Km:n jälkeen kuumeilevat vol.2

Voi MyAngel :hug: :hug: Itku tuli kun luin kirjoitustasi. Pitäkää miehenne kanssa toisistanne hyvää huolta, tuette toinen toistanne. Itselleni tosi vaikeassa elämäntilanteessa auttoi jutteleminen ammatti-ihmisen kanssa, kaikille se ei tietty sovi. Ja olen pahoillani todella epäammattimaisesta TK:n hoitohenkilökunnan käytöksestä. Käsittämätöntä! Koita kultapieni jaksaa tallustaa eteenpäin. :heart: :hug:

 

Voi ei MyAngel!!! :hug: :'( :'( En osaa mitään sanoa, mikä oikeasti lohduttaisi.. Mä olen niin pahoillani. Koita jotenkin kestää. Pakko se on teillekin joskus onnen tulla! :hug:

Ja Tapsulle myös pahoittelut :hug:

Sekä muille mieli mustana oleville, synkkää on näin ennen joulua.. :hug:

Ei nyt jaksa muuta, meni ihan voimat näistä tuskaisista uutisista.

 

Toivottavasti alla olevasta runosta on jotain lohtua teille kaikille, joihin sattuu niin paljon ja tuntuu ettei jaksa näiden koettelemusten keskellä. Itseäni se on ainakin lohduttanut.

MyAngel, :hug: :hug: :hug: Koita pieni jotenkin jaksaa!

Antaa kyynelten virrata,
antaa itkun tulla.

Antaa sydäntä pakottaa,
antaa ajatusten sattua.

Kun suru on kohdannut
lamaannuttanut, mykistänyt

kyynelet pesevät,
itku hoitaa.

Sydän aina tuntee
ja ajatukset tekevät surutyötä.

Surutyö on hyvästijättöä,
ja luopumista.

Luopumista siitä mitä
emme koskaan omistaneetkaan,

vaan saimme pitää
määräajan lahjana.

-Marleena Ansio-

Jaksamista teille kaikille kanssasiskot,
Kurreliini

 

... aloittaa taas uuden yrityksen.

Lääkäri soitti ja kertoi ilouutiset. Minulla ei histologisissa tutkimuksissa todettu Molaa, eli kaikki on loistavasti! Eli kaavinnasta on nyt kaksi viikkoa ja kaikki näyttää ihan hyvältä. Hormonitasot ovat vielä korkeat (kaksi päivää sitten 1200), joten tärppi ei ole mahdollinen ainakaan pariin viikkoon vielä. Mutta aloitellaan jo tuota "treenausta". Lääkärikin antoi siunauksensa asialle, kunhan nyt ekat kuukautiset tulevat. Mutta mepä otetaan varaslähtö... Hyi meitä!

Mites tuo yk lasketaan tässä tapauksessa? Eka plussa saatiin yk 2:lla, ja nyt alkaa uusi yritys. Aloitetaanko ykkösestä vai kolmosesta? :|

 

MyAngel Voi sinua pientä! :hug: Kuinka elämä voikin olla niin epäoikeudenmukaista ja kuinka toisten täytyy kestää niin paljon. :'(

Mun tuli niin paha olo luettuani sun tekstit. Koittakaa vaan jaksaa miehesi kanssa hetki ja päivä kerrallaan. Toivottavasti sun mies pitää sua hellässä mutta tiukassa sylissä, jotta tiedät, että susta välitetään ja että teillä on toisenne. Kyllä tällaiset kokemukset jättävät haavoja sydämeen, mutta ne paranevat ajan kanssa. Itsekin jo koen, että pieni pala sydämestäni murtui, kun meille ei annettu odotettua esikoista vieläkään. Ymmärrän, että sinusta tuntuu varmaan, että koko sisimpäsi on ihan riekaleina, eikä elämässä ole enää mitään iloittavaa. :hug:

:heart: Auttaisin vaan, jos pystyisin! Vaikka emme edes kunnolla tunne, olet ajatuksissani ja pyydän kovasti, että teidän ei tarvitsisi enää kokea mitään kamalaa, vaan teidänkin elämässänne olisi vielä suurta onnea ja saisitte sen oman pikkuisen. :hug:

Meitä on niin kauhean monta, jolla mieli mustana ja joulusta tulee tosiaan raskas. Onneksi meidän perheessä tai sisaruksillamme ei kenelläkään lapsia, joten ei tarvitse jouluna katsella ja surra, että miksei meillä! Kauhea ajatella näin, mutta niin se vaan tekee kipeää ja on hiukka kateellinen muille.

Eilen oltiin miehen ystävän lapsen 1-vuotissynttäreillä ja eikös siellä ollut kaksi naista mahat pystyssä. Kyllä ärsytti.

 

tässä on meidän kaikkien menetykselle runo... Toivottavasti se lohduttaa teitä kaikkia ja löydätte siitä saman toivon :heart:

Rakas Taivaan Isä.
Miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surun tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa enkä tule,
vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.
Voitko,Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa ois?
Kerro heille,Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä, miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.
Vielä joskus saan siemenenä äidin vatsassa kasvaa ja
isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.
Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?

 

itku silmässä myangelin ja kaikkien muitten puolesta joilla paha mieli :'(

myangel olen niin pahoillani puolestanne :hug: :hug: :hug: miten voidaan toisia koetella noin, kovasti voimia toivon teille että jaksaisitte miehesi kanssa tämän suruajan :hug:
ja me kaikki ollaan täällä kun haluat oloasi purkaa :hug:

tapsulle myös suuret pahoittelut surussanne :hug: :hug:

orchid :hug: ja tavataan kun palaat

 

Hei pitkästä aikaa!

Pahoittelut kaikille menetyksen kokeneille. Niin kuin huomaatte, meitä on täällä paljon, joten olkapäitä riittää :hug:

Oma kiertoni on ollut aika sekaisin; tässä uusi korjattu rivi, jos joku reipas viitsii päivittää

Siilura......................KM 10/07.............................KP 22/40(?)

Pidetään huolta itsestämme :xmas:

 

Kaa, mä lasken yk:t taas ihan ykkösestä KM:n jälkeen. Ei oo reilua muuten

 

Mä en yk:ta ole koskaan laskenutkaan kun kierto on välilllä lyhyttä ja välillä pitkää.. mutta sen sijaan omalla kohdallani on aina ollut kuukausissa mitattuna aika miten pitkään ollaan kääröstä tosissamme haaveilleet.. Itsellä km helmikuussa.. mutta kukin varmaan tyylillään?

pahoittelut menetyksistä kaikille uusille :hug:

Ja miikkis sait kyllä kyyneleet silmiin vaikka töiden takia yritin pysyä tiukkana..

 

Enkeleilleni...

Niin hiljaa kuin hiutale pieni lennätte taivaalla leijaillen.
Niin kaunis, hauras ja hento enkelini pikkuinen.

Kun taivaan tähdet tuikkii, luokseni lentää saat,
ja jokaisen illan myötä me unessa tavataan.

Kiitos ajasta siitä, jotka yhdessä kuljettiin.
Kiitos ilonsäteistä niistä, joita hetkeksi annettiin.

Sydämessäin kuljette aina, rakkauteni koskaan kuole ei,
vaikka tuska aikanaan laantuu, teitä unhoita, unhoita en.


Rakkaudella: Äitisi...

Ei tullut äitiä, ei tullut isää, vain itkua, kipua, surua lisää.
Pilven reunalla teitä jo liikaa on, äidin ja isän kaipaus on loputon.
En voi muuta kuin rukoilla vