Keskenmenon jälkeen plussaanneet!

Heippa!!

Taukoa tuli taas kirjoittamiseen ja nytkin pikaisesti vain, kun aion suunnata lenkille! Pakko saada vähän raitista ilmaa

Hurjasti onnea kaikille raskautuneille, jotka jännäilette raskauden sujumista. Onneksi on paljon paljon ihania tositarinoita, jotka päättyvät onnellisesti. Täällä yksi kymmenen vuotta lapsettomuudesta kärsinyt, jolla nyt 3vkon ikäinen yllätysluomutyttö! Ja tosiaan oireiden vähyys ei sano mitään, mäkin älysin tehdä raskaustestin 5+6 reippaan baari-illan jälkeen...kun en ollut havainnut mitään tavallisesta poikkeavaa!!

Oma napa voi hyvin. Leikkaushaava on parantunut kivasti. Ihanaa, kun on voinut jättää kipulääkkeet pois kokonaan. Tyttö nukkuu uskomattoman hyvin, välillä öisin on vähän levoton, mutta usein selvitään kahdella yöherätyksellä. Tissit heräilevät hiljalleen, ihan vakuuttunut en ole maidon tuotannosta vieläkään. Siispä korvikettakin annan. Pumppaamalla saan hyvällä tsägällä 50ml kerralla talteen. Tosiaan mitään melonisaatiota ei ole tapahtunut. Onneksi murunen syö tyytyväisenä sekä tissiä että pullosta. D-vitamiinitkin aloitettiin, en ole mitään isompia vatsanväänteitä huomannut. Ainakaan vielä. Silmä rähmi pahasti, mutta on alkanut asettua vesilapulla pyyhkimisellä neuvolan ohjeen mukaan. Miehen isyysvapaa päättyy huomenna. Siitä hiukan haikea mieli, mutta toisaalta ihan jännää alkaa totutella olemiseen tytön kanssa kaksin. Melko luottavainen olo on sen suhteen, että selviän. Onneksi on sukulaisia, ystäviä ja tää palsta, josta kysellä tiukan paikan tullen neuvoa kokeneemmilta.

Mukavaa viikkoa kaikille ja täällä ovat peukut ojossa kaikille odottajille! Neyda poksuu jo hienoilla viikoilla, pianhan tässä saa alkaa odotteleen sun synnytyskertomusta.

 

Neydalla jo mukavat viikot aletaanpa jännäilemään, milloin sieltä tulee vauvauutisia

Mitenkäs alkupään odottajat? Kukaan käynyt ultrassa?

Mukava lukea Arielin kuulumisia! pakko kommentoida tuota imetystä, että se, mitä saat pumpattua, ei kerro sitä, minkä verran vauva saa tissistä. Mä en ole koskaan saanut mitään isoja määriä pumppailtua. Jonkun maksimissaan 250ml/vrk ja silti uskalsin pitää vauvaa täysimetyksellä 1,5kk, ennenkuin otin iltapullon käyttöön siinä toivossa, että nukutaan pidempiä pätkiä kiva kuulla, että leikkaushaava on hyvin parantunut ja kaikki muutenkin mukavasti luota itseesi ja vauvaan tuon imetyksen ja maidon riittävyyden suhteen

Mitäs meille... Poika täytti viime viikon maanantaina 5kk. Nyt maanantaina oli neuvola ja saatiin taas rokotukset. Tällä kertaa selvittiin hyvin vähillä vatsavaivoilla aikaisempiin kertoihin verrattuna. Piikit aiheutti pienen itkun ja pari päivää annoin panadolia, kun oli vähän kiukkuinen. Mitat oli jo huimat 6995g ja 65cm kovasti jo yrittää päästä eteenpäin, mutta ihan ei vielä pääse. Edelleen heräilee öisin syömään pariin kertaan, mutta eipä tuo mitään haittaa soseita syö 2-3 kertaa päivässä.

Pientä huolta ja murhettakin meillä on ollut. Mun mummi (74v.) on sairaalassa ja viikonloppuna vietti yön teholla. Nyt onneksi taas normaaliosastolla, mutta aika veitsenterällä ollaan koko ajan. Ihan yllättäen meni huonoon kuntoon. Välillä on ollut parempi, sitten taas huonompi. Tänään oli parempi päivä, kun kävin mummia katsomassa jaksoi puhua ja söikin itse pikkuisen huonona päivänä ei jaksa olla hereillä ollenkaan. Koko ajan on pidettävä puhelin lähellä, kun ei tiedä, mihin suuntaan mummin vointi menee. Tosi uuvuttavaa yrittää tsempata koko ajan, kun ajatukset seilaa. Onneksi on nuo lapset ilostuttamassa

Pihla ja poika melkein 5,5kk

 

Täällä vellotaan hyvin vaihtelevasti kaikenlaisissa raskausoireissa, aamu alkoi pöntön halailulla ja väsymys on parin viikon aikana ollu jotain käsittämätöntä.

Tällä viikolla oli eka neuvola, varhaisultrassa en sit käyny kuitenkaan, kun eihän se mitään "muuttais". Täytyy vaan toivoa, et kaikki menee parhain päin tällä kertaa. Edellinen km alkoi viikolla 8+, joten ens viikko henkisesti tosi raskas ja sen ohittaminen iso etappi. Parin viikon päästä toivottavasti kuulen ekan kerran sydänäänet lääkärikäynnillä

Mitä kuuluu muille alkuraskauden jännittäjille?

Falisa 7+6

 

Moikka,

Mitä kuuluu? Ainakin arielilla on vauva-arki käynnissä hyvin samantyyppisesti kuin täällä.

(.) täällä sai neiti viikko sitten rotarokotteen. Oli kipeäksi tulossa silloin ja oltiinkin viime viikonloppu aika hätää kärsimässä nuhanenän kanssa, joka oli pahasti tukossa ja ei meinannut jaksaa syödäkään. Sunnuntaina alkoi rotan vaikutuskin näkyä ja alkoi oksentelut ja ripuloinnit. Keskiviikko oli pahin päivä oksentelun suhteen ja eilinen masukipujen. Kyllä on kamalaa katsoa lasta, joka itkee masuaan sai oikein kunnon kipusätkyjä. Tänään on parempi, mutta hyvin oksennusherkkä on eli ei paljoa uskalla sängystä nostella syötyään. Tulee muuten kaikki pihalle. Kohta tulee rotinavieraita ja toivoisin, että lasta voisi pitää edes sylissä... Ihan kamala tuo rokote. Jos ei ala rauhoittua, niin ensi viikolla mentävä lastenpolille. Hyytymä on mulla edelleenkin kohdussa ja vienee jouluun sulaminen eli jälkivuotoa ollut nyt jo se 8 viikkoa eikä loppua näy... Alkaa ketuttaa, mutta minkäs teet.


Voikaa hyvin!

Vauvis ja prinsessa 8 viikkoa

 

Kirjoittelin harvakseltaan täällä meidän enkelivauvan jälkeen. Laitetaan siis tännekin: Meille syntyi poika 23.10. 4935g ja 54cm pipo 38cm. Alku ei mennyt niin hyvin kuin olisin halunnut, sillä poika syntyi vihreästä vedestä ja tulehdusarvo seurattiin tiiviisti 5vrk ajan. Tämän lisäksi hengittelee vieläkin tiheämmin kuin pitäisi ja EKG pitää kontroilloida 1kk iässä. Kardiologin mukaan sydän on kuitenkin kunnossa. Tässä sitä opetellaan elämää kahden pojan äitinä.

 

Moikka!

Falisa on tainnut ohittaa tuon 8+ etapin? Joko pääsit kuulemaan sydänääniä?
Onko edelleen huonoja oloja?

Vauvis tosi tosi ikävää, että hyytymä vaivaa edelleen ja noin mahdottoman pitkä toi vuotomarathon. Itsellä loppui vuoto 3 vkon kuluttua sektiosta, mutta nyt on ollut pari päivää ihan mahdotonta valkovuotoa - taitaa tosin nyt alkaa rauhoittua. Huh, toi rokotehomma on kohta täälläkin edessä. Jaksamisia teille ja toivotaan, ettei teidän tarttis sinne polille asti lähteä.

CVADilla onnea tätäkin kautta! Onpa huojentavaa, että kardiologi on todennut sydämen toimivaksi. Kurjia nuo alkuvaiheen ylimääräiset huolet. Toivotaan, että nyt saisitte nauttia rauhassa vauvasta sekä esikoisesta. Miten on lähtenyt menemään kahden lapsen kanssa?

Entäs muut alkupään odottajat?
Mitä Neydalle kuuluu?

Meidän tyttönen on nyt kuukauden ja 3 pv. Mukavasti menee. Miehen kolmivuorotyö jonkin verran tuottaa haastetta ja oon aika puhki hänen yövuorojensa jälkeen, kun oon silloin yksin yön ja seuraavan päivän miehen nukkuessa. Hoitoverkostoa meillä ei käytännössä ole. Mutta kyllä tuon tytön vuoksi taipuu mihin vain. Ja onneksi osaan jo ottaa rennommin, kuin ihan alussa. Lonkkalastaa pidetään vielä 3 vkoa. Odotan niin sitä päivää, kun tuon härpäkkeen saa heittää menemään. Onneksi vauvaa en näytä kauheasti asia häiritsevän, ehkä jonkin verran selkää painaa kuitenkin.

Mukavaa viikkoa kaikille!!!

