupistuksia ei juurikaan oo ollut, ehkä jotain harvoja yksittäisiä, jos olen rehkinyt vähän liikaa. Liikkeitä tuntuu välillä niin hurjasti, että voisi luulla tytön yrittävän tulla mahan läpi! :) Huomenna olisi taas kasvunseurantaultra, joten tuleepa tarkistettua tuo kohdunkaulan tilanne samalla. Ja toivotaan että tyttö olisi ottanut jo kasvuspurtin sinne normaalikäyrille (eihän me viimeksikään jääty enää kuin ihan inasen alle) :)

Lähestyvä synnytys alkaa olla enemmän ja enemmän mielessä. Yksi yö näin unta, että synnytys kesti viikon ja synnärillä mua kävi tsemppaamassa vähän kaikki mun omista serkuista miehen veljeen. Ja mies pelasi tyytyväisenä synnytyssalissa RAY:n pelikoneella, kun minä ponnistin vauvaa pihalle. :D tuleva muutto jännittää siinä mielessä, että matka sairaalaan kasvaa 30 kilometristä noin 100 kilometriin, joten oon tässä ehtinyt käydä kaikki kauhukuvat koti- ja autosynnytyksestä läpi. :D

Mitäs taas muille kuuluu? :)

Jento + tyty 30+2
 
Equus, onnea! Toivotaan, että nyt kaikki sujuu hyvin :) jännää kuulla, onko siellä nyt sitten yksi vai kaksi :)

Ariel, liitoskivuiltahan nuo kuulostaa. Toivottavasti oli muuten ihana reissu, vaikka kivut tulikin kiusaksi :) kohta ei niin helposti enää reissaillakaan, kun vauva syntyy. Välillä melkoista haastetta :D ja kyllä, poika syö ja nukahtaa jo tissille öisin. Viime yön nukkui 23.00-6.10 heräämättä kertaakaan! Heräsi vasta isänsä herätyskelloon ja söi ekan kerran silloin :) eli meillä ainakin tällä hetkellä nukutaan tosi kivasti. Yleensä nukahtaa 23 jälkeen ja herää joskus 4-6 välillä syömään, jonka jälkeen jatkaa vielä unia :)

Jento, muista ottaa myös rauhallisesti, vaikket malttaisikaan :) ja toivotaan, ettei sinne synnytykseen koko suku tunge ja että mies pysyy peleistä erossa :D

Meillä oli tänään neuvola. Hauskaa, kun tuonne kesäkuisiin on syntynyt tosi paljon nelikiloisia vauvoja ja meidän poika ei vieläkään niihin mittoihin yllä :D huomenna täyttää 7 viikkoa ja mitat tänään 3890g ja 54cm :) neuvolassa oltiin kuitenkin tyytyväisiä kasvuun ja annettiin jopa siunaus noille yöunille, että jos nukkuu, niin antaa nukkua :) tyttökin aikanaan lopetti yösyömiset parikuisena, että ehkä tämä seuraa siskonsa jalanjälkiä siinä suhteessa :) eikä kesken unien herätettyä vauvaa edes meinaa saada syömään. Ainakaan näitä meidän vauvoja. Isänsä unenlahjat :D valvomiset alkaa kuitenkin viimeistään, kun opitaan uutta (istumaan, kääntymään, seisomaan...), joten nyt nautitaan yöunista, kun vauvakin kerran nukkuu :)

Kovasti poika jo hymyilee ja höpöttelee. Nyt nukkuu tissi suussa :) nopeasti tämä aika menee. Ei ole enää mikään vastasyntynyt ruttuinen kippura :D
 
Tulen varovasti tänään mukaan.. tänään tuli testiin vahva haamulainen.. eilen ja toissapäivänä heikommat haamut.. viivat vahvistuu koko ajan, joten uskallan luottaa tulokseen.. vielä on pateekin oma testi ja digitesti kaapissa odottamassa viikonloppua.

Laskettu aika ois näillä näkymin 20.3
Vahvimpana oireena on kuvotus.. jännä miten aikaisin se tällä kertaakin alkoi.. alkoi jo dpo9. Joka raskaudessa alkanut aiemmin ja aiemmin..
 
Wanti, onnea plussasta! :) toivottavasti kaikki menee nyt hyvin loppuun saakka :) onko sulla minkälaista taustaa? Älä vastaa, jos tuntuu liian henkilökohtaiselta :)

Mä taidan jäädä teidän varaan tänne, kun kesäkuisista valtaosa taitaa siirtyä Facebookin puolelle nyt, kun vauvat on syntyneet. Mä en ole facebookissa. Nyt sitten odottelen vaan, että tekin alatte jakaantumaan (mutta älkää ennen aikojanne :D), jos joku vauvautunut vielä jäisi tännekin :)

Nyt on jälkitarkastuskin käytynä. Sain reseptin hormonikierukalle, mutta 3kk on odotettava, että sen voi laittaa. Lääkärin oli konsultoitava gyneä mun tilanteesta, että voiko sitä edes laittaa. Sterilisaatiota ei suositellut, kun tuo kierukka on kuulemma jopa luotettavampi kuin sterilisaatio ja mun tilanteessahan haetaan sitä luotettavinta ehkäisykeinoa (kun ei ne kohdunpoistojakaan tälläisissä tilanteissa tee :D).

Muuten kaikki oli mallillaan. Hemoglobiinikin 121, verenpaine hyvä. Alapaine oli vähän koholla, mutta olin just syönyt salmiakkia :D lupa normaalille elämälle saatu, eikä enää nostorajoituksia. Aika normaalia elämää olen jo muutaman viikon viettänytkin. Haava on parantunut hyvin.

Poikakin on nyt parina yönä vedellyt unia 23-6.30 heräämättä kertaakaan syömään tai muuten ähisemään. 6.30 on syöty ekan kerran ja sen jälkeen onkin alkanut muukin ähinä, vaikka vielä unia jatkaakin. Ikäänsä nähden poika siis nukkuu oikein kivasti yöt :)

Mitäs mahakkaille kuuluu? :) onko kenelläkään vieläkään havaintoa sarasofiasta tai muista täältä kadonneista?
 
Moikka!

Tervetuloa Wanti, toivotaan edelleen viivan vahvistumista ja että kaikki menee hyvin! Kerro toki vaiheistasi, jos siltä tuntuu?

Pihla upea kuulla pojan hyvästä nukkumisesta ja että jälkitarkastuksessa näytti hyvältä. Varmasti ihanaa elellä suht normisti kaikkien kipujen, varomisen ja raskausajan pelkojenkin jälkeen. Jää ihmeessä tänne meidän luokse, jos muut karkaavat Faceen, on ihanaa, kun joku meistä on jo tuossa äiti-vaiheessa!:love:Siis tarkoitan näitä ajankohtaisia raskauksiamme.

Aikamoinen uni Jentolla! Toivottavasti tuo tietää sutjakkaasti sujuvaa synnytystä oikeassa elämässä ja miehen tiivistä läsnäoloa. :) Toivottavasti saisit tosiaan levätyksi kaikkien rumbien ja töitten keskellä....Mitäs siellä kasvunseurannassa todettiin?

Equus ihania uutisia. Kaikki sormet ja varpaat ristissä pikkuisillesi!
Tule tänne päästelemään höyryjä, jos tuntuu, että päätä on vaikea pitää kasassa, eikä kyllä ihme, vaikka onkin!

(.) Mulla on ollut juhannuksen jälkeen tosi vähän töitä kodin ulkopuolella, siis sellaista, mikä vaatisi liikkumista ja seisomista jne. En voi kuin ihmetellä, miten olisin jaksanut painaa jotain virkatyötä loppuun asti! Jotain hyvää siis yrittäjyydessäkin. Olen todella voinut levätä. JA se on tullut tarpeeseen. Maha tuntuu kiristävän ja painavan jo ihmeen paljon. Sokerina pohjalla tänään sokerirasituksessa 2 tunnin paastoarvo oli ihan hitusen (0,3 yksikköä) koholla ja nyt pitää sitten alkaa syömisen seuranta ja sormien pistely. Meen ensi viikolla neuvolaan. Tietysti hienoa, että näitä juttuja seurataan, mutta huomasin olevani jotenkin tyrmistynyt ja ärsyyntynyt, kun mielestäni oon aika hyvin liikkunut ja suht järkevästi syönytkin,painoo tullut 6kg raskauden alusta, jolloin olin normipainoinen. Mutta mutta. Nyt siis loppukesä vähän niukemmilla jädeillä jne... ja just ostettiin jäätelökonekin :sick: Eli täällä kohtalotoveri, joku teistä oli joutunut saman homman eteen, kuka se olikaan? Taidan kahlata pinoa ja katsoa, kun muisti pettää - eli myös raskausdementia on alkamassa o_O Muutoin kuuluu hyvää! Äitiyspakkauksen hain eilen ja on se kyllä ihmeellinen! Tosi hienoa, että tuollainen vielä on olemassa.

Mitäs muille kuuluupi?
 
Äitiyspakkaus on kyllä ihmeellinen asia ja oli kyllä muutoinkin tänä vuonna aika ihana. :) Olen tietysti puolueellinen, kun kysymyksessä oli elämäni ensimmäinen äitiyspakkaus, mutta mun mielestä kuosit oli kokonaisuudessaan kivemman näköisiä nyt, kuin edellisvuosina. :)

Kasvunseurannassa meillä todettiin edelleen hyvinvoiva vauva, joka kasvaa tasaista tahtia omilla käyrillään (eli hiukan alle keskikäyrien). Painoa oli kuitenkin nyt jo hiukan yli 1500g ja syntymäpainoksi arvioivat karkeasti noin 3500g, joten ihan normaalimitoissa mennään. Ultra vahvisti mun epäilykseni siitä, että vauva todellakin oli vielä perätilassa (ei siis ihme, että on yrittänyt viime ajat pungeta läpi mun oikeasta kyljestäni ja virtsarakko on ollut aika kovilla...), mutta aikaa ja tilaa kääntyillä on vielä reippaasti. Kohdunsuu oli onneksi napakasti kiinni, eikä muutoinkaan kypsymisen merkkejä vielä ollut. Uutta kasvunseurantaultraa ei enää ollut tarvetta sopia, koska kohtahan on myös jo normaali loppuraskauden käynti neuvolalääkärillä.

Harkkasupistukset on nyt selkeästi alkaneet lisääntyä rasituksen yhteydessä. Perjantaina yritettiin miehen kanssa tehdä ostoskierrosta loppujen remppatarvikkeiden osalta ja otti muuten välillä koville! Muutaman kerran piti etsiä vain joku tavarapinkka, jonka päälle pääsi istumaan. Mies toki ei oo yhtään harmissaan, kun ostosreissut mun kanssa ei veny enää monen tunnin mittaisiksi... ;)
 
Kiitos kaikille. :love:

Viivat jatkaa vahvistumista. Digitesti antoi lauantaina tuloksen "raskaana 1-2". Pahoinvoini on lievää vielä, mutta yleensä se paheneekin kunnolla rv5+ ja oksentelu alkaa rv7+.

Osittaisen keskenmenon sain 2006 vuonna, kun toinen kaksosista meni kesken. Ja nyt m aaliskuussa sain keskenmenon. Meillä alkaa olla suurperhe, en halua paljastaa montako lasta meillä on. :rolleyes: Aina ollaan haaveiltu isosta perheestä, ja mun haaveiden lapsiluku tulis nyt tämän raskauden myötä täyteen. en vain tiedä osataanko lopettaa tähänkäään.

Joka raskaudessa olen kärsinyt kovasta pahoinvoinnista, paino laskee alussa muutaman kilon, mutta osastohoitoa en ole tarvinnut. Mun onneksi pahoinvointi menee 3 päivän sykleissä, 1 päivä jolloin mikään ei pysy sisällä, sit on 2 päivää jolloin jotain pysyy niin en ehdi kuivua. Mutta voihan se olla että tällä kertaaei meekkään niin pahaksi. Toivossa on hyvä elää.

Vauva on ollut tervetullut 2014 vuoden alusta asti, mutta ei olla sen kummemmin yritetty.. maaliskuussa 2015 sain keskenmenon, jonka jälkeen alettiin kunnolla yrittämään.. ja nyt tuli plussa.. ehdin jo pelästyä kun keskenmenon jälkeen kierto meni ihan sekaisin ja tuli tiputteluvuotoja yms.. kierto myös lyheni paljon mun normaalikiertoon verrattuna.. Tämä kierto oli eka ns. normaalikierto jos ei huomioida tiputteluvuotoa josta kärsin ovulaatioon asti. Kierron pituus oli 52 päivää ja ovulaatio oli kp38. Mulla on pco-taustaa, ja sen vuoksi kierrot on pitkiä ja kärsin kovista menkka ja oviskivuista. Mutta jospa ne nyt pysyi poissa pitemmän aikaa. (y)
 
Onnittelut wantille!

Täällä kaikki ennallaan. Saikkua on äitiysloman alkuun. Vauva täälläkin perätilassa vielä ja vasta myöhemmin katsovat tilannetta uudelleen. Mulle tämä asento on kanssa pahempi eli painaa pahasti alavatsaa, liitosta ja nivusia.

Ariel: mulla on radi. Mulla meni sama arvo kuin sinulla yli. Oli 9,1 ja se raja on 8,6. Suurta vikaa ei siis ole, mutta huolellisempi pitää taas yrittää olla ruokavalion kanssa. Tuppaa lipsumaan herkästi...

Mulla on myös alkanut lisääntyä harkkasupistukset. Aika ikävältä tuntuvat välillä. Kohtu kasvaa liian nopsaan tai siis mitta huitelee omalla käyrällään. Syynä saattaa olla lisäistukka ja vauvan asento. Eli eivät seuraa sen suuremmin. Toivottavasti vauva kasvaisi edelleenkin keskikäyrällä. Tarkistavat vasta syyskuun alussa...

Hyvää vointia kaikille!

Vauvis ja neiti 30+5
 
Mukavaa, että Jenton vauvan kasvunseurantaultrakäynti oli positiivinen. Jospa se vauveli siellä vielä kiepsahtaa oikeinpäin, onhan aikaa kuitenkin. Jaksamisia harkkasupistuksiin.

Wanti ikävää ja surullista, että olet kokenut menetyksiä. Ihanaa, että toiveiden lapsiluku alkaa häämöttää lähempänä tämän plussan myötä. Paljon onnea matkaan!

Vauvis koitetaan jaksaa skarpata sopivasti (ei tiukkapipoisesti) noita sokereita... oletko huomannut, vaikuttaako omaan oloon, miten syö? Mulle ei esim pitkän kaavan ruokailut sovi, olen ihan tuskainen ja kipeä pitkän illallisen jälkeen! (testasin viimeksi eilen...) Mikä se sellainen lisäistukka on? Oletko itse rauhallisin mielin tuon seurannan suhteen?

Harjoitussupistuksista on mun mielestä vaikea ottaa selkoa. Luulin omia kipujani (joita tulee etenkin liikkuessa) liitoskivuiksi, mutta kun kuvailin niitä neuvolassa, tulikin epäily että olisivat supistuksia ja halusivat tutkia. Lääkäri yritti löytää kohdunsuun sormin, muttei löytänyt (oli jotenkin niin takana), joten teki lähetteen äitiyspolille. En ole itse huolissani, mutta hienoa tietysti, että selvittelevät tarkasti. Näin ekakertalaisena on oikeesti vaikea tietää, millaiset supistukset kuuluvat asiaan ja millaiset eivät...
 
Miun pää alkaa hajota. Yritän olla ajattelematta muuta kuin, että olen raskaana. Mies on ihan varma, että tuolla asustaa kaksi pientä, mie olen epäilevällä kannalla. Vielä viikko ja 2 päivää nt-ultraan (31.7.) ja se tuntuu ihan ikuisuudelta! Ahdistaa. Tajusin, että varmasti olen pettynyt, jos paljastuukin, että tuolla asustaa "vain" yksi vauveli. Sitten tunnen huonoa omaatuntoa, että edes ajattelen niin. Km jälkeen yksiki elävä sikiö on kultaakin kalliimpi. Mutta silti..

Mieshän näki kaksosunia edellisellä viikolla (useampana yönä) ennen kuin mentiin varhaisultraan ja miusta oli aika karmivaa, miten tuollaisesta voi nähdä unia ja se vähän niin kuin toteutuikin. Takaraivossa nakuuttaa pelko menetyksestä, kun ensimmäinen keskeytynyt km paljastui silloin juuri nt-ultrassa..

Olen onneksi lomalla, tää päivittäinen väsymys on aivan kamalaa. Pahoinvointi on onneksi poistunut kuvioista eikä pahana ollutkaan. Yritän nauttia näistä päivistä esikon kanssa kotona ja olla laskematta päiviä ens perjantain ultraan (vaikeaa ellei mahdotonta). Mie en ala, en oo ollenkaan kärsivällinen tyyppi ja tää kaikki odottelu on aivan tuskasta. En oikeastaan edes osaa nauttia ja iloita tästä raskaudesta vielä, kun on epävarmaa onko tuolla yksi vai kaksi.

Anteeksi omanapainen vuodatus, yritän jatkossa aktiivisemmin osallistua muidenkin jutusteluun..
 
Equus, itsellä takana "vain" kemialliseksi raskaudeksikin laskettava varhainen km (rv 5+0 alkoi vuotaa), ja silti tuota - omia sanojasi lainatakseni - omanapaista vuodatustasi on jotenkin lohduttava lukea. Että joku muukin käy läpi hyvin voimakkaita fiiliksiä näiden asioiden tiimoilta.

Pidän peukkuja että lopulta kaikki menee niin, että voit olla onnellinen lapsesta tai lapsista :)

Itse menin tyhmyyksissäni tekemään digitestin maanantai-iltana, päivinä 5+5, vain pari tuntia edellisen vessakäynnit jälkeen. Tulos raskaana 2-3 viikkoa on nyt sitten ahdistanut, kun pitäisi olla 3+.

Nyt arvon pitäisikö tehdä toinen digitesti vai kirota se että tuon edes tein... Kaikki tuntuu olevan hyvin. Ei sitten minkäänlaista vuotoa, tissit eilen järkyn kipeät, kipeämmät kuin vielä koskaan. Pahoinvointi on lievää, välillä ihan normaali olo, välillä etoo enempi... Onko mitään oikeaa syytä stressata?
 
Moikka!

Onkos teillä muilla samoilla viikoilla ollut jo todella tukalaa vatsan kanssa? Mulla kiristää ihan hitosti ja ihan tunnen kuinka vatsanpeitteet repeilee. Vai pitäisikö jo suunnata polille näytille, kun on niin pinkeetä? Yöt on lonkkien kanssa tuskaisia ja nyt juostaan jo pissilläkin 2-3 yöasä.

Ariel: parempi olo on kun syö kevyesti... Mulla on aika hyvin pysyneet sokerit kurissa, mutta toivoisin kyllä, että vauvan koko jo tarkistettaisiin. Eivät pidä tarpeellisena. Lisäistukka on luonnonoikku. Mulla on siis sellainen pienempi siiveke siellä toisena ja varsinainen istukka on takaseinässä ja lisäosa etuseinämässä. Toki tätäkin olisi kivempi, jos seurattaisiin, mutta siihenkään ei ole syytä. Lähinnä on tärkeää, että huolehtivat synnytyksessä, että sekin tulee ulos. Olen minä miettinyt, mitä jos se alkaa irrota ennenaikojaan... Kyllähän sitä kaikkea miettii, kun on keskenmenotausta.

Onnellista odotusta joka tapauksessa jokaiselle!

Vauvis ja pieni 32+2
 
Ariel, selvisikö kohdunsuun tilanne? :)

KevätTähti, onnea! :) oireet tai oireettomuus ei välttämättä kerro yhtään mitään, enkä pitäisi digitestiäkään niin hirveän luotettavana, että sen takia kannattaisi yöuniaan menettää :) sanoisin siis, että kiroa se, minkä teit, äläkä tee uutta :D tsempit! Toivottavasti kaikki menee nyt hyvin.

Vauvatoiveinen, mulla ainakin oli jo aikaisin todella tukala olo vatsan kanssa. Kiristeli ja puristeli. Mutta jos yhtään epäilyttää, onko normaalia, niin mene ihmeessä näytille :) ei ole sullakaan enää mahdottoman pitkä aika siihen, että vauva syntyy. Toivottavasti vielä senkin jälkeen kuullaan sinusta :)

Täällä tasaista eloa. Tänään laitoin jo 50cm vaatteita pois. Haikeus. Tietää, ettei itsellä ole niille käyttöä enää ikinä. Vaipoissakin on kohta siirryttävä kokoon 2. Sitten ei enää ykköskokoa tarvi ostaa ikinä. Nämä on niitä tilanteita, joissa haikeus nostaa päätään, vaikka muuten en surekkaan sitä, ettei voida enempää lapsia saada.

Keskiviikkona me käytiin taas neuvolassa. Pituutta oli jo 56,9cm ja painoa 4275g. Iso poika jo :) kovasti hurmaili neuvolantätiä hymyillään ja höpötyksellään :) rota-rokotteen (se suunkautta annettava) sai ja vatsavaivoja oli pari päivää. Varsinkin iltaisin piereskeli niin, että peitto lepatti ja itkeskeli ja rauhottui vain tissille. Nukkumaanmenotkin venähti 00-00.30 välille. Tytölläkin on ollut levottomia öitä ja tässä laskeskelin, että muutamana yönä olen saanut parhaimmillaan nukuttua 4,5 tuntia kunnon unta. Muuten heräilyä onkin ollut tiheämmin. Poika on jo kaksi yötä nukkunut taas hyvin, mutta tyttö heräsi viime yönäkin 4.20 ja halusi alakertaan katsomaan piirrettyjä... Tuli sitten kuitenkin meidän väliin loppuyöksi nukkumaan. Kyllä nämä vielä joskus nukkuu molemmat hyvin ja samaan aikaan :D

Pakko vielä kehua. Ostin torista manducan. Suosittelen sitä kyllä jokaiselle, jolla on käyttöä kantorepulle. Meidän poika on niin sylivauva, ettei oikein viihdy vaunuissakaan. Niinpä tuo manduca on ollut ihan pelastus ja aamulenkit sujuu paljon mukavammin, kun poika nukkuu manducassa, eikä kitise vaunuissa :) samoin kaikki leikkipuistoreissut ja shoppailureissut. Poika viihtyy manducassa hurjan hyvin ja minäkään en saa selkääni sen kanssa kipeäksi, vaikka huonoselkäinen olenkin :) ihan toista kuin joku rintareppu.

Poika nukkuu edelleen yöt vieressä. Ekan pätkän nukkuu n. 7 tuntia, sitten syö ja nukkuu levottomammin siihen saakka, että noustaan ylös, kun tyttö herää. Pääasiassa saa edelleen rintamaitoa. Lisäksi aamuisin korviketta, jos en ole pumppaillut tarpeeksi. Olen niin tyytyväinen, että imetys on sujunut tähän saakka näin hyvin :)

Pihla ja poika 2kk1vko
 
Huh, miten helpottavaa on, kun puoliväli ylittyi. Huomenna on rakenneultra, ja jos siinä on kaikki hyvin, niin voi jo huokaista enemmänkin. :) Kaikenlaista vaivaa ja huolta tämä raskaus on tuonut mukanaan, tuntuu ihan uskomattomalta, että kaikki on edelleen kunnossa. Vuotoja ei ole ollut nyt pariin kuukauteen, mikä on ehkä se helpottavin asia. Nämä kivuttomat supistuksetkaan eivät aiheuta niin paljon huolta, vaikka nämäkin kyllä mietityttävät. No, päivä kerrallaan ja huomenna sitten tilanteesta on tietoa enemmän. :)

KevätTähti, ei siihen digiin kannata tosiaan liikaa luottaa. Tuo laimea virtsa ainakin vaikuttaa siihen viikkonäkymän tarkkuuteen. :) Mutta hätkähdyttäähän se, kyllä sen ymmärtää. Onneksi päivät etenevät jatkuvasti, vaikka huolet saavatkin tuntumaan, että aika matelee. Kovasti tsemppiä sinne!

Täällä "muutto" on periaatteessa kesken edelleen, miehen viimeiset tavarat tulee vasta loppuviikosta. Päivät on siis kuluneet enemmän tai vähemmän tavaroiden järjestelyn kanssa. Onneksi, niin ei ehdi niin paljon huolehtia kaikista vaivoista. :)

Mukavaa viikkoa kaikille!

Neyda 20+1
 
Kiitos lohduttavista sanoista :) uutta testiä en ole tehnyt. Tänään 6+6, ei edelleenkään vuotoja ja olo vaihtelee oireettomasta lievään etomiseen. Ja lievää närästystä on päivittäin, mikä ei ole mulle yleistä. Ensi viikon perjantaina olisi eka neuvola.

Olisipa jo enemmän viikkoja.
 
Moi kaikki!

Kevättähdelle pitkää pinnaa! Hyvältähän noi sun oireet kuulostavat, vaikkei oireettomuuskaan toki tarkoita, että jotain ois pielessä. Pääsetkö varhaisultraan neuvolassa?

Pihla uskomatonta, että pikkumiehesi siirtyy jo isompiin vaippoihin ja vaatteisiin. Varmasti on haikeaa! Tietenkin myös ihanaa, että poika kasvaa ja voi hyvin. <3 Joku muukin on kehunut manducaa. Täytyypä tutustua.

Neyda tule sitten heti kertomaan ultrauutisia! Onnea puolivälin etapista ja jaksuja siihen muuttoon.

Equus onpa sulla kovasti jännäämisiä. Hurjan ymmärrettävää, että mietit voivatko molemmat pikkuiset hyvin. Toivotaan, että siellä kaksi sitkeää kaveria asustelee.

Vauvis toivoisitko kasvunseurantaa siis radin / vauvan mahdollisen isokokoisuuden vuoksi vai mahdollisen pienuuden?
Nuo kiristelyt vatsasssa, harkkasupistelut ja pissalla ravaaminen (sekä se, että ei pysty syömään paljon kerralla) ovat kauhean tuttuja! Ja liian pitkään niitä seurailin kotona ihmetellen... kerron nyt, mitä viimeisen viikon aikana on tapahtunut:

Menin viime viikolla polille tarkoituksena tsekata kohdunsuun tilanne. No se kanava oli aavistuksen lyhyt ja paikat hieman pehmenneet eli jotain ne supparit oli saaneet aikaan. Mutta ei huolestuttavasti. Sen sijaan kävi ilmi, että pikkuisen paino oli alakäyrällä (aika tarkalleen kilo). Se täytyy kontrolloida kahden viikon päästä eli ensi viikolla. Olin tämän jälkeen tosi murheissani. No sitten yllättäin sain apua tuohon vatsa-asiaan ja supisteluihin. Eräs tuttu ulkomaalainen nainen, joka on hoitanut paljon raskaudenaikaisia vaivoja hieromalla sanoi, että mulla on tosi pahasti jumissa koko kroppa ja vauva ei ehkä voi hyvin, kun on lähes jatkuva supistus päällä. Hän otti mut hellään, mutta napakkaan "käsittelyyn", hieroi ja löysi kaikenmaailman jumeja jaloista, selästä, käsistä, lantiosta... oikein tunsin, kun veri syöksähti suonissa ja tuli paljon lämpöisempi olo esim. just käsiin. Itse masua hän tietenkin kosketteli todella varovaisesti. Näin tehtiin parina päivänä ja mies oli vieressä katsomassa mallia. Uskomatonta, mutta mun pissavaiva helpotti todella, maha laskeutui paljon luonnollisempaan asentoon, supparit loppuivat ja pystyin taas syömään kunnolla ilman sikaähkyä kipeää oloa. Nyt täytyy seurata tilannetta. Tänään on ollut ihan pari pientä supistusta ja vauva on ollut tosi aktiivinen, ihania kunnon potkuja! Tämä oli pitkä vuodatus, mutta halusin jakaa ja toivon, että odottavia äitejä osattaisiin hoitaa kokonaisvaltaisemmin ja esim just hieromalla, ettei ainut virallinen ohje olisi levätä. Se nimittäin ei auta, jos koko kroppa kireänä... Tällaista.

Ariel ja Pikku-Kettu 29+1
 
Ariel: oikeastaan toivoisin enemmän ultraseurantaa ylipäätään. Kohdunsuun tilanne on katsottu 10.7. ja oli kiinni ja kaulaa jäljellä se 4 cm edelleen. Vauvan koossa mietin mielummin sitä, että onko lähtenyt keskikäyrältä yläkäyrälle. Mutta ei täällä tutkita asiaa... Ennen radilaiset tarkastettiin viikolla 32, ei nykyään. Kiristelyistä olen soittanut sekä neuvolaan että polille ja saanut saman vastauksen: kuuluu asiaan näillä viikoilla ja ei tarvetta tutkia... Kovasti ne on sitä mieltä, että vauva ottaa tilansa ja epämukavaa on vain minulla. Ensi viikolla on neuvola-aika ja siinä saan lisätietoja taas. Vauvahan on perätilassa ja sen takia saattaa tulla polikäynti hiukan aiemmin.

Pihlan vauva-arki kuulostaa ihanalta. Nauti koko sydämestä!
 
Ariel, onpa aikamoinen kokemus ollut! Täytyypä itsekin pitää mielessä ja seurata, ettei pääsisi keho noin jumiin. Harkkasupisteluthan alkoi täällä jo muutama viikko sitten, mutta onneksi tuntuvat edelleen eniten liikkuessa/huonossa asennossa istuessa. Kerran on iskenyt supistus päälle ihan maatessa, kun miehen kanssa pelattiin xboxilla. Ehkäpä siinä oli sitten joku henkinen jännitys mukana. Onko teillä seurattu kohdunsuun tilannetta juuri noiden supistelujen takia? Seraavatko sitä ihan neuvolassa "käsipelillä" vai äitiyspolilla ultralla?

Täällä oli tosiaan ultrassa kaikki hyvin, mitat vastasi viikkoja ja painoarvio 339 g. Ja poikalupaus saatiin, hirmuisen jännää! :love:Itsellä on ollut vaan sisko, niin tulee olemaan ihan uutta elämä pienen pojan kanssa. Pikkuinen tuntuu jotenkin paljon läheisemmältä nyt, mikä oli jännä huomata. Moni sanonut samaa, että tällainen konkreettinen tieto kuten sukupuoli, auttaa luomaan suhdetta vauvaan. En vaan olisi uskonut, että se käy näinkin nopeasti! :D

Neyda 20+3
 
Moi,

Täällä kiristää vatsaa ihan toden teolla. Vauva on perätilassa ja puskee päätään ylöspäin ja potkii alavatsaa... Kävin neuvolassa tänään, kun ahdisti niin paljon ja ajattelin, jos on vaikka liikaa lapsivettä. Lapsivettä normaalisti ja vauva jo sen kokoinen, että tuskin itse kääntyy... Parin viikon päästä saattaa siis olla kääntöyritys edessä. Jos ei käänny tai saada käännettyä, niin alkaakin sitten tiukka pohtiminen uskallanko synnyttää alateitse perätilavauvan vai mennäänkö suoraan sektioon. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta pitäisi valita parempi. Vauva kasvaa arviolta keskikäyrällä edelleenkin. Nukkuminen on aika vaikeaa lonkkien takia ja nyt käskettiin ottaa yöksi gramma panadolia. Kokeillaan.

Neydalle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!

Kaikille tsemppiä!

Vauvis ja istuva prinsessa 33+0
 
Moi!

