Jospa minäkin uskaltautuisin listalle, jos vaan huolitte: 13.7. -- Pikku veturi -- 25 -- kkm 07/12 -- 1. lapsi -- EKKS 
~ Keskenmenon jälkeen plussanneet ~ *talvella 2012-2013*
- Viestiketjun aloittaja kwaidan
- Ensimmäinen viesti
Neiti-81 Oon käyny täällä välillä kurkkimassa sun kuulumisia. Onnea loppuodotukseen :heart:
(.) Meillekkin pikkukakkonen tulossa. Nyt viikolla 9+0 Ikäeroa isoveljeen tulee 1v4kk.
Onnea loppuodotukseen :heart:(.) Meillekkin pikkukakkonen tulossa. Nyt viikolla 9+0
Ikäeroa isoveljeen tulee 1v4kk.Tsemppiä Miwwi! Pidetään peukkuja.
Tervetuloa Pikku veturi!
Scarleth mää oon ostanu viime aikoina kummilasten yms. vaatteet tuolta: Etusivu |. Perusteluni:
- luomupuuvillaa
- suunniteltu Suomessa suomalaisten lastenkokosille
- mitoitettu niin, että myös kestovaipat mahtuu alle ja useimmissa vaatteissa pitkät resorit, joilla saa lyhennettyä aluksi hihat ja lahkeet ja pidennettyä lapsen kasvaessa. Eli käyttöikä kasvaa.
- kivan raikkaat printit ei haittaa
Tuolla näyttää nyt olevan jopa talvialet, taidanpa jotain pientä itsekin uskaltaa vauvalle laittaa..
Joku oli vielä kysellyt bambuvaatteista.. Mun lähipiiriin syntyi pienikeskonen ja hälle tilasin tuommoset 45 cm puolipotkarit ihanan pehmeästä bambukankaasta. Lastenvaatteiden verkkokauppa. Puolipotkarit. Puolipotkarit. Hassukuutti - Lastenvaatteet verkkokaupasta..
kodehu 17+2
Tervetuloa Pikku veturi!
Scarleth mää oon ostanu viime aikoina kummilasten yms. vaatteet tuolta: Etusivu |. Perusteluni:
- luomupuuvillaa
- suunniteltu Suomessa suomalaisten lastenkokosille
- mitoitettu niin, että myös kestovaipat mahtuu alle ja useimmissa vaatteissa pitkät resorit, joilla saa lyhennettyä aluksi hihat ja lahkeet ja pidennettyä lapsen kasvaessa. Eli käyttöikä kasvaa.
- kivan raikkaat printit ei haittaa
Tuolla näyttää nyt olevan jopa talvialet, taidanpa jotain pientä itsekin uskaltaa vauvalle laittaa..
Joku oli vielä kysellyt bambuvaatteista.. Mun lähipiiriin syntyi pienikeskonen ja hälle tilasin tuommoset 45 cm puolipotkarit ihanan pehmeästä bambukankaasta. Lastenvaatteiden verkkokauppa. Puolipotkarit. Puolipotkarit. Hassukuutti - Lastenvaatteet verkkokaupasta..
kodehu 17+2
Uusille tervetuloa :heart:
Ja Miwwille tsemppiä, toivotaan että kaikki on kuitenkin hyvin! :hug:
(.) <- kai se maha täytyy pikkuhiljaa noin päin kääntää, kun ei tässä nyt enää normimitoissakaan olla.
Eilen yksi tuttavaperheen rouva kysyi mun äidiltä ihan suoraan, että sopiiko onnitella kun teidän likka on näemmä pieniin päin! Huih! En tätä kyseistä rouvaa ollut nähnyt varmaan kymmeneen vuoteen, joten ei hän tiedä edes minkä kokoinen mä olisin ilman tätä "turvotusta". Olin juhlissa joten yritin vähän piilotella ja käyttäytyä normaalisti, mutta en sitten ilmeisesti onnistunut. Vatsa on kuulemma "sen mallinen" ja huomaamattani pitelen mahastani kiinni. Kyllähän neljän muksun äiti jo noista sen arvaa.
Täytyykin keksiä käsille jotain muuta tekemistä. En voi sille mitään että ne hakeutuu mahalle... Olo on vähän niinku ähkyssä, silloinkin on pakko pitää mahasta kiinni, kun se muka helpottaa
-iitu 15+5
Ja Miwwille tsemppiä, toivotaan että kaikki on kuitenkin hyvin! :hug:
(.) <- kai se maha täytyy pikkuhiljaa noin päin kääntää, kun ei tässä nyt enää normimitoissakaan olla.
Eilen yksi tuttavaperheen rouva kysyi mun äidiltä ihan suoraan, että sopiiko onnitella kun teidän likka on näemmä pieniin päin! Huih! En tätä kyseistä rouvaa ollut nähnyt varmaan kymmeneen vuoteen, joten ei hän tiedä edes minkä kokoinen mä olisin ilman tätä "turvotusta". Olin juhlissa joten yritin vähän piilotella ja käyttäytyä normaalisti, mutta en sitten ilmeisesti onnistunut. Vatsa on kuulemma "sen mallinen" ja huomaamattani pitelen mahastani kiinni. Kyllähän neljän muksun äiti jo noista sen arvaa.
Täytyykin keksiä käsille jotain muuta tekemistä. En voi sille mitään että ne hakeutuu mahalle... Olo on vähän niinku ähkyssä, silloinkin on pakko pitää mahasta kiinni, kun se muka helpottaa
-iitu 15+5
Hei kaikille ja kiitos kun pääsin mukaan!
Ensimmäisenä ihanat onnittelut kaikille uuden mahdollisuuden saaneille, ja tsemppiä odotukseen! Osanotot listalta sittemmin poistuneille. :heart:
Kerron hieman ensin omista taustoistani. Ensimmäinen raskauteni meni viime kesänä kesken, sain tietää siitä rv. 16, mutta keskeytynyt keskenmeno oli tapahtunut sikiön koon perusteella rv. 13. Keskeytynyt keskenmeno selvisi neuvolakäynnillä, kun sydänääniä ei kuulunutkaan. Mitään oireita (paitsi raskausoireiden vähittäinen hiipuminen, jonka ajattelin sopivan noihin viikkoihin) ei siis ollut.
Tällä hetkellä viikkoja täynnä taas 13+3, ja viimeksi viime viikolla käytiin neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä ja Pikku veturilla oli kaikki hyvin. :heart: Edellisessä raskaudessa huokaisi helpotuksesta ensimmäisen kolmanneksen mentyä ohi, mutta nyt en tiedä, uskallanko huokaista missään vaiheessa. Todennäköisyydet raskauden onnistumiseen eivät tunnu enää miltään, kun tietää, mitä tämä elämä voi tuoda tullessaan. Tämä viikko 13 tuntuu erityisen tuskaiselta, en osaa ajatella mitään muuta kuin sitä, onko vauvalla kaikki kunnossa. Seuraava neuvola on varattu ensi viikolle, mutta en tiedä, jaksanko odottaa sinnekään asti. Viimeksi tuntui niin hirvittävältä se ajatus, että sikiö oli ollut kohdussani kuolleena jo monta viikkoa, enkä ollut tiennyt asiasta mitään.. Liityin tälle palstalle, koska teidän kannustavia kommenttejanne on mahtava lukea, ja toisten kokemuksia seuraamalla oma tilanne ei tunnu ihan niin ahdistavalta ja saa myös muuta ajateltavaa täällä käydessä. Normi-odottajapalstalle en uskalla mennä, koska viimeksi jouduin sieltä vähin äänin poistumaan. Toivottavasti täällä ei käy samoin, ja saan olla joukossanne loppuun asti!
Ensimmäisenä ihanat onnittelut kaikille uuden mahdollisuuden saaneille, ja tsemppiä odotukseen! Osanotot listalta sittemmin poistuneille. :heart:
Kerron hieman ensin omista taustoistani. Ensimmäinen raskauteni meni viime kesänä kesken, sain tietää siitä rv. 16, mutta keskeytynyt keskenmeno oli tapahtunut sikiön koon perusteella rv. 13. Keskeytynyt keskenmeno selvisi neuvolakäynnillä, kun sydänääniä ei kuulunutkaan. Mitään oireita (paitsi raskausoireiden vähittäinen hiipuminen, jonka ajattelin sopivan noihin viikkoihin) ei siis ollut.
Tällä hetkellä viikkoja täynnä taas 13+3, ja viimeksi viime viikolla käytiin neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä ja Pikku veturilla oli kaikki hyvin. :heart: Edellisessä raskaudessa huokaisi helpotuksesta ensimmäisen kolmanneksen mentyä ohi, mutta nyt en tiedä, uskallanko huokaista missään vaiheessa. Todennäköisyydet raskauden onnistumiseen eivät tunnu enää miltään, kun tietää, mitä tämä elämä voi tuoda tullessaan. Tämä viikko 13 tuntuu erityisen tuskaiselta, en osaa ajatella mitään muuta kuin sitä, onko vauvalla kaikki kunnossa. Seuraava neuvola on varattu ensi viikolle, mutta en tiedä, jaksanko odottaa sinnekään asti. Viimeksi tuntui niin hirvittävältä se ajatus, että sikiö oli ollut kohdussani kuolleena jo monta viikkoa, enkä ollut tiennyt asiasta mitään..
Liityin tälle palstalle, koska teidän kannustavia kommenttejanne on mahtava lukea, ja toisten kokemuksia seuraamalla oma tilanne ei tunnu ihan niin ahdistavalta ja saa myös muuta ajateltavaa täällä käydessä. Normi-odottajapalstalle en uskalla mennä, koska viimeksi jouduin sieltä vähin äänin poistumaan. Toivottavasti täällä ei käy samoin, ja saan olla joukossanne loppuun asti!
Viimeksi muokattu:
Tervetuloa uusille!
ON: Täälä on tänään tullu rytinällä kaikkia oireita, esim pientä kuvottavaa oloa ollu koko päivän, päänsärkyä, väsymystä! Mä niin toivon, että tulis vaan lisää oireita ja voimistuis niin olisin varma, että kaikki onkin hyvin! Mä vähän mietin tota varhaisultraa kun mulla on se aika vasta ens viikon perjantaiksi, niin kannattaiskohan ottaa se jo aikasemmin, sit viikkoja oliskin liian vähän niin ei näy mitään. : / mutta jos ottais maanantaiksi niin sitten olisi varmasti tarpeeksi viikkoja, enpä tiiä.
Tein tänään huvikseen ovistestin, kun niitä kaapista vielä monta löytyi niin aika hauska näky tuli, oliskin noin vahva ovis. tai onkohan viivat menny väärinpäin Aijaa.com - 11558236
ON: Täälä on tänään tullu rytinällä kaikkia oireita, esim pientä kuvottavaa oloa ollu koko päivän, päänsärkyä, väsymystä! Mä niin toivon, että tulis vaan lisää oireita ja voimistuis niin olisin varma, että kaikki onkin hyvin!
Mä vähän mietin tota varhaisultraa kun mulla on se aika vasta ens viikon perjantaiksi, niin kannattaiskohan ottaa se jo aikasemmin, sit viikkoja oliskin liian vähän niin ei näy mitään. : / mutta jos ottais maanantaiksi niin sitten olisi varmasti tarpeeksi viikkoja, enpä tiiä. Tein tänään huvikseen ovistestin, kun niitä kaapista vielä monta löytyi niin aika hauska näky tuli, oliskin noin vahva ovis.
tai onkohan viivat menny väärinpäin Aijaa.com - 11558236
Viimeksi muokattu:
Pikku veturi, Kurja tausta sinullakin Tutkittiinko sulla syytä tuohon keskenmenoon?
Mulla siis takana yks kkm myöhäisillä viikoilla, todettiin rv18 (tarkemmin 17+2), mutta koon mukaan oli mennyt kesken rv14-16 aikana. Viimeisen kerran sykkeet siitä kuultiin 14+6. Myös mun oli vaikea ymmärtää, että vauva oli ollut masussa kuolleena pitkään. Kun neuvolassa ei sykkeitä löytynyt, niin pääsin ultraankin vasta seuraavana päivänä. Neuvolantätikin vielä rauhoitteli, että hänellä oli kerran käynyt niin, ettei sykkeitä löytynyt, mutta ultrassa oli kaikki hyvin. Koko sen illan ja yön ajattelin, että kyllä siellä elossa ollaan, millainen äiti minä olisin jos en muka vauvani kuolemaa huomaisi. No en huomannut. Ja se otti kyllä syvältä. Syytin itseäni vauvan tappamisen lisäksi myös siitä, että olen ollut huono äiti. Nyt paljon myöhemmin olen vasta ymmärtänyt sen, että minä en sitä voinut aiheuttaa enkä voinut siitä tietää, kun mitään keskenmeno-oireita ei ollut. Ja rv12 jälkeenhän ne raskausoireet muutenkin vähenee.
Minäkin elän siis nyt niitä kammoviikkoja ja tarkistan kyllä sykkeet päivittäin. Se on pitänyt pään jotenkin koossa. Olen vahvasti päättänyt uskoa, että kun tuo rv18 ohitetaan, niin sitten mennään loppuun asti.
Nykyisin joka paikassa hehkutetaan sitä, että rv12 on se rajapyykki ja sen jälkeen se on vissi ja varma että vauva on tulee. Mulla ei ollut silloin käynyt edes mielessä, että sen jälkeen voisi jotain tapahtua. Kamalinta oli kertoa kaikille, että menetin sen vauvan. Syytin itseäni ja muistin sen joka kerta, kun minua katsottiin säälivästi. Kaverit pelkäsi soittaa mulle, kun olin surullinen ja masentunut. Antoivat tilaa surra, vaikka oikeasti olisin kaivannut sitä normaalia elämää.
Ohjeeni sulle Pikku veturi:
Määritä itsellesi joku oma rajapyykki, jonka jälkeen uskot raskauteen täysillä.
Kun siltä tuntuu, niin soita neuvolaan ja mene tarkistuttamaan sykkeet. Se oikeasti helpottaa. Parempi että käyt joka kerta kun epäilyttää, niin et turhaan murehdi asiaa kotona. Mun neuvolantäti on sanonut, että voin käydä siellä vaikka joka päivä, mutta mä päädyin ostamaan dopplerin.
Ja sitten se vaikein neuvo (mitä munkin on vaikea noudattaa): Usko tähän raskauteen! Jos katsottais todennäköisyyslukuja, niin ne olis kaikki sun puolella. On todella todella todella harvinaista, että nyt mitään pahaa sattuis. Raskausaika on niin lyhyt, että yritetään nauttia siitä!
Tsemppiä! :heart:
-iitu 15+6 (G4P0)
Tutkittiinko sulla syytä tuohon keskenmenoon?Mulla siis takana yks kkm myöhäisillä viikoilla, todettiin rv18 (tarkemmin 17+2), mutta koon mukaan oli mennyt kesken rv14-16 aikana. Viimeisen kerran sykkeet siitä kuultiin 14+6. Myös mun oli vaikea ymmärtää, että vauva oli ollut masussa kuolleena pitkään. Kun neuvolassa ei sykkeitä löytynyt, niin pääsin ultraankin vasta seuraavana päivänä. Neuvolantätikin vielä rauhoitteli, että hänellä oli kerran käynyt niin, ettei sykkeitä löytynyt, mutta ultrassa oli kaikki hyvin. Koko sen illan ja yön ajattelin, että kyllä siellä elossa ollaan, millainen äiti minä olisin jos en muka vauvani kuolemaa huomaisi. No en huomannut. Ja se otti kyllä syvältä. Syytin itseäni vauvan tappamisen lisäksi myös siitä, että olen ollut huono äiti. Nyt paljon myöhemmin olen vasta ymmärtänyt sen, että minä en sitä voinut aiheuttaa enkä voinut siitä tietää, kun mitään keskenmeno-oireita ei ollut. Ja rv12 jälkeenhän ne raskausoireet muutenkin vähenee.
Minäkin elän siis nyt niitä kammoviikkoja ja tarkistan kyllä sykkeet päivittäin. Se on pitänyt pään jotenkin koossa. Olen vahvasti päättänyt uskoa, että kun tuo rv18 ohitetaan, niin sitten mennään loppuun asti.
Nykyisin joka paikassa hehkutetaan sitä, että rv12 on se rajapyykki ja sen jälkeen se on vissi ja varma että vauva on tulee. Mulla ei ollut silloin käynyt edes mielessä, että sen jälkeen voisi jotain tapahtua. Kamalinta oli kertoa kaikille, että menetin sen vauvan. Syytin itseäni ja muistin sen joka kerta, kun minua katsottiin säälivästi. Kaverit pelkäsi soittaa mulle, kun olin surullinen ja masentunut. Antoivat tilaa surra, vaikka oikeasti olisin kaivannut sitä normaalia elämää.
Ohjeeni sulle Pikku veturi:
Määritä itsellesi joku oma rajapyykki, jonka jälkeen uskot raskauteen täysillä.
Kun siltä tuntuu, niin soita neuvolaan ja mene tarkistuttamaan sykkeet. Se oikeasti helpottaa. Parempi että käyt joka kerta kun epäilyttää, niin et turhaan murehdi asiaa kotona. Mun neuvolantäti on sanonut, että voin käydä siellä vaikka joka päivä, mutta mä päädyin ostamaan dopplerin.
Ja sitten se vaikein neuvo (mitä munkin on vaikea noudattaa): Usko tähän raskauteen! Jos katsottais todennäköisyyslukuja, niin ne olis kaikki sun puolella. On todella todella todella harvinaista, että nyt mitään pahaa sattuis. Raskausaika on niin lyhyt, että yritetään nauttia siitä!
Tsemppiä! :heart:
-iitu 15+6 (G4P0)
iitu85 en tiiä, onko mulla ollu liitoskipuja, mutta mulla ainakin yhessä välissä ihan vihloi nivusia, tuntu etureisissä asti. lisäksi alaselässä pakaroiden korkeudella on särkyä nyt ihan jatkuvasti. tukivyön tilasin viime viikolla ja siitä tuntuu olevan ainakin työpäiviin hyötyä, eli ei ihan niin kipeydy istumisesta.
Kiitos kodehulle bambupotkari vinkistä, kyllä niitä siis ilmeisesti on olemassa!
Scarleth vai kuka se kysyi nettikauppja, itse löysin tällaisen ihan vähän aikaa sitten, nämä vaatteet on just mun makuun! Ainutlaatuisia lastenvaatteita | pikkuOtus -Lastenvaatteet Harmi vain on aikamoisen hintavia, mutta jospa jotain sieltä raaskisi mennä tilaamaan..
Tervetuloa uusille tulokkaille, toivotaan että saadaan kaikki olla täällä hamaan loppuun saakka
tillukas kyllä niitä hiljaisia päiviä onkin välillä, täälläkin, vaikka potkut on jo aika tuntuvia, kopsahtelee kunnolla käteenkin niin että 2 v tyttönikin ne tunsi Siitä ne vähitellen voimistuu kun vauva kasvaa, nythän se on vielä niin pieni että mahtuu potkiskelemaan ilman että osuu mihinkään, eli ei voi tietää kuinka aktiivisia siellä ollaan oikeasti oltu. Ja tarvitseehan jokainen niitä lepopäiviäkin Tsemppiä!
Miwwille onnea oireiden ilmestymisestä, kyllä tuo ovistikku ainakin erittäin lupaavalta näyttää! Kyllä tuo hormoonien nousu on tosi yksilöllistä, eikä varmaan päivän tai parin heitto jossain kuitenkin aika suurpiirteisessä pissatestissä mitään tuomiota tarkoita. Toivotaan että kaikki menee hyvin
iitu mulla ainakin noi liitoskivut on sellasta kolotusta häpyluun tienoilla, mutta se säteilee "lihaskipumaisena" oikeastaan koko alavatsaan, välillä selkääkiin vihlaisee. Kipu tuntuu liikkeessä, noustessa, kumartuessa, kävellessä. Se tulee ja menee, välillä on hyviä päiviä ja joskus tuntuu että saa köpötellä kun mikäkin vanhus
mumina 19+4
Scarleth vai kuka se kysyi nettikauppja, itse löysin tällaisen ihan vähän aikaa sitten, nämä vaatteet on just mun makuun! Ainutlaatuisia lastenvaatteita | pikkuOtus -Lastenvaatteet Harmi vain on aikamoisen hintavia, mutta jospa jotain sieltä raaskisi mennä tilaamaan..
Tervetuloa uusille tulokkaille, toivotaan että saadaan kaikki olla täällä hamaan loppuun saakka
tillukas kyllä niitä hiljaisia päiviä onkin välillä, täälläkin, vaikka potkut on jo aika tuntuvia, kopsahtelee kunnolla käteenkin niin että 2 v tyttönikin ne tunsi
Siitä ne vähitellen voimistuu kun vauva kasvaa, nythän se on vielä niin pieni että mahtuu potkiskelemaan ilman että osuu mihinkään, eli ei voi tietää kuinka aktiivisia siellä ollaan oikeasti oltu. Ja tarvitseehan jokainen niitä lepopäiviäkin Tsemppiä!Miwwille onnea oireiden ilmestymisestä, kyllä tuo ovistikku ainakin erittäin lupaavalta näyttää! Kyllä tuo hormoonien nousu on tosi yksilöllistä, eikä varmaan päivän tai parin heitto jossain kuitenkin aika suurpiirteisessä pissatestissä mitään tuomiota tarkoita. Toivotaan että kaikki menee hyvin
iitu mulla ainakin noi liitoskivut on sellasta kolotusta häpyluun tienoilla, mutta se säteilee "lihaskipumaisena" oikeastaan koko alavatsaan, välillä selkääkiin vihlaisee. Kipu tuntuu liikkeessä, noustessa, kumartuessa, kävellessä. Se tulee ja menee, välillä on hyviä päiviä ja joskus tuntuu että saa köpötellä kun mikäkin vanhus
mumina 19+4
Paljon onnea malttamattomalle perheineen! Ihana lukea, että kaikki mennyt hyvin. Minkäs ikäisiä teidän neitokaiset on? Mua alkaa jo vähän jänskättää miten meidän vajaa 3-v tulee ottamaan pikkuveikan vastaan. Se on meinaan meidän vuoro seuraavaksi Neiti-81, käsittämätöntä miten aika on mennyt alun jälkeen vauhdikkaasti.
Onnittelut ja tervetuloa uudet odottajat, erityistsemppaukset Miwwi ja Pikku veturi, uskotaan ja luotetaan, että kaikki menee hyvin, jookos?
Liitoskivuista ei ollut tietoakaan ennen tätä raskautta ja nyt todellakin olen saanut oman osani. Mä kuvailisin niin, että pahimmillaan tuntuu kuin iskettäisiin puukolla häpyliitokseen. Kipu säteilee siitä nivusiin ja reisiin. Ei kivaa. Mulla alkoi muistaakseni siinä 16. vkon korvilla ja hieman helpotti tuossa 30. vkon jälkeen, nyt pystyn taas shoppailemaan parisen tuntia ja käymään muutaman kilsan kävelylenkeillä
Shoppailua harrastan luvattoman paljon netissä, erityisesti lapsille. Mulla ei ole mitään tiettyä lempikauppaa, lähinnä muutamat merkit ovat osoittautuneet erityisen mieluisiksi ja niitä tilailen eri kaupoista. Esim. Lipfish - merkillä on ihania tunikoita ja mekkoja, Nova Starin farkut ja hameet on ollut tytön lemppareita resorivyötärönsä johdosta, Molo Kidsin pörröhaalarit ihquja, harmi, et kaapissa olevat on tyttöjen väreissä niin nyt "täytyy" tilailla uusia Ja lisäksi Småfolk ja Duns merkkien perustrikoovaatteet on olleet todella kestäviä, värit ja mallit pysyvät pesusta toiseen.
(.) kasvaa ja kasvaa, hieman alkaa olla jo tukalaa laittaa kenkiä ja nousta sohvanpohjalta Äitiysloma alkoi viime viikolla ja nyt ohjelmassa vauvan huoneen laittoa ja vaatteiden pesua ja kaappiin laittoa. Mies on tärissyt taasen jo sen verran sairaalakassista, että pakkasin sen eilen eteiseen valmiiksi Vielä ei kyllä ole tuntemuksia, että synnytys olisi jo lähellä. Toivonkin näin, sillä toissa viikon ultrassa selvisi, että vauva on kääntynyt pakaratarjontaan. Menen nyt perjantaina uudemman kerran ultraan katsomaan mikä on tilanne. Vielä ei olla kerrottu sen tarkemmin, että miten edetään, jos vauva ei ole kääntynyt. Perätilasynnytykseen en kyllä haluaisi lähteä, koska esikolla oli jo hätätila normitilassa, mutta sektio on myös suuri mörkö mielessä. Mun papereissa on merkintä esikon synnytyksen jälkeen, että olen halutessani jatkossa oikeutettu suunniteltuun sektioon, mutta kovin mielelläni kaikesta kokemastani huolimatta haluaisin syynnyttää alateitse. Löytyykö kanssaodottajilta kokemuksia perätilasta tai suunnitellusta sektiosta?
Sanniz & sälli 35+4
Onnittelut ja tervetuloa uudet odottajat, erityistsemppaukset Miwwi ja Pikku veturi, uskotaan ja luotetaan, että kaikki menee hyvin, jookos?
Liitoskivuista ei ollut tietoakaan ennen tätä raskautta ja nyt todellakin olen saanut oman osani. Mä kuvailisin niin, että pahimmillaan tuntuu kuin iskettäisiin puukolla häpyliitokseen. Kipu säteilee siitä nivusiin ja reisiin. Ei kivaa. Mulla alkoi muistaakseni siinä 16. vkon korvilla ja hieman helpotti tuossa 30. vkon jälkeen, nyt pystyn taas shoppailemaan parisen tuntia ja käymään muutaman kilsan kävelylenkeillä
Shoppailua harrastan luvattoman paljon netissä, erityisesti lapsille. Mulla ei ole mitään tiettyä lempikauppaa, lähinnä muutamat merkit ovat osoittautuneet erityisen mieluisiksi ja niitä tilailen eri kaupoista. Esim. Lipfish - merkillä on ihania tunikoita ja mekkoja, Nova Starin farkut ja hameet on ollut tytön lemppareita resorivyötärönsä johdosta, Molo Kidsin pörröhaalarit ihquja, harmi, et kaapissa olevat on tyttöjen väreissä niin nyt "täytyy" tilailla uusia
Ja lisäksi Småfolk ja Duns merkkien perustrikoovaatteet on olleet todella kestäviä, värit ja mallit pysyvät pesusta toiseen.(.) kasvaa ja kasvaa, hieman alkaa olla jo tukalaa laittaa kenkiä ja nousta sohvanpohjalta
Äitiysloma alkoi viime viikolla ja nyt ohjelmassa vauvan huoneen laittoa ja vaatteiden pesua ja kaappiin laittoa. Mies on tärissyt taasen jo sen verran sairaalakassista, että pakkasin sen eilen eteiseen valmiiksi Vielä ei kyllä ole tuntemuksia, että synnytys olisi jo lähellä. Toivonkin näin, sillä toissa viikon ultrassa selvisi, että vauva on kääntynyt pakaratarjontaan. Menen nyt perjantaina uudemman kerran ultraan katsomaan mikä on tilanne. Vielä ei olla kerrottu sen tarkemmin, että miten edetään, jos vauva ei ole kääntynyt. Perätilasynnytykseen en kyllä haluaisi lähteä, koska esikolla oli jo hätätila normitilassa, mutta sektio on myös suuri mörkö mielessä. Mun papereissa on merkintä esikon synnytyksen jälkeen, että olen halutessani jatkossa oikeutettu suunniteltuun sektioon, mutta kovin mielelläni kaikesta kokemastani huolimatta haluaisin syynnyttää alateitse. Löytyykö kanssaodottajilta kokemuksia perätilasta tai suunnitellusta sektiosta?Sanniz & sälli 35+4
Sanniz, mulla oli esikoinen perätilassa ja yritettiin kääntää pariin otteeseen sairaalassa mahanpäältä väkisin käännellen (oli ihan kamalaa) ja sitten kävin myös akupunkitiossa missä moksattiin eli kuumennettiin pikkurillivarpaan kynnen reunassa olevaa kohtua aktivoivaa akupistettä sellaisella "moksasikarilla", jostain pujosta muistaakseni tehty. Sairaalassa ei kääntö onnistunut ja akupisteiden aktivointi sai kyllä aikaan aikamoista muljaamista mahassa mutta oli ilmeisesti jo niin iso vauva ettei kääntynyt. Moksaamista kyllä voin suositella jos on lähellä joku luotettava paikka jossa sitä tehdään.
Suunniteltuun sektioon siis mentiin ja se sujui hyvin. Pelotti etukäteen tosi paljon kun ei ole leikkauksista kokemuksia mutta henkilökunta oli taitavaa. Leikkaushaava on kyllä vino ja tosi ruma mutta se nyt on sivuseikka
Ja lapsi oli siis mulla mahassa "linkkuveitsi-asennossa", eli jalat sojotti suorana kun hänet sieltä mahasta napattiin, oli ihan hassun näköinen rassukka Lonkissa on muuten usein pientä vikaa jos on perätilassa mutta meillä ainakin asia hoitui muutaman viikon tuplavaippahoidolla.
Tsemppiä!
Suunniteltuun sektioon siis mentiin ja se sujui hyvin. Pelotti etukäteen tosi paljon kun ei ole leikkauksista kokemuksia mutta henkilökunta oli taitavaa. Leikkaushaava on kyllä vino ja tosi ruma mutta se nyt on sivuseikka
Ja lapsi oli siis mulla mahassa "linkkuveitsi-asennossa", eli jalat sojotti suorana kun hänet sieltä mahasta napattiin, oli ihan hassun näköinen rassukka
Lonkissa on muuten usein pientä vikaa jos on perätilassa mutta meillä ainakin asia hoitui muutaman viikon tuplavaippahoidolla.Tsemppiä!
Meillä oli esikoinen perätilassa vielä 35+6 ja tyttö käännettin kotikonstein. Eli menin kontalleni ja laskin rinnan maahan ja oli tässä asennossa puolisen tuntia. Tarkoituksena on saada lasta nousemaan ulos lonkkamaljasta. Sen jälkeen taskulampulla houkuteltiin vatsanpeitteden läpi vauvaa seuraamaan valoa ja hiukan kädellä tuupittiin oikeaan suuntaan, tässä vaiheessa olin ihan vaan kontillaan. Pari päivää tätä muutaman kerran ja ensin tyttö kääntyi poikittain ja sitten oikeinpäin. Suosittelen kokeilemaan, et mitään häviäkään. (Se asento tuntuu kyllä hankalalle, mutta kannatti kokeilla.)
Viimeksi muokattu:
kodehu Erikoislääkärille pääsee aikaisintaan helmikuun lopulla (yksityiselle, matka alle 150 km) ja julkiselle ei toivoakaan, kun niin tk-lääkäri kuin neuvolalääkäri oli sitä mieltä, että arvot on ok. Tk-lääkäri (ns. kunnanlääkäri) pisti sentään uuden lähetteen labraan helmikuun lopulle...
Kiitos EVO ja tillukas. Googlettelin noita kotikonsteja kääntöön ja puhuin niistä neuvolassa joulusijaisen kanssa ja häneltä tuli ehdoton ei kaikkiin kikkoihin. Hän oli sitä mieltä, että vauvan kääntämistä tulee yrittää vain lääkärin ja ultran avulla, riskeinä mm. napanuoran kietoutuminen kaulan ympärille, jos lähtee kääntämään väärään suuntaan. Ihmettelin kyllä kovin niin ehdotonta kieltoa, pyöriihän vauvat itsekseenkin miten päin sattuvat. Samainen täti kauhisteli myös, että olin käynyt vielä uimassa vkolla 34.. onneksi huomenna on neuvola ja tuttu hoitaja, jolla olen kaikki raskaudet käynyt. Hän on todella mukava ja realistinen, ei turhia hötkyile eikä meuhkaa. Otan uudestaan nuo kääntöyritykset ja uinnit puheeksi.
EVO, kuinka kauan sinulla kesti toipua sektiosta? Eikös sen jälkeen ole aika pitkä kielto nostamiselle? Meinaan vaan tuon esikon kanssa, että miten ihmeessä sitä raaskii saatika muistaa ettei kaappase syliin. Muistelen myös, että ystäväni ei pystynyt toviin kulkemaan rappuja. Meillä suihku ja makuuhuoneet yläkerrassa..
EVO, kuinka kauan sinulla kesti toipua sektiosta? Eikös sen jälkeen ole aika pitkä kielto nostamiselle? Meinaan vaan tuon esikon kanssa, että miten ihmeessä sitä raaskii saatika muistaa ettei kaappase syliin. Muistelen myös, että ystäväni ei pystynyt toviin kulkemaan rappuja. Meillä suihku ja makuuhuoneet yläkerrassa..
Pikku veturille tervetuloa! Nyt toivotaan, että riskiviikot todella jäivät siihen kahteentoista ja loppuodotuksesi sujuu mallikkaissa merkeissä :heart:
iitu85 kyseli liitoskivuista. Minusta tuntuu samalta, kun jos olet rehkinyt punttiksella ja seuraavana päivänä lihakset ovat kipeinä. Eli ei varsinaisesti satu, mutta tuntuu sellaiselta pakottavalta rasitusvammalta. Tuntuu erityisesti silloin, kun on ollut pitkään paikallaan (esim. istunut koneella tai nukkunut) ja sitten nousee ylös eikä alakroppa meinaa nousta mukana
Sanniz oli saanut ukaasia uimisesta. Itse kävin viime raskaudessa uimassa ihan viime metreille saakka ja neuvolassa oltiin tästä ihan vallan tietoisia ja kannustavia asian suhteen. Aion jatkaa samalla kaavalla tässäkin odotuksessa. Terkkarin mielestä siinä vaiheessa, kun mainitsin epäilyni limatulpan menosta jotain rv 40 tienoilla, oli aika lopettaa uiminen yleisessä uimahallissa. Kuulemma luonnon vesissä olisi vielä voinut jatkaa (silloin oli kesä). Mutta älä nyt ihmeessä lopeta, jos olet löytänyt itsellesi sopivan liikuntamuodon, jota voi parhaimmillaan jatkaa synnytykseen saakka! En ymmärrä, mikä uimisessa voisi olla vaaraksi tuossa vaiheessa. Toivotaan, että sälli älyisi nyt kääntyä vielä loppua kohden oikein päin!
muminalle onnea potkujen vahvistumisesta! Ja tillukkaalle tsempppiä kilppareiden ja liikkeiden vahtaamisen kanssa. Itsellä tosiaan kunnolla alkoivat tuntua vasta rv 20 jälkeen, joten odottavan aika voi todella olla pitkä.
(.) Kyllä maistui joululoma sen verran, että töihinpaluu ei ole kiinnostanut juurikaan tässä viime päivinä. Olen lisäksi työmatkalla kolme päivää ja nyt jo kova ikävä esikoista ja omaa perhettä! Ihmeen hyvin olen kuitenkin jaksanut muuten reissata ja "edustaa", vaikka meinaa vähän kaikenlaista pikku vaivaa jo ilmaantumaan. Onneksi tässä ei ole enää kuin tammikuu ja sitten sitä saapi jäädä vähän pidemmälle lomalle.
Saatiin viikonloppuna perintökaappi esikoisen vaatteille ja ehdin jo sitten muutaman koneellisen pestä vauvan pyykkiä hoitopöydän lipastoon odottamaan. On ne vaan aika ihania :heart:
iitu85 kyseli liitoskivuista. Minusta tuntuu samalta, kun jos olet rehkinyt punttiksella ja seuraavana päivänä lihakset ovat kipeinä. Eli ei varsinaisesti satu, mutta tuntuu sellaiselta pakottavalta rasitusvammalta. Tuntuu erityisesti silloin, kun on ollut pitkään paikallaan (esim. istunut koneella tai nukkunut) ja sitten nousee ylös eikä alakroppa meinaa nousta mukana
Sanniz oli saanut ukaasia uimisesta. Itse kävin viime raskaudessa uimassa ihan viime metreille saakka ja neuvolassa oltiin tästä ihan vallan tietoisia ja kannustavia asian suhteen. Aion jatkaa samalla kaavalla tässäkin odotuksessa. Terkkarin mielestä siinä vaiheessa, kun mainitsin epäilyni limatulpan menosta jotain rv 40 tienoilla, oli aika lopettaa uiminen yleisessä uimahallissa. Kuulemma luonnon vesissä olisi vielä voinut jatkaa (silloin oli kesä). Mutta älä nyt ihmeessä lopeta, jos olet löytänyt itsellesi sopivan liikuntamuodon, jota voi parhaimmillaan jatkaa synnytykseen saakka! En ymmärrä, mikä uimisessa voisi olla vaaraksi tuossa vaiheessa. Toivotaan, että sälli älyisi nyt kääntyä vielä loppua kohden oikein päin!
muminalle onnea potkujen vahvistumisesta! Ja tillukkaalle tsempppiä kilppareiden ja liikkeiden vahtaamisen kanssa. Itsellä tosiaan kunnolla alkoivat tuntua vasta rv 20 jälkeen, joten odottavan aika voi todella olla pitkä.
(.) Kyllä maistui joululoma sen verran, että töihinpaluu ei ole kiinnostanut juurikaan tässä viime päivinä. Olen lisäksi työmatkalla kolme päivää ja nyt jo kova ikävä esikoista ja omaa perhettä! Ihmeen hyvin olen kuitenkin jaksanut muuten reissata ja "edustaa", vaikka meinaa vähän kaikenlaista pikku vaivaa jo ilmaantumaan. Onneksi tässä ei ole enää kuin tammikuu ja sitten sitä saapi jäädä vähän pidemmälle lomalle.
Saatiin viikonloppuna perintökaappi esikoisen vaatteille ja ehdin jo sitten muutaman koneellisen pestä vauvan pyykkiä hoitopöydän lipastoon odottamaan. On ne vaan aika ihania :heart:
Kiitos kaikille liitoskipu -vastauksista
Ei mulla sitten ole niitä vielä ollut, mutta osaan alkaa odottelemaan. Kyllä ne varmaan sieltä vielä tulee
Uimisesta neuvolantäti sanoi mulle, että sitä voi harrastaa ihan alusta loppuun asti. Mutta jos ei ole käynyt uimassa koko raskauden aikana, niin ihan loppuraskaudesta sitä ei saa enää aloittaa. Ilmeisesti joku tulehdusriski?
Sanniz: Pidän täällä peukkuja, että masussa käännytään oikein päin ja pääset (vai joudut, miten vaan) synnättämään alateitse
(.) Toinen tissi on alkanut vuotaa "kirkasta maitoa". Piti heti googlata ja ilmeisesti tämäkin voi olla normaalia. Huomenna klexane kontrolliultraan ja jännittää kovasti! Sykkeet sain taas kuuluviin, että hengissä siellä ainakin ollaan. Onneksi mies pääsee huomenna mukaan, jos muuttuisi tämä odotus vähän todellisemmaksi hänellekin. Ymmärrän kyllä, että hän ei ole vielä ihan "100% mukana", kun mullehan tämä kaikki tapahtuu ja onhan hänkin joutunut pettymään jo niin monta kertaa.
-iitu 16+0 POKS :heart:
Ei mulla sitten ole niitä vielä ollut, mutta osaan alkaa odottelemaan. Kyllä ne varmaan sieltä vielä tulee
Uimisesta neuvolantäti sanoi mulle, että sitä voi harrastaa ihan alusta loppuun asti. Mutta jos ei ole käynyt uimassa koko raskauden aikana, niin ihan loppuraskaudesta sitä ei saa enää aloittaa. Ilmeisesti joku tulehdusriski?
Sanniz: Pidän täällä peukkuja, että masussa käännytään oikein päin ja pääset (vai joudut, miten vaan) synnättämään alateitse
(.) Toinen tissi on alkanut vuotaa "kirkasta maitoa". Piti heti googlata ja ilmeisesti tämäkin voi olla normaalia. Huomenna klexane kontrolliultraan ja jännittää kovasti! Sykkeet sain taas kuuluviin, että hengissä siellä ainakin ollaan. Onneksi mies pääsee huomenna mukaan, jos muuttuisi tämä odotus vähän todellisemmaksi hänellekin. Ymmärrän kyllä, että hän ei ole vielä ihan "100% mukana", kun mullehan tämä kaikki tapahtuu ja onhan hänkin joutunut pettymään jo niin monta kertaa.
-iitu 16+0 POKS :heart:
iitu onnea ultraan! Tuo neste ihan normaalia, mulla tulee aina puristaessa. Ja liitoskivuista: yleisin on tosiaan tuossa ihan suoraan keskellä häpyliitosta, joka on niin v-mäinen. Mutta mikä niissä on positiivista, ne tulee ja menee! Tässä raskaudessa mulla oli eniten, muutaman kerran en pystynyt edes kävelemään, mutta näköjään pahinta mitä useampi raskaus eli voit päästä vielä helpolla.
nettikaupoista mä harrastan ja PALJON mun ehdoton lemppari on PompDeLux, mut sieltä ei saa vauvojen vaatteita. Tytöille sieltä ostan tosi paljon.
sanniz meillä tytöt on 4,5v ja juuri 3v. täyttäneet eivätkä ole olleet tippaakaan mustasukkaisia. Esikoinen sylittelisi niiiin paljon kun annan ja kehuu pientä maasta taivaisiin koko ajan ja nuorempikin hellittelee monta krt päivässä. Tietty helpottaa varmasti se, että heillä on toisensa eli vaikka mä menisin imettää niin jäljellä on leikkikaveri ja se että vauva on edelleen hyperhelppo. Syönyt viime yönäkin vaan klo 5 ja edelleen nukkuu. Muut aletaan laittaa vaatteet päälle ja kerhoon lähtiessä hän pääsee yökkäreissä kaukaloon ja puen sit siellä kun heräilee.
nettikaupoista mä harrastan ja PALJON
mun ehdoton lemppari on PompDeLux, mut sieltä ei saa vauvojen vaatteita. Tytöille sieltä ostan tosi paljon.sanniz meillä tytöt on 4,5v ja juuri 3v. täyttäneet eivätkä ole olleet tippaakaan mustasukkaisia. Esikoinen sylittelisi niiiin paljon kun annan ja kehuu pientä maasta taivaisiin koko ajan ja nuorempikin hellittelee monta krt päivässä. Tietty helpottaa varmasti se, että heillä on toisensa eli vaikka mä menisin imettää niin jäljellä on leikkikaveri ja se että vauva on edelleen hyperhelppo. Syönyt viime yönäkin vaan klo 5 ja edelleen nukkuu. Muut aletaan laittaa vaatteet päälle ja kerhoon lähtiessä hän pääsee yökkäreissä kaukaloon ja puen sit siellä kun heräilee.
No heitäpä nyt muutama kuolematon vinkki sellaisista paikoista, joissa olis myös vauvanvaatteita? Tuon PompDeLuxin oon tsekannutkin ja on kyllä tosi nättejä vaatteita, sinne siis ostoksille sitten kun tämä tuleva vauva on siinä iässänettikaupoista mä harrastan ja PALJON
(.) Rakenneultran jälkeen oon ollut ihanan levollisin mielin. Vauva potkiskelee koko ajan enemmän ja oma vointi taas on ollut oikein hyvä. Välillä alavatsa kipeytyy hiukan ja jalat tuntuu ajoittain rasittuneilta, mutta lepäilyhän siihen sitten auttaa. Olen nukkunut yöuniakin melko hyvin, ehkä kerran yössä herään vessaan mutta viime yönäkin vetelin muuten kyllä tosi makeita unia. Mahtavaa, tää raskaanaoleminen on kyllä NIIIIIN mun juttu!! :heart:
scarleth ulkomaalaisista tykkään Next ja Gap- nettikaupoista. Englannista vaatteet tulevat 2 päivässä.. Kaveri bloggaa minityyli.fi sivustolla ja ne on tosi kivat sivut ja löytyy tosi paljon hyviä vinkkejä kaikkeen vauvatavaraan
malttamaton: Ihana kuulla, että poika on edelleen helppo Oletteko muuten nimen jo päättäneet? Kerroitteko sen jo vai pidättekö salassa vielä? Onko teillä joku "tekonimi" nyt?
Scarleth Oli kyllä kiva lukea, että sullakin menee hyvin! Oot ansainnut helpon raskauden. Niinku me kaikki täällä
(.) Ultrassa kaikki hyvin! Kaveri oli jälleen vilkkaalla tuulella ja kun yritettiin kuvaa ottaa, niin käänsi aina selän Sain kyllä kotiinkin muutaman sellaisen 3D vai 4D (vai mikä se oli) -kuvan. Jouduin kyllä miettimään, että miten päin se vauva siinä oikein on, kun ei siitä saa mitään selvää
Lapsivettä normaalimäärä ja kaveri hyvän kokoinen. Itseasiassa vastaa viikkoja 16+5, mutta ei muutettu laskettua aikaa. Klexane käyttäjiltä seurataankin itseasiassa vauvan kokoa, eikä mitään verivirtauksia. Klexane-vauvat voi olla vähän pienempiä. Mitat oli BM 37, AC 114, FL 20 ja 146g
Siellä oli ultraamassa erikoislääkäri sekä lääkäri ja kätilö. Etenkin se kätilö oli tosi mukava, kun lopuksi tuli mun viereen ja yritti tsempata luottamaan tähän raskauteen ja vaan unohtamaan kaikki menneet. Yhdessä laskeskeltiin, että nyt olis jo ohitettu se mun myöhäinen km, mutta lupasin hengähtää vasta reilun viikon päästä.
Seuraava ultra oliskin sitten rakenneultra ja siihen on 5viikkoa! Toisaalta kamalaa, kun olen nähnyt nyt meidän pienen 1-2 vkon välein, mutta toisaalta toivon ettei mitään ylimääräistä sattuis ja mun ei tarttis enää ylimääräisissä käydä.
Yritin kyllä vähän kurkkia vauvan haarojen väliin, mutta vilahti aina niin nopeasti etten nähnyt Ollaan kyllä päätetty olla selvittämättä sukupuolta, mutta kiinnostaahan se. Oon kyllä jotenkin aivan superhyper-onnellinen, pieni voi hyvin :heart: :heart:
-iitu 16+1
Oletteko muuten nimen jo päättäneet? Kerroitteko sen jo vai pidättekö salassa vielä? Onko teillä joku "tekonimi" nyt?Scarleth Oli kyllä kiva lukea, että sullakin menee hyvin! Oot ansainnut helpon raskauden. Niinku me kaikki täällä
(.) Ultrassa kaikki hyvin! Kaveri oli jälleen vilkkaalla tuulella ja kun yritettiin kuvaa ottaa, niin käänsi aina selän
Sain kyllä kotiinkin muutaman sellaisen 3D vai 4D (vai mikä se oli) -kuvan. Jouduin kyllä miettimään, että miten päin se vauva siinä oikein on, kun ei siitä saa mitään selvää Lapsivettä normaalimäärä ja kaveri hyvän kokoinen. Itseasiassa vastaa viikkoja 16+5, mutta ei muutettu laskettua aikaa. Klexane käyttäjiltä seurataankin itseasiassa vauvan kokoa, eikä mitään verivirtauksia. Klexane-vauvat voi olla vähän pienempiä. Mitat oli BM 37, AC 114, FL 20 ja 146g
Siellä oli ultraamassa erikoislääkäri sekä lääkäri ja kätilö. Etenkin se kätilö oli tosi mukava, kun lopuksi tuli mun viereen ja yritti tsempata luottamaan tähän raskauteen ja vaan unohtamaan kaikki menneet. Yhdessä laskeskeltiin, että nyt olis jo ohitettu se mun myöhäinen km, mutta lupasin hengähtää vasta reilun viikon päästä.
Seuraava ultra oliskin sitten rakenneultra ja siihen on 5viikkoa! Toisaalta kamalaa, kun olen nähnyt nyt meidän pienen 1-2 vkon välein, mutta toisaalta toivon ettei mitään ylimääräistä sattuis ja mun ei tarttis enää ylimääräisissä käydä.
Yritin kyllä vähän kurkkia vauvan haarojen väliin, mutta vilahti aina niin nopeasti etten nähnyt
Ollaan kyllä päätetty olla selvittämättä sukupuolta, mutta kiinnostaahan se. Oon kyllä jotenkin aivan superhyper-onnellinen, pieni voi hyvin :heart: :heart:-iitu 16+1