 

Aika kivasti tuo arki rullaa. Harmittaa vain kun esikoista tulee komennettua ja kiellettyä jatkuvasti. Toki tekee kolttosia, ei kuuntele yhtään ja kokeilee rajoja, mutta silti. On myös alkanut lyömään isiä ja äiti selkeästi enemmän ja kun otetaan kiinni ja kielletään saadaan aikaan krokotiilin kyyneleitä ja huutoa ( ja hetken päästä sama uudelleen). Tänään koitti ensimmäisen kerran lyödä vauvaa.

Ymmärrän että pientä harmittaa kun äiti ja isi ei ole heti käytettävissä niin kuin tähän asti. Ehkä se seuraavien vuosien aikana helpottaa. Nyt on kaiken ihanan lisäksi vielä flunssassa, joten jännitellään saako vauva sen.

Tuntuu että kun koko raskausajan olin kireä kuin viulun kieli ja pelkäsin, niin en osaa oikein vieläkään rentoutua. Pelkään edelleen että vauvalle sattuu jotain. Huomenna pitäisi varata aikaa neuvolapsykologille.

CVAD ja Veikko

 

Heipähei!
Tänään satoi tänne ensilumi ja toi tullessaan ripauksen taikaa. Kuulin ekan kerran pienen sydänäänet. Kivi vierähti sydämeltä ja ehkä alan jo hieman uskoakin tähän raskauteen... Seuraava etappi verikokeet ja joulukuun ekalla viikolla ultra. Päivä päivältä mennään silti edelleen...

Falisa 9+3

 

Mä en oo tänne alun pahoinvoinnin takia pystynyt kirjoittelemaan. Nyt ajattelin vähän laittaa merkkiä.

Kävin eilen aamulla lääkäri neuvolassa. Oli oikein avartava kerta. Mulla kun on ollut monta kysymysmerkkiä. Ensinnäkin sokeriraaituksen tulokset oli normaalit. Paineet ihan hyvät. Jännitin vaan kovasti eli sen takia oli vähän kotona mittaamiin tuloksiin heittoa. Paino oli pysynyt samana vaikka maha on niin kovaati kasvanut.

Ultralla katsottiin pikkuista ja kaikki oli sillä hyvin. Istukka on etuseinämässä ja liikkeitä odottelen kun ei oo kun pientä kuplintaa aina välillä tuntunut.

Ikävin asia. Mulla pissassa joku bakteeri mikä ei oo normaali pissatulehdus. Sen takia hoitomuotona ei oo muuta vaihtoehtoa kun käydä ottamassa kolmena päivänä kolme kertaa antibiootti suoraan suoneen. Se bakteeri vielä lisää riskiä saada keskenmeno. Toivotaan että seuraava pissa seula olisi puhdas. Se tässä kaikista oudointa on että mulla ei oo minkään näköisiä oireita ollut. Ei kirvelyä tai lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta. Nyt mennään päivä kerrallaan ja toivotaan parasta.

Jos tulee siinä välissä huolta pikkusesta pääsen tämän kaiken takia varmasti ultraan. Nyt yritän vaan olla pelkäämättä. Mullahan keväinen keskenmeno saattoi johtua tästä oireettomasta bakteerista. Lääkäri ei sen enempää spekuloinut asiaa. Nyt on kuitenkin kaikki menny hyvin tähän mennessä.

Sitten sain samalla hoidettua lääkityksen mun kamalaan närästykseen mikä on vaivannut. Ehkä nyt on helpompi nauttia raskaudestakin. Samalla otin influenssa rokotteen.

Kelaneuvola on 31.12 ja ru on 23.12.

Norappi ja pikkukakkonen 16+0.

 

Hei

Falisa: ihana kun kuulit sydänäänet ja nostan hattua ettet käyny varhaisultrassa ... minä en ois siihen pystynyt.

Norappi: toivottavasti saisit tulehduksen hoidettua ilman ongelmia.

(.) Pahin vaihe alkaa olla takana. Huonovointisuus ja oksentelu alkaa helpottamaan. Väsymys on edelleenkin suuri, mutta jaksan nykyään kuitenkin jo vähän valvoa (joskus jopa kymmeneen ). Maha on jo iso, kuten esikoisestakin. Vaatteet alkaa olemaan pieniä ja 5 on jo suoraan kysynyt olenko raskaana. Onneksi ens viikolla on np-ultra niin ei tarvi enää piilotella mahaa.

Olen pystynyt olemaan nyt yllättävän luottavaisin mielin, mutta lähestyvä ultra tuo taas epävarmuuden ... entä jos kaikki ei olekkaan hyvin yritän olla ajattelematta asiaa vielä muutaman päivän.

Aegis 11+3

 

Terveisiä kaikille jo synnyttäneille ja ihania hetkiä vauvojen kanssa!

Levollista mieltä kaikille raskauksiin! Käyttäkää neuvolaa aina kun on paniikkia. Niin minä tein ja säilyin järjissäni.

(.) meidän prinsessa on tänään 10 viikkoa vanha. Eka flunssa on jo sairastettu ja rotarokote teki pienen myös kipeäksi. Oksentelua ja ripulointia on edelleenkin, vaikka jo kolme viikkoa rota-annoksesta... Heikosti ollaan päästy ulos, kun pelkään tuota oksentamista niin paljon. Kastelee kaikki vaatteensa ja yleensä siinä sivussa minutkin. Jospa menisi pian ohi. Tuttia ja tuttipulloa on yritetty opetella, mutta tyttö rakastaa vain tissiä eli nauraa ja sylkäisee muut pois. Yöt nukkuu niin hyvin, että univelkaa ei mullakaan ole. Pisin pätkä 5-6 tuntia jottei kuulosta liian ihanalta, niin nukuttaminen on sitten sitäkin vaikeampaa. Ennätys taitaa olla 12 tuntia... Mies kantaa, minä silittelen ja annan sopivan ajan välein tissiä. Saa liikaa maitoa multa, niin joudumme taistelemaan imetystaukojen kanssa. Ei kivaa, mutta pakollista... Rakkaus lasta kohtaan on todella suurta hyytymä on edelleenkin olemassa ja pientä jälkivuotoa tulee. Kontrolli taas joulukuussa ja silloin tulee jo 3 kk sektiosta. En siis pääse helpolla... Päivä kerrallaan kuitenkin mennään <3

Vauvis ja prinsessa 10 vk

 

CVAD, onnea vauvasta

Norappi, toivottavasti bakteeri hoituu, eikä aiheuta ongelmia. Enpä ollut tuollaisesta kuullutkaan ennen.

Vauvatoiveinen, johan on sitkeä hyytymä. Toivottavasti sulaisi jo pois. Ja tuo rotarokote on inhottava! Meillä ensimmäinen aiheutti vatsavaivoja kolme vai neljä päivää ja toinen satsi yli viikon! Kolmas ei sitten enää aiheuttanut juuri mitään.

Täälläkin melkoinen räkäralli. Tyttö ollut flunssassa ja kuumeessa nyt toista viikkoa. Tänään on ollut ensimmäinen kuumeeton päivä ja jestas, että onkin vauhtia riittänyt! yöksi annoin nyt vielä panadolia, ettei nostaisi enää kuumetta. Vaikka kaiken iltariehumisen jälkeen mittasin 37,1, mikä ei ole yhtään mitään. Riehuminen varmaan nostatti ruumiinlämpöä. Räkäinen on edelleen ja yskii melkoisesti.

Pojalla on nyt 2 hammasta ja niitä oireiltiin muutamat yöt. Sen jälkeen iski räkätauti, onneksi ei kuumetta. Mutta kyllä tässä 2 viikon univaje jo painaa. Pahimmillaan en ole yöllä saanut nukuttua paria tuntia pidempään ja parhaimmillaankin vain kuutisen tuntia monessa pätkässä. Tyttö yskii ja poika on itkeskellyt. Keskiviikkona käytiin terveyskeskuksessa näyttämässä molempien korvat, mutta ihan oli siistit viime yö oli pikkuisen parempi ja olen valvonut vain yhden kolmen tunnin pätkän ja sitten heräillyt syöttämään. Oma paino on pudonnut kahdessa viikossa 2kg, kun ei ole ollut energiaa tehdä kunnon ruokaa ja mies ei osaa. Jospa tämä tästä kohta helpottaisi.

Tiistaina meillä on puolivuotisneuvola, jos ei enää olla räkäisiä

Niin, osaahan meidän poika jo istuakin ihan itse!

Pihla ja poika 6kk

 

Heippa pitkästä aikaa!

Täällä kirjoittaminen on jäänyt käsien kipujen takia. Vasemmassa kädessä on ilmeisesti jännetupentulehdus ja oik. kädessä rannekanavaoireyhtymä. Vasemmassa kädessä täytyy pitää rannetukea jatkuvasti ja varoa liikuttamasta peukaloa, oikeassa kädessä taas puutuu ja pistelee sormet ja häviää voimat. :/ Onneksi äitiysloma alkoi viime viikolla, ei tässä enää pystyisi päätetyötä tekemään.

Täällä on paljon hyviä uutisia! Onnea CVAD vauvasta, toivottavasti alkutaipaleen vaikeudetkin ovat jo alkaneet helpottamaan.

Falisalle peukutukset sydänäänien kuulumisesta! Oli se vaan huojentava hetki, kun ne ensimmäistä kertaa kuuli. Kohtahan siellä onkin ultra edessä!

Norapillakin on jo kivat viikot! Joko olet tuntenut liikkeitä?

Aegis, joko kävit ultrassa? Toivottavasti saitte hyviä uutisia ja alkuhuolet hieman helpottaisivat.

