Kirkkoonkuulumattomat: Oletteko pitäneet nimenantojuhlan vai jättäneet juhlat kokonaan väliin?

Me ei puolison kanssa kuuluta kirkkoon periaatteellisista syistä. Lapsiakaan ei vielä ole, mutta aloin vain miettiä minkälaisia juhlat sitä sitten pitäisi, jos lapsen saisi.

Itse en pahemmin pidä mistään "puhujista" tai seremonioista, joten meille ihanteellisimmat juhlat olisivat vain kotona tai mökillä ruokaillen ja vauvaa ihaillen.

Kokemuksia ja mielipiteitä asiasta. :xmas:
 
"mie"
Ei kuuluta kumpikaan kirkkoon (ei olla milloinkaan edes kuuluttu) ja kolme lasta on. Jokaiselle on pidetty nimiäiset tyylillä pikkupurtavaa, kakku-kahvit ja vapaata seurustelua. Lapsen nimi on ollut kirjoitettuna isoihin ikkunoihin, josta jokainen on sen voinut itse lukea. Minusta meni oikein hyvin näin :)
 
  • Tykkää
Reactions: NipaNeutroni
no suunnitelmissa oli kyl pitää vähän isommat kahvittelut, mut koko aika 5,5kk tähän asti ollut rankkaa lapsen kanssa, kutsuttiin ihan sitten vain lähimmät eli miehen vanhemmat ja mummo, eikä mitenkään erityisesti ole nimeä julkaistu, vaan kerrottu ihmisille kysyttäessä ja sukulaisille lähtee just valokuvakortit postiin...
 
pha
No totta hitossa jokainen lapsi ansaitsee tervetuliaisjuhlansa, oli vanhempien uskonnollinen näkemys mikä hyvänsä. Ei kastaminenkaan tarkoita välttämättä juhlien järkkäämistä, koska pappihan voi tulla vaikka kotiin hoitamaan rituaalin kesken viikkosiivouksen. Mulle kyllä lähinnä tulee mieleen, että perheessä on paha masennus tai vastaava, jos lapsen syntymää ei haluta juhlistaa. Toki muitakin syitä voi olla, mutta tuo mulle ehkä ekana tulisi mieleen jos asiaan törmäisin.
 
Meillä näin
Minä ja avomieheni emme kuulu kirkkoon. Järjestimme nimenantojuhlat kotona; tilasin kukkakaupasta kauniit kukka-asetelmat ruokatilan pöytään ja olohuoneen sohvapöydälle. Tarjosimme kahta voileipäkakkua (lohi ja liha), lihapasteijoita, pikkuleipiä jotka oli koristeltu vauvan etunimen alkukirjaimella, lusikkaleipiä ja täytekakkua. Meillä ei ollut mitään "virallista" ohjelmaa, vain vapaata seurustelua.
 
JONSERED Karhunkantaja
Ei mitään suurempaa. Olen "juhlinut" tavallani, ilman muita.

Nyt on esikoisen Prometheus-juhla tulossa, juhlinnan kohdekin ymmärtää, mistä on kyse. Minusta ihan hyvä näin.
 
Itseasiassa en ole kummallekaan lapselle pitänyt mitään juhlaa. Olen aina ollut yksinhuoltaja enkä jaksanut edes ajatella mitään kekkereitä, nimen kävin laittamassa väestörekisteriin siinä kaikki.
 
Eli aika perinteiseltä kuulostaa kuitenkin suurimman osaan nimenantajaiset. Jotenkin mietin vain vierastaako "perinteistä kiinnipitävät" vanhemmat sukulaisemme tätä tilannetta, kun on kahvittelut mutta kukaan (pappi) ei puhuisi. Mutta toisaalta en itse edes välitä puhujista.

Toisaalta, kun juhlilla ei ole niin suurta merkitys meille, voisihan nuo jättää väliinkin. Kutsua erikseen kahvittelemaan ja vauvaa katsomaan.
 
JONSERED Karhunkantaja
Voihan juhlan "naamioida" tervetulojuhlaksi, jonka yhteydessä kerrotaan lapsen nimi, jos sitä ei jo ole kaikille tiedotettu. antaa ehkä enemmän vapautta ajatukselle siitä, millainen juhlan "pitäisi" olla.
 
Non compos mentis
Esikoisella oli juhlat sillai kohtuulliseen viralliseen tapaan, koska oli suvun eka lapsenlapsikin yms. Kuopuksen kunniaksi pidettiin impromptu kakkukahveet mökillä.
 
Meillä näin
Eli aika perinteiseltä kuulostaa kuitenkin suurimman osaan nimenantajaiset. Jotenkin mietin vain vierastaako "perinteistä kiinnipitävät" vanhemmat sukulaisemme tätä tilannetta, kun on kahvittelut mutta kukaan (pappi) ei puhuisi. Mutta toisaalta en itse edes välitä puhujista.

Toisaalta, kun juhlilla ei ole niin suurta merkitys meille, voisihan nuo jättää väliinkin. Kutsua erikseen kahvittelemaan ja vauvaa katsomaan.
Ilmoita perinteisiä juhlia odotaville sukulaisille jo etukäteen, että teillä ei ole tiedossa mitään virallisia seremonioita, vaan kyseessä on "vain" kahvittelutilaisuus, jossa vauvan nimi kerrotaan.
Jos joku tilannetta siitä huolimatta vierastaa, se ei ole teidän murheenne :)
 

Yhteistyössä