Ihan ekaksi Vauvikselle tsemppiä, jotta vauva vielä kääntyisi itsellään. :) täällä vähän samoissa jännityksissä mennään, viimeksi ultrassa vauva oli tosiaan perätilassa, sitten neuvolassa poikittain ja nyt mulla ei oo enää mitään käsitystä siitä, mikähän asento nyt on menossa. Loppuraskauden lääkäri olis parin viikon päästä, joten eiköhän se silloin selviä.

Täytyy sanoa, että vaikka odotan kaikkia tulevia muutoksia innolla, niin nyt tää koko remppa-myynti-muuttokokonaisuus alkaa olemaan pikkuhiljaa vähän liikaa. Alan olla ihan poikki ja itken välillä ihan tyhmistä asioista. Onneksi mies suhtautuu mun mielialan muutoksiin tosi hienosti. Ja muutaman viikon päästä asiat on jo ihan eri vaiheessa, sitä täytyy koittaa aina muistella. Ja touhuamista ei helpota yhtään se, että viime päivien aikana häpyliitos on alkanut kipeytyä aika ikävästi.

Onko teille pidetty vauvajuhlia tai mitä mieltä niistä olette noin yleensä? Multa on vähän tässä kyselty halukkuutta sellaisiin/vihjailtu sellaisista, ja oon tosi ristiriitaisilla fiiliksillä. Toisaalta ajatus on tosi ihana, mutta toisaalta pelko pienen menetyksestä on vielä niin kova, etten ehkä haluaisi juhlia etukäteen asiaa liikaa kun niin moni asia voi mennä vielä pieleen. Tunnen itseni jotenkin tosi kiittämättömäksi, mutta en tiedä kuinka nätisti ilmaista, että mieluiten viettäisin vauvajuhlia vasta sitten, kun vauva on oikeasti syntynyt..

Jento 33+6
 
Heippa!

Onnea Neyda poikalupauksesta ja hyvistä ultrista!

Vauvikselle kovasti jaksamista kiristelyihin. Sellainen raskausajan hieronta ei kyllä oo yhtään hassumpi, eihän sitä tiedä vaikka helpottaisi. Tai sitten se johtuu tuosta asennosta. Toivotaan istuvan prinsessan asettuvan kivasti pääalaspäin pian!

Jento ei kyllä ihme, jos alkaa ylimääräiset muuttopuuhat jne. stressaamaan ja itkeettämäänkin. Onneksi miehesi on ymmärtäväinen. Ja ihan samat fiilikset noista vauvajuhlista, ei tunnu oikeen luontevalta pitää niitä etukäteen... joten en aio itse olla mitenkään aktiivinen asian suhteen ja jarruttelen kohteliaasti, jos kaverit kovasti sellaisia alkavat järjestellä. Jälkikäteen kyllä vois olla hauska pitää jotain vapaamuotoisia juhlia lapsoselle.

(.) Supistelut on pysyneet aika vähäisinä eli se "käsittely" auttaa edelleen. Ruoka ei maistu kovin hyvin, ei vaan ole nälkä. Toki yritän silti syödä säännöllisesti. Ehkä johtuu siitä, kun en oo nyt liikkunut paljoa lääkärin ohjeen mukaan. Painon lisääntymisestä kysyisin teiltä ennenkin synnyttäneiltä, että tuliko vielä loppumetreillä lisää minkä verran? Itsellä tullut nyt 6-7 kiloa ja mietin, onko se liian vähän? Etenkin, kun vauvan kasvua nyt seurataan. Seuraava kasvukontrolli äippäpolilla ensi viikolla, jännittää.

Mukavaa viikonloppua kaikille!!
 
Terveisiä nt-ultrasta! Tänään vihdoin koitti se päivä ja varmistui, että meille tulee yksi vauveli! Toisaalta olin tosi huojentunut, että tulee vain se yksi (kerennyt jo miettimään taloudelliset asiat, tilajärjestelyt, auto-ongelmat sun muut, kun väläytettiin tuplamahdollisuutta). Toisaalta olin pettynyt, kun ei kahta mukana ollutkaan. Huolimatta pettymyksestä, olen vain niin onnellinen ja iloinen, että kaikki on hyvin ja kohdussa tosiaan on se yksi elävä sikiö, joka hirmuisesti jumppaili ultrauksen aikana :love: Kamalinta olis ollut se, jos tuolla ei olis ollut ketään. Pikkukakkonen vastasi viikkoja 11+3, menkoista laskien tänään 11+1, laskettu aika pysyi ennallaan.

Tästä on hyvä jatkaa ja nyt uskallan jo miettiä vauvajuttuja, kun tiedetään tilanne :D
 

Yhteistyössä