Vauvis, ihanaa, ettei tarvitse univajeesta kärsiä! Toivottavasti hyytymäkin sieltä jo liukenisi pois, on kyllä pitkään vaivannut. Mutta vaikka kaikenlaista vaivaa on teillä ollut, viesteistäsi välittyy aina onnellisuus ja rakkaus.

Pihla, ihanan pitkälle olette jo vauva-arkea päässeet! Itse täällä vasta odotellaan muksun syntymää, joka sekin lienee ihan nurkan takana. Kiitos, kun jaat kanssamme myös syntymän jälkeisiä hetkiä - niitä on ihana lukea!

(.) Täällä tosiaan synnytys on kohta jo käsillä, hui! Äkkiä aika nyt jälkikäteen ajateltuna on mennyt, vaikka ei se aluksi siltä tuntunut. Jonkin verran on ollut epäsäännöllisiä kipeitä supistuksia, mutta paljon useammin kivuttomia harjoitussupistuksia. Menkkajomottelua on lähes päivittäin, mutta yleensä se ei liity millään tapaa supistuksiin. Ensi tiistaina on ylimääräinen neuvolalääkäri, jossa tarkoitus tsekata lantio synnytystä ajatellen. Edellisellä käynnillä lääkäri ei sitä tarkistanut, koska laittoi lähetteen synnytystapa-arvioon äp:lle, josta lähete kuitenkin tuli bumerangina takaisin. Kävin käyrillä muutama viikko sitten liikkeiden vähyyden vuoksi (kaikki kunnossa), jossa vauva ultrattiin ja keskikäyrällä oli kokonsa suhteen. Viitaten tähän he eivät nähneet tarvetta synnytystapa-arviolle, vaikka suvussa on pitkittyneitä synnytyksiä ja äiti on hyvin pienikokoinen. Onneksi neuvolaterkka kuitenkin ymmärsi huoleni (olen puhunut että synnytys jännittää tämän kokoasian takia, vaikka muuten varsinaista synnytyspelkoa ei olekaan), ja vaihtoi terkkarikäynnin lääkärikäynniksi. Toivottavasti saan nyt itse mielenrauhan siltä osin.

Nyt viikonlopun viettoon ja vanhempien luokse syömään synttäreiden kunniaksi. Viimeinen vuosi "junnuna" käynnistyi, ensi vuonna juhlitaan sitten kolmekymppisiä! Mukavaa viikonloppua kaikille!

Neyda 36+6

 

Neyda: toivottavasti lääkärissä käynti selkeyttää tilannetta. Synnytys on ihan tarpeeksi jännä tapahtuma ilman lisäpelkojakin.

Pihla: joko teillä voidaan paremmin.

Vauvis: kuulostaa ihan meidän esikoiselta. meillä nukuttamiset muuttui yhtäkkiä helpommiksi joskus 2-3 kk iässä. Hyvä kuitenkin, että saat nukuttua.

( . ) käytiin ultrassa ja kaikki oli loistavasti vauva oli vähän viikkoja isompi ja niskaturvotusta oli 1,4 mm eli ihan sopivasti näille viikoille. Pienet sormet ja varpaatkin näkyi. Nyt voi huokaista ja keskittyä vatsan kasvattamiseen ilman piilottelua. Ens viikolla pitäis tulla verikokeen tulokset, mutta ne ei jännitä yhtä paljon kuin ultra. Pahimmat oireetkin alkaa jo helpottaa. Jospa tämä nyt onnistuisi

Aegis 12+3

 

Täällä ei kyllä mennyt tämäkään raskaus putkeen.

Ultrassa näkyi vain, että raskaus on alkanut, ja jotain epämääräistä "alkion alkuun" viittaavaa. Kaavinta varattiin ensi viikolle.

Hyvä puoli on, että tämä ei sentään tunnu yhtä rankalta keskenmenolta kuin edellinen, missä alkio hitaine sykkeineen näkyi, ja kukaan ei oikein osannut sanoa mitä pitäisi tehdä. Ja en ole ehtinyt ja antanut itselleni lupaa samalla tavalla unelmoida elämästä vauvan kanssa, joten ainakaan toistaiseksi menetys ei ole tuntunut niin pahalta. Tai sitten se vaan iskee myöhemmin.

 

KevätTähti, todella ikävä kuulla. Uutta yritystä kohden kun saa ikävät asiat pois edestä. Jaksamista ja voimia.

Mä vein maanantaina pissa näytteen ja se olikin puhdas. En osannut tätä ollenkaan odottaa. Pitää vielä kysellä omalta neuvolan tädiltä että seurataanko tätä jotenkin että ei uudestaan iske se samainen bakteeri. Pääsin siis aikas helpolla kun on kuitenkin sellainen mikä ei helpolla pois lähde.

Pitkään joutuu vielä odotteleen ennen kun pääsee rakenneultraan. Malttamattomana odottelen mitä siellä selviää. Toivon että kaikki olisi hyvin. Sykkeet saa kotidoplerilla hyvin kuulumaan. Tässä on taas tälläinen vaihe että vaan odotellaan tulevaa. Työnantajalle aijon kertoa vasta rakenneultran jälkeen kun työt alkaisi 15.2, mutta luulen että ei tarvi mennä kun on niin vähän aikaa ennen kun äitiysloma alkaa ja likaa stressiä tulisi. Sairaslomaa aijon hakea siksi 5 viikoksi. Liikkeitä tuntuu aina välillä. Vielä ei kunnolla. Niitä odottelen.

Norappi ja pikkukakkonen 17+6

 

Hei kaikille!

Olenpa iloinen kun löysin tämän ryhmän! En jotenkin jaksa mennä avaamaan tarinaani vielä noihin "normaaleihin" odotusryhmiin, kun tulee vain sellainen olo että omalla epäilevyydellään pilaa muiden ilon, mutta täällä saa olla rauhassa peloissaan.

Meillä on taustalla nyt jo pitkälle yli vuoden kestänyt yritys, muutamia kuukausia jatkuneet hedelmöityshoidot ja näiden päälle keskenmeno. Keskenmeno oli murskaava kokemus pitkän odotuksen jälkeen ja kokemuksen kruunasi se, että olimme juuri muutama viikko ennen keskenmenoa muuttaneet Yhdysvaltoihin. Keskenmeno havaittiin ultrassa viikolla 10 - sikiö oli kuollut jo viikkoja aikaisemmin - ja vuoto alkoi spontaanisti muutaman päivän jälkeen.

Tänä aamuna testissä näkyi hyvin yllättäen haalea plussa. Yllättäen sikäli, että meillä on viikon päästä aika varattuna hedelmöityshoitolääkärille. Ei yhtään osattu odottaa että yhtäkkiä tulisin raskaaksi toisesta kierrosta keskenmenon jälkeen (ja ensimmäisestä ilman ehkäisyä!). Mitään oireitakaan ei ole. Mutta niinpä vain oli testissä aamulla haalea plussa.

Tällä hetkellä pelottaa vielä, että kyseessä on kemiallinen raskaus, kun viiva oli sen verran heikko - teen uuden testin muutaman päivän päästä ja varmistun asiasta. Ja pidemmällä tähtäimellä ahdistaa ajatus uudesta keskenmenosta. Hedelmättömyyden syynä minulla on PCO eli monirakkulaiset munasarjat ja PCO:n tiedetään liittyvän kohonneeseen keskenmenoriskiin.

Viikoista en tiedä, koska kuukautisten säännöllisyys on mitä on, mutta 4-5 on varmaan hyvä arvaus. Nyt jännityksellä odotan, alkavatko raskausoireet ja vahvistuuko viiva testissä. Ihanaa, kun on joku ryhmä, johon kokee olevansa tervetullut kaiken "taakkansakin" kanssa.

-Alainne

 

KeväTähdelle suuret pahoittelut. Toivottavasti pääset pian takaisin tänne, pysyvän plussan kera. Voimia.

Neyda, jokojokojoko olisi vauvauutisia?

Aegis, onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! siitä ne viikot lähtee rientämään vauhdilla

Norappi, kivoja uutisia sieltäkin! Onneksi pissa oli puhdas ja toivottavasti nyt sellaisena pysyykin

Alainne, tervetuloa! Ja onnea plussasta toivotaan pysyvää sellaista. Tämä on kyllä mahtava vertaistuki kukaan ei vähätellyt edes mun naurettavia pelkojani. Näin jälkikäteen ajateltuna naurettavia. Sillä hetkellä ei naurattanut, kun ne pelot oli päällä.

Meillä on räkätaudit helpottaneet tyttö vielä yskii, mutta muuten. Ja puolivuotisneuvola siirtyi nyt tulevalle torstaille, kun terkka ei halunnut ottaa meitä vielä vastaan, ettei viedä pöpöjä.

Hammastuskaa on jonkin verran. Onneksi nykyään on saatavilla puuduttavaa geeliä, mitä voi laittaa ikeniin sujuu yöt mukavammin. Ja onneksi poika nyt toistaiseksi on lopettanut puremisen. Ei ollut kivaa, kun nuo ensimmäiset hampaat puhkesi ja niitä piti kokeilla tissiin toivottavasti seuraavat hampaat ei aiheuta puremista... Edelleen siis imetän, kun sujuu niin mukavasti

Jaahas, nyt meillä heräillään

Pihla ja poika 6kk1vko

 

Noh, enpä jaksanut kuin kaksi päivää odottaa, mutta olihan se plussa ihan vahvistunut. Soitin sairaalaan ja eka käynti on 17.12. ja toinen (jolla ehkä ultrataan?) 23.12. Olen vielä jonkin verran pihalla näistä paikallisista jutuista, vaikka kerran jo kävinkin läpi tämän ruljanssin.

Tällä hetkellä oon superhuolissani siitä, että onko mun veren insuliinitasot normaalit. Paastoverensokeri multa mitattiin hetki sitten ja se oli normaali, joskin normaalin yläpäässä. Olen lukenut että PCOS-potilailla on tyypillistä, että insuliini voi olla korkea vaikka verensokeri on normaalin rajoissa ja korkea insuliini liittyy keskenmenoihin ja nyt ahdistaa kun en mittauttanut tätä aiemmin. Itsehoitona koitan nyt vältellä kaikkea sokeria ja vaaleita hiilareita ja liikkua paljon. Toivottavasti saisin nuo insuliinitasot mittautettua että voisin lakata huolehtimasta turhaan, jos kaikki onkin kunnossa... On sellainen olo, että ignorance would be bliss, jos sellaiseen vain pystyisi. Itseä ahdistaa ajatus siitä, että kun on "vasta" yksi keskenmeno taustalla, niin vielä ei kunnolla tutkita, vaikka mulla on pohjalla myös tuo PCOS.

Pihla, kiitti vastauksesta ja hauska kuulla vauva-arkikuulumisia. Tulee sellainen olo, että toivoa on.

 

Kevättähti: pahoittelut tätäkin kautta Toivottavasti pääsisit pian yrittämään uudestaan. Minulla ainakin se odottelu/vuotovaihe oli tuskaisin.

Norappi: hyvä kun pääsit bakteerista nopeasti eroon.

Pihla: minkä niminen se hammasvoide on? En ole kuullutkaan ... olisi ollut tosi kätevä esikoisen kanssa!

Alaine: tervetuloa. Täällä saa rauhassa pelätä ja muut ymmärtävät ja tukevat

 

Kevättähdelle paljon voimia tätäkin kautta!

Aegis onnea hyvistä ultrakuulumisista ja peukku myös Norapille ja tervetuloa Alainne!

Raskausoireet on täällä menneet laidasta laitaan, keskiviikon oon nimenny virallisesti oksennus-päiväksi. Viime keskiviikkona laatta lensi autoa ajaessa ja tämä ke-aamu alkoi aamupalan jälkeisellä pöntön halaamisella
Tänään oli sit nt-ultra, mitä pelkäsin ja jännitin tosi paljon. Pienenpieni öttimönkiäinen siellä masussa kuitenkin myllersi. Koko vastasi viikkoja ja rakenteet ok, vilkas kaveri joka vaan pyllisteli koko ajan eikä näyttänyt kunnolla sivuprofiiliaan. Sain uuden ultra-ajan vko 16+. Kätilö ja lääkäri haluaa vielä tutkia napanuoran, kun nyt oli asennon takia vaikea nähdä kunnolla ja tuli "harhakaikuja". Luottavaisin mielin siis eteenpäin, jälleen on yks etappi saavutettuna!

Falisa 12+2

 

Onnea Falisa ihanista ultraäänikuulumisista!

Mä kävin eilen verikokeissa, ja sain raskaushormonin määräksi 212. Huomenna uudelleen, koska lääkäri haluaa nähdä nousevatko hormonitasot normaalisti. Nännit ovat kipeytyneet viime päivinä pikkuhiljaa. Ihan kiva että on jotain oiretta. Oma veikkaukseni oireiden, hormoniarvojen ja lauantain vielä haalean testin perusteella on, että tässä eletään vasta viidettä raskausviikkoa. Sairaalassa toki laskivat kaiken edellisten kuukautisten perusteella --> heittää yli viikolla... Ultrata on tarkoitus ekaa kertaa 23.12., silloin saa varmaan tarkemmat raskausviikot jos kaikki nyt on kunnossa.

Insuliiniarvoja eivät suostuneet mittamaan, koska insuliinille ei ole tarkkoja "oikeita arvoja", sokerit ei ole tarpeeksi koholla ja sanoivat että hoito olisi kuitenkin ruokavaliopohjainen ja mun pitää muutenkin nyt vältellä sokeria ja kaikkia vaaleaa hiilaria. Hiukan ärsyttää nuo perustelut, koska olisihan se ihan kiva tietää, mitä kehossa tapahtuu. Phuuh. Mutta tiukka ruokavalio ja liikuntarutiini lievittävät pelkoja, teenpähän ainakin kaiken minkä itse voin...

-Alainne 4+?

 

Täällä yksi pelokas odottaja. Vuosi ollaan yritetty ja tuloksena kaksi keskenmenoa ja yksi kemiallinen raskaus.

