auta, kaikkitietävä palsta
7- ja 5- vuotiaat tyttö ja poika. Tuntuu nykyään, että niillä on kaikesta valittamista! Meillä ei ole mitään kivoja leluja. Me ei ikinä käydä missään kivassa paikassa. Meillä ei ole ikinä hyvää ruokaa.
No jos ne ovat vaikka toivoneet jotain tiettyä lelua, on saatettu ostaa synttärilahjaksi. Ja sitten ollaan iloisia? Eikö mitä: "Mä olisin halunnut kyllä toisen värisen."
Joskus olen ihan heitä ajatellen laittanut jotain ruokaa, josta ovat tykänneet, mutta sitten maristaankin taas kun siinä on joku ylimääräinen ainesosa tai jotain.
5-vuotias haluaa kerhoon joka päivä kun sitä ei ole, mutta sitten kun on viimein ihana kauan odotettu kerhopäivä - "Mä en jaksa mennä. Mä haluun ottaa vapaata tänään."
Päätettiin lähteä lomalle Lappiin - "Mä olisin halunnut johonkin ulkomaille!" Kerron, mitä kaikkea Lapissa on odottamassa - "Höh, pelkkää ihan tyhmää."
Kavereilla sitten on kaikki hienosti, heillä on pelkkiä kivoja leluja, hyvää ruokaa ym.
Ja EIVÄT sitten todellakaan ole saaneet aina kaikkea mitä ovat halunneet! Ja vinkumalla eivät ikinä mitään. Ylläolevissa esimerkkitapauksissa ovat saaneet tyytyä siihen mitä saavat tai olla kokonaan ilman. Olen myös yrittänyt selittää, miten joillakin ei ole läheskään kaikkea mitä heillä on.
Mitä ihmettä teen noiden kanssa???
No jos ne ovat vaikka toivoneet jotain tiettyä lelua, on saatettu ostaa synttärilahjaksi. Ja sitten ollaan iloisia? Eikö mitä: "Mä olisin halunnut kyllä toisen värisen."
Joskus olen ihan heitä ajatellen laittanut jotain ruokaa, josta ovat tykänneet, mutta sitten maristaankin taas kun siinä on joku ylimääräinen ainesosa tai jotain.
5-vuotias haluaa kerhoon joka päivä kun sitä ei ole, mutta sitten kun on viimein ihana kauan odotettu kerhopäivä - "Mä en jaksa mennä. Mä haluun ottaa vapaata tänään."
Päätettiin lähteä lomalle Lappiin - "Mä olisin halunnut johonkin ulkomaille!" Kerron, mitä kaikkea Lapissa on odottamassa - "Höh, pelkkää ihan tyhmää."
Kavereilla sitten on kaikki hienosti, heillä on pelkkiä kivoja leluja, hyvää ruokaa ym.
Ja EIVÄT sitten todellakaan ole saaneet aina kaikkea mitä ovat halunneet! Ja vinkumalla eivät ikinä mitään. Ylläolevissa esimerkkitapauksissa ovat saaneet tyytyä siihen mitä saavat tai olla kokonaan ilman. Olen myös yrittänyt selittää, miten joillakin ei ole läheskään kaikkea mitä heillä on.
Mitä ihmettä teen noiden kanssa???