Ketju uskossa oleville ja uskonasioita pohdiskeleville! :)

Pitäisi joskus käydä pitkästä aikaa ihan sunnuntai-aamupäivänä kirkossa tai vapaitten suuntien kokouksessa, mutta en meinaa saada semmoista aikaiseksi, olen aamuntorkku. No, luterilaisten jumalanpalvelusaika klo 10 maissa taitaa olla perua joltain ajalta jolloin ihmiset heräsivät sunnuntaisinkin 5-6 aikaan navettaan ja 9 aikaan oli navettatyöt jo tehty...vapaissa suunnissa se klo 11 aika on inhimillisempi.

Itse olen iltaihminen, tykkään seurakunnan kokouksista jotka alkavat vaikka 16 tai 18 maissa. Tänä aamuna oli ihana köllötellä pitkään tuon ukkelin kainalossa, ja myöhemmin väliin kipusi juuri herännyt kuopus. Ihana aamu. :)
Niinpä, jos nuo kokouksetkin alkaisi klo.10 niin harvemmin tulisi käytyä... mutta täällä kans alkaa vasta klo. 11, niin sinne on helpompi ehtiä :) lapsetkin kun herää 8-9aikaan, niin tulisi kamala kiirus jos kympiltä pitäis olla täysissä tamineissa puurot syötynä :D
musta kans tuntuu, että me ollaan juututtu tänne netin puolelle :whistle: mutta eipä tämäkään ihan turhaa ole ollut, kyllähän pari on kysellyt miten voi tulla uskoon... :)
 
tepadj, olisi mielenkiintoista tietää mikä on sut saanut vihaamaan uskovia ihmisiä? mites oikeassa elämässä, jos tutustuisitkin ihmiseen ja selviäisi että hän on uskossa? tätä ei nimittäin nykyään tiedä ainakaan ulkonäöstä eikä välttämättä jutuistakaan, kun pitävät sen alkuunsa ainakin omana tietonaan...
 
Ap: Niin no, jos oikein itsensä päästäisi valloilleen niin sitä puhuisi uskonasioista sivutolkulla ja pyyhkisi vaan välillä vaahtoa suupielistä, on näistä niin ihana kirjoittaa...:)

Yritin tässä aamulla ihan repäistä itseäni tuonne ulkomaailman puolelle: suunnittelin että lähtisin muksujen kanssa kävelylle lähellä olevalle lenkkipolulle, tai ainakin käytäisiin meidän alueen koulun leikkitelineillä. No, vanhin lapsista kehitti kuumeen, nyt ollaan motissa täällä sisällä jos ei mies ehdi jäädä tuota esikoista vahtimaan kotia. Ei siinä mitään, mutta pelkään että tää päivä liusuu semmoiseen epämääräiseen sisällä haahuiluun yöpaita päällä (no, ehkä sunnuntaina se ei ole niin huono ajatus :)) ja illalla huomaa ettei ole saanut mitään järkevää näiden kanssa aikaiseksi.
Kerrankin kun olisi ollut oikein aktiviteettipuuska niin nyt ei pääse mihinkään. :kieh: Kai sitä voisi vetää jonkun kehittävän viriketuokion maalaamisen, askartelun tai legojen parissa mutta tarvitsisi jonkun kimmokkeen siihen...
 
Viimeksi muokattu:
tepadj, olisi mielenkiintoista tietää mikä on sut saanut vihaamaan uskovia ihmisiä? mites oikeassa elämässä, jos tutustuisitkin ihmiseen ja selviäisi että hän on uskossa? tätä ei nimittäin nykyään tiedä ainakaan ulkonäöstä eikä välttämättä jutuistakaan, kun pitävät sen alkuunsa ainakin omana tietonaan...
En vihaa, säälin. Onhan se uskovaisuus sairaus, paranoidinen skitsofrenia.
 
Tätä voisi pitää Jumalan ironiana... rukoilin parikymppisenä vuosikausia että saisin miehen. No sain aviomiehen - ja 100 000 muuta äijää kaupan päälle, vaikka nuo muut eivät mitään puolisokandidaatteja olekaan. Nimittäin kun noita mun miehen tuttuja lappaa täällä päivittäin, päivässä on 1-3 kahvitettavaa. No ei siinä mitään, mutta mikä ihme noilla äijillä on, että vahingossakaan ei ilmoiteta hyvissä ajoin tulostaan, ajatellaan että talon väki on aina kotona, aina on meillä siistiä, aina on vierasvaroja ja tuosta vaan on aikaa turista 1-2 h. Äsken läksi yksi mies joka ilmoitti jopa puoli tuntia ennen tulevansa kylään.