Nyt 5+1 ja kovasti odotan että pääsen varhaisultraan. Uskaltaisiko sinne mennä jo 1,5 viikon päästä? En ole päässyt vielä kertaakaan kuulemaan sykettä, molemmat keskenmenot todettu varhaisultrassa

Nunnu83, 5+1

 

Hei vaan!
Täällä minäkin olen nyt toista kertaa tänä vuonna. Edellinen raskaus meni kesken tammikuussa jotain viikolla 6, yhteensä keskenmenoja on ollut kolme (ja pari biokemiallista). Mutta nyt mulla on uusi lääkitys ja viikkoja 8+3! Viikko sitten varhaisultrassa näkyi kaksi toukkaa, molemmilla syke ja ne olivat oikean kokoisia. Olin kyllä aika järkyttynyt (niin oli kirjattu potilaskertomukseenkin), koska tässä on nyt kohta viisi vuotta oltu ilman ehkäisyä ja kolmen vuoden ajan yritetty lääkärien avustuksella - ja kun oli jo päätetty aktiivisen yrittämisen lopettamisesta, niin yhtäkkiä molemmat irtoamassa olleet munasolut päätti hedelmöittyä ja kiinnittyä. Nimenomaan en olisi halunnut kaksosia, yksikin lapsi olisi ihan mainiosti riittänyt. Mutta jos näin on käydäkseen, niin sen mukaan eletään.

En vieläkään jaksa uskoa, että oikeasti molemmat tai kumpikaan selviäisi loppuun asti. Hyvää tässä on se, että vuotoa ei ole ollut oikeastaan yhtään, kun keskenmenneissä sitä oli koko ajan. Piikitän nyt joka päivä fragminia verta ohentamaan, sillä keskenmenojen syy saattoi olla istukan veritulpissa. Neuvola on vasta viikon päästä ja näyttää siltä, että pääsen np-ultraan aikaisintaan välipäivinä tai ehkä vasta uudenvuoden jälkeen. Siksi on mietitty miehen kanssa, käytäisiinkö vielä yhdessä ultrassa yksityisellä ennen joulua. Saisi sitten tietää, vieläkö on eloa ja jos vatsa sattuu pullahtamaan, niin voisi kertoa sukulaisille jouluna. Kuulostaako tämä nyt ihan typerältä?

Alainne: huolesi kuulostavat tosi tutuilta! Mulla on pco eli monirakkulaiset munasarjat mutta ei muita oireita. Käytin sokerilääkitystä tehostamaan munarakkuloiden kehittymistä, mutta se käskettiin nyt raskauden aikana lopettaa kun olen normaalipainoinen. Viime vuonna otetut sokeriarvot oli normaalit, mutta ei ihan alhaiset. Sen takia pelkään raskausdiabetestä ja -myrkytystä, koska kaverilla on ollut ja ei se synnytys sitten mennyt ihan putkeen. Kaksoset jos muutenkin voivat syntyä aikaisin niin entä jos tulisi raskausmyrkytys... Ei kai pitäisi miettiä. Olen yrittänyt jo aikaisemmin vähentää sokeria, mutta ihan vielä en ole karsinut tuoremehua ja kaikkea vaaleaa leipää. Herkkujakin syön pikkuisen. Katsotaan nyt, mitä verikokeet näyttävät.

Nunnu83: Sykkeen pitäisi näkyä (ei vielä kuulua) viimeistään kun viikkoja on 7, niin luulisin että tuommoinen 6+4 olisi jo ihan hyvä hetki ultrata.

 

Moi Nunnu83 ja Eliza Day! Kiva että tänne putkahti muitakin alkuvaiheen odottajia!

Eliza Day, minulla tosiaan siis myöskin monirakkulaiset munasarjat, ja minullekaan ei ole varsinaisesti syndroomaa koskaan diagnosoitu (ei ole juuri tutkittukaan - Suomessa lääkäri vain totesi, että eipä karvat niin paljoa kasva että kannattaisi huolestua ja täällä Jenkeissä en ehtinyt spesialistin puheille). Suomessa mua hoidettiin lääkkeellisesti ovulaatiota tehostamalla (letrozolia ja pistettäviä hormoneja), mutta tämä toinen raskaus lähti käyntiin ihan yllätyksenä. Aivan mieletöntä, että sulla on viiden vuoden jälkeen yhtäkkiä kaksoset tulossa! Ymmärrän kyllä hyvin, että tuntuu hurjalta ajatukselta, mutta toivottavasti kaikki menee hyvin raskauden kanssa. Minä en ole oikeastaan edes päässyt vielä sinne asti, että murehtisin raskausajan diabeteksesta - ei vielä usko riitä siihen, että pääsisin loppuun asti.

Tämä on varmaan joku mielen keino suojautua, kun en jotenkin yhtään pysty ajattelemaan tällä hetkellä, että olisin oikeasti raskaana ja että saisin vauvan ensi elokuussa. Mieli on päättänyt että kesken menee, eikä uskalla miettiä yhtään pidemmälle pettymyksen pelossa. Onneksi vain kolme viikkoa ekaan ultraan - silloin näkee, onko kaikki kunnossa.

-Alainne 4-5 (?)