Ketuttaa kotiäitinä...

kun kaikki olettaa,että sitä vaan ollaan kotona. Kaikki synttäri -tms. kutsut tulee paria päivää ennen ja harva se aamu joku soittelee ovikelloa ja on tuomassa tenavansa hoitoon kun "sähän oot vaan kotona".

Sit vedetään herneet nenään kun ei ollakaan vapaana koko päivää tai jonkun juhlat jää väliin kun on jo muuta sovittuna.

Ja sitäpaitsi,mua ei kiinnosta olla koko naapuruston ilmanen lastenvahti ja välipala-automaatti!!

Sit kun itse tarviis apua niin ollaan niin kiireisiä,väsyneitä,töissä jne...

 

Ilmeisesti osaat kuitenkin sanoa ei, ja se on hyvä. Ihmettelen suuresti ihmisiä jotka noin vain tuovat lapsensa hoidettaviksi koska toinen on kotona.
Kun tuovat lapsensa hoitoon, ilmoita tuntitaksa ja välipalan hinta.

 

Sanot vain suorat sanat ja heipat niille ihanille ihmisille, joilla ei ole aivoja päässä!!! Kotiäitinä oleminen ei ole mitenkään vain, että ollaa kotona ja hengaillaan. Kokemuksesta tiedän, kun muksun kanssa kolme vuotta olin kotona. Se ei todella ole vain olemista.

 

No on jollain otsaa! Aivan käsittämätöntä!

 

Oikeastiko joku tekee noin? Soittaa ovikelloa ja ilmoittaa että lapsi tulee teille nyt hoitoon, sopi tai ei?
Mitä vastaat heille?

 

Voi helvetti mä kilahtaisin ääliöille jotka tommosia kuvittelee.
Suorat sanat ja jos ei mee perille tai suuttuu semmosesta, niin ei ollut tyhmä ihminen tutustumisen arvoinen..hus pois elämästä energiaa syömästä.

 

En voi sanoa, että meille tuotaisiin lapsia hoitoon. Mutta jotkut ovat olleet meidän reissua lukuunottamatta kylässä aamusta iltaan. Tilanne on vähän rauhoittunut, kun kylmästi ruoesin lähettämään lapsia kotiinsa ja sanoin, että tänään ei voi tulla leikkimään. Vaikka olenkin kotona ja minusta on mukavaa, että lapsilla käy kavereita leikkimässä, mutta joka päivä koko ajan. Ei tämä meidän kotimme sentään mikään päiväkoti ole.

 

No osaa ne muutkin, mulla on ollut naapuri, joka kiikutti pojan meille, kun lähti lenkille, ja puoliso oli jossain käymässä. Soitti ovikelloa illalla ja ilmoitti, että voisko poitsu tulla meille, kun hän lähtee juoksemaan. Mulla loksahti ekan kerran suu auki ja poika jäi. Mut joo, me ollaan työssäkäyviä ihmisiä, meillä on 3 lasta ja niiden harrastukset ja tekemistä tosiaan iltaisin riittää.

Ja tuo kerta ei jäänyt yhteen, poika oli aika useinkin meillä leikkimässä, kun muu perhe lenkkeili. Mä en vaan osannut sanoa ei.