Mun tutut naiset osaa ilmoittaa tulostaan, ja sovitut vieraat on ihania. Ja on nuo miehetkin mukavia, mutta vielä mukavampia olisivat kun kertoisivat milloin tulevat kylään...olen yrittänyt sanoa heille, mutta ei aina tehoa. Kiva kun on itse reikäkalsareissa, tukka pystyssä ja muksut räkä poskella ja siinä raivata keittiöstä tilaa kun joku mies ilmestyy ovelle ja on tullut pitemmästäkin matkasta miestäni morjenstamaan.
Tulee mieleen yks ei-hengellinen biisi, Geri Halliwelliä: It´s raining men...:|

Niin että kiitos, Jumala. Yltäkylläisesti vastasit, kotiini tulee kaikennäköistä ja kokoista ja luonteista miekkosta päivittäin. :D Mutta iloitsen kovasti nykykulttuurin yhdestä piirteestä, eli että ei enää tuppauduta ilmoittamatta kylään...millaista täällä olisi ollut asua 50 vuotta sitten? Eräs naapurin täti on kuuluisa vieraanvaraisuudestaan, hänen miehensä eläessä heillä saattoi käydä 20 vierasta päivässä, ilmeisesti iso osa ilmoittamatta.
 
Viimeksi muokattu:
musta oli kans aika mielenkiintosta huomata että Jumala antoi minullekin sellasen miehen mitä rukoilin, vaikken kauhean uskovainen tuolloin ollutkaan... :rolleyes: mutta jälkeenpäin ajattelin, että olikohan joitain yksityiskohtia pitänyt tarkentaa... pyysin urheilullista miestä, joka tykkää urheilusta, enpä tullut ajatelleeksi että MOOTTORIurheilukin voisi olla urheilua... :D ja ehdottomasti halusin, että mies on sellanen joka saa mut nauramaan ja meillä on samanlainen huumorintaju, se meni kyllä niin nappiin :) en ole kenenkään muun jutuille nauranut niin kauheasti ku oman miehen :D

mutta kokemusta tosiaan tosta ironiasta, voihan sekin olla urheilua itstua jonkun pörisevän vekottimen päällä :D ja oikeasti se kuulemma onkin, ottaa ihan kunnon päälle ajaa kelkallakin... :)
 
musta oli kans aika mielenkiintosta huomata että Jumala antoi minullekin sellasen miehen mitä rukoilin, vaikken kauhean uskovainen tuolloin ollutkaan... :rolleyes: mutta jälkeenpäin ajattelin, että olikohan joitain yksityiskohtia pitänyt tarkentaa... pyysin urheilullista miestä, joka tykkää urheilusta, enpä tullut ajatelleeksi että MOOTTORIurheilukin voisi olla urheilua... :D ja ehdottomasti halusin, että mies on sellanen joka saa mut nauramaan ja meillä on samanlainen huumorintaju, se meni kyllä niin nappiin :) en ole kenenkään muun jutuille nauranut niin kauheasti ku oman miehen :D

mutta kokemusta tosiaan tosta ironiasta, voihan sekin olla urheilua itstua jonkun pörisevän vekottimen päällä :D ja oikeasti se kuulemma onkin, ottaa ihan kunnon päälle ajaa kelkallakin... :)
No on se hyvä että on liikkuvainen mies edes tuota kautta. :) Mun mies ei ole yhtään urheilullinen, jos matkaa on yli 150 m jonnekin, niin sinne on päästävä autolla. Sanoi seurusteluaikana lenkkeillessämme, että jos hän olisi joskus ennen minua liikkunut jalkaisin tiellä, niin olisi naapuri käynyt kysymässä että hajosko auto.
Mutta muutoin tuo on ihan aktiivinen ja toimelias mies, ei ole sohvaperuna. Ja on ihmeen hoikkana pysynyt.
 
"vieras"
musta oli kans aika mielenkiintosta huomata että Jumala antoi minullekin sellasen miehen mitä rukoilin, vaikken kauhean uskovainen tuolloin ollutkaan... :rolleyes: mutta jälkeenpäin ajattelin, että olikohan joitain yksityiskohtia pitänyt tarkentaa... pyysin urheilullista miestä, joka tykkää urheilusta, enpä tullut ajatelleeksi että MOOTTORIurheilukin voisi olla urheilua... :D ja ehdottomasti halusin, että mies on sellanen joka saa mut nauramaan ja meillä on samanlainen huumorintaju, se meni kyllä niin nappiin :) en ole kenenkään muun jutuille nauranut niin kauheasti ku oman miehen :D

mutta kokemusta tosiaan tosta ironiasta, voihan sekin olla urheilua itstua jonkun pörisevän vekottimen päällä :D ja oikeasti se kuulemma onkin, ottaa ihan kunnon päälle ajaa kelkallakin... :)
Oliko sulla aikaisemmin miehiä? Mistä tiesit että juuri tämä mies on se oikea?
 
[QUOTE="vieras";27356152]Oliko sulla aikaisemmin miehiä? Mistä tiesit että juuri tämä mies on se oikea?[/QUOTE]

vastustelusta huolimatta rakastuin palavasti tuohon mieheen, mulla oli ollut ennen miestäni muitakin miehiä pari... Yritettiin olla kavereita miehen kanssa ja niin me sitkuteltiinkin puolivuotta. Tiesin tuona kaveriaikanakin että rakastan tuota miestä ihan erillä tavalla kuin muita, ja tosissani yritin etten alkaisi heti seurustella eron jälkeen... mutta tuo mies ihan kuin tipahti taivaalta :D vaikka asuimme samalla pienellä paikkakunnalla, en ollut ikinä nähnyt häntä, vaikka oli käynyt lapsuudenkotinikin naapurissa monenmonta kertaa silloin kun asuin itse vielä kotona...
ja kaikenlaiset koetukset ollaan kyllä koettu tässä liitossa, mutta mihinkään ei ole suhde kaatunut. minun mielestä tuokin jo mittaa sen rakkauden toista kohtaan.
 
No on se hyvä että on liikkuvainen mies edes tuota kautta. :) Mun mies ei ole yhtään urheilullinen, jos matkaa on yli 150 m jonnekin, niin sinne on päästävä autolla. Sanoi seurusteluaikana lenkkeillessämme, että jos hän olisi joskus ennen minua liikkunut jalkaisin tiellä, niin olisi naapuri käynyt kysymässä että hajosko auto.
Mutta muutoin tuo on ihan aktiivinen ja toimelias mies, ei ole sohvaperuna. Ja on ihmeen hoikkana pysynyt.
juu, kyllä minunkin mies ajaa joka paikkaan :D en saa sitä lenkille ollenkaan, se on senverran rauhaton persoona että kävely on sille liian tylsää :D
 
"vieras"
Tämä pisti silmään, tämän katson:

http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_70582

"Millainen on hyvä looginen argumentti? Bobby Conway haastattelee tohtori William Lane Graigia."

to 25.10 20.25


Tältä samalta mieheltä on ilmestynyt hyvä kirja kristinuskon puolustamisesta.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27402480]Tämä pisti silmään, tämän katson:

TV7

"Millainen on hyvä looginen argumentti? Bobby Conway haastattelee tohtori William Lane Graigia."

to 25.10 20.25


Tältä samalta mieheltä on ilmestynyt hyvä kirja kristinuskon puolustamisesta.[/QUOTE]

Siis TV7:lta tulee tänään. Tuo linkki ei ole vielä itse ohjelmaan, ainoastaan esitietoihin. En tiedä jääkö tuo Seiska-arkistoon.
 
Meinasin nostaa tätä ketjua kans nyt illalla, oli jo ikävä tänne. :) Mitäs Unique?
Minä olen yrittänyt saada siivottua mutta aika tuskaa on...on enemmän tullut roikuttua koneella.
mitäs tässä, tuntuu että aika raskaita päiviä ollut pari päivää lasten kanssa, hermot itellä kireenä kun vähillä yöunilla yrittänyt selvitä. Ja sama mullakin, että oon yrittänyt raivata tätä kämppää... Nyt sitten huono omatunto painaa, kun tullut ärähdeltyä lapsille :( Molemmat vielä haastavassa iässäkin, tyttö 3v ja sillä on nyt joku "viisastelu" vaihe eikä tee mitään mitä pyydän tekemään. Ei syö, ei pue, ei riisu, tuntuu ettei tee oikein mitään itsenäisesti (ehkäpä sitä huomion kaipuuta). Pojalla 1,5v eroahdistusta ja alkavaa uhmaa, viikon verran meni ettei päästänyt mua minnekään silmistään ja kiukkuaa ihan kauheasti kun kieltää tai nostaa jostain pois, poika on kova kiipeilemään, saa kokoajan nostella jostakin ei-toivotuista paikoista pois... ja siksi meillä on ollut jo monta kuukautta tuolitkin kaadettuina lattioille, kun ei sitä jatkuvaa pomppimista ja kiipeilyä jaksa vahtia erkkikään :D

Mutta uskossa etenemistä on tapahtunut, kielet olen saanut, vielä kumminkin ihmettelen että voiko oikeasti ne sanat olla ne mun kielet :D ja kasteelle menen tässä kuussa... jännittää :D
mutta siunausta on tuntunut kumminkin olevan matkassa nyt ja olen saanut kyllä todeta, että on mahtavaa olla uskossa :)

mitäs echo? :)
 
Viimeksi muokattu:
Huh, teillä Unique on aika parivaljakko lapsina. :) Aika haastavassa iässä on molemmat, varmasti ajan ja iän myötä heille tulee rauhallisuutta.
Mulla väsyneenä lopahtaa siivoaminen kuin lehmän häntä. Virkeänä sitä jaksaa touhuta enemmän, mutta mulla vaikuttaa väsymys heti siisteyteen...oon lohduttautunut viime aikoina sillä Martta ja Maria -kertomuksella, jossa Jeesus toppuutteli Martan kotitaloustouhuja ja sanoi että "tarpeellisia on vähän, tai yksi ainoa. " Onneksi kämpän siisteys ei ole uskovaisuuden mittari, muuten mulla ei olis paljon toivoa Jumalan edessä. :D

Onneksi olkoon kielilläpuhumisen armolahjasta! Sitä on hyvä rukoillessa käyttää niin se pääsee vauhtiin. :) Kaste on kanssa ihana asia.
 
  • Tykkää
Reactions: UniQuePopPy

Yhteistyössä