\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.03.2006 klo 20:43 3xäityli kirjoitti:
Jos sinulla tällaista, niin sen kutenkin siis pitäisi parantua ja elämä olla sitten taas ihan normaalia. Tsemppiä sinulle!
kiitos tsempeistä!
oireet ainakin kuulostaa vähän vastaavilta. "Kurkku" /kaula on kipeä ja kilpirauhanen suurentunut, niin että näkyy tosiaanki myös ulospäin selvästi. sit on ollut sellasta väsymystä, että vaik kuinka nukkuu esim.10h yöunet, nii siittä huolimatta koko päivän väsyttää. sit normaalia helpommin ärtyynnyn, alkaa siis aijempaa helpommin tympäseen joku sellanen asia, mikä normaalisti ei oo ärsyttäny yleisimmin lainkaan. esim. 5vee ja 3vee poikien äänekkäät nahistelut. Tulee tunne, että nakkaan kädet korvilleni, ku en jaksa kuunnella meteliä.
Noista rytmihäiriöistä en tiedä..siis kun mulla on jo esikon syntymän jälkeen ollu eka kertaa oireina sitä, että pumppu alkoi hakkaamaan vauhdilla ja samaan aikaan päähän nousi ikäänkuin painetta, "kuin huippais" jota kesti sekunnin kaks, ja sit pää oli taas normaali. tuon takia kävin jo sillon esikon jälkeen lääkärissä, mut silloin vaa kysyttiin et haluatko nukahtamispillereitä. siis mulla kun nää oireet tulivat alkuun aina kun menin nukkumaan. no, en halunnut. :headwall: oireet silloin kuitenkin muutaman kuukauden sisään hellittivät. ja nyt sit vähä vastaavaa on alkanu uudestaan tulemaan ennen tän kilpirauhasen suurentumista. pulssi ei välttämättä tykytä, joskus voi tehdä senkin, mutta yleisimmin lyö ensin yhen normaalia voimakkaamman lyönnin ja sit tulee se kihelmöivä tunne päähän pariksi sekunniksi. alkuun näitäkin tuli vain illalla kun meni nukkumaan, mutta nyt niitä on sit alkanu tuleen pitkin päivää. oon kylläkin sen esikon jälkeisen kokemuksen perusteella pitänyt niitä vaarattomina ja luokitellu hormoonien aikaan saamaksi, mutta nyt sit on iskeny paniikki, et jos noikin on jotai tuohon kilpirauhaseen liittyvää.
tuo flunssa laukasevana tekijänä on todennäköisesti mullakin takana, siis oon ollu jo kaks kuukautta "pikku flunssassa" koko ajan.
Sä 3xäiti, tiijät sit varmaa kokemuksesta tän tunteen ku pelottaa, et mitä jos tää yhtäkkiä tästä suurenee niin, että vetää henkitorven tai ruokatorven tukkoon..
emmä ees tiijä, voiko se niin yhtäkkiä sitä tehä, mut mä illalla nukkumaan mennessä panikoin sitä, et jos se pahkura yhtäkkiä tukkiiki hengityksen..ja sit "ei uskalla" nukahtaa, ettei vaan sattus mitään ilman omaa tietämystä. :/ toisaalta typerää "pelätä" tollasta. =) se on kumma, miten sitä aina aattelee, et
enhän minä, perusterve ihminen, voi sairastua mihinkää vakavaan tms. ja sit ku jotai tällasta tuleeki, ni on ihan pihalla, et mikäs nyt on. no, onneksi mulla ei täs oo enää ku huomiseen ooteltavana ne labra-tulokset. toivottavasti huomena selviää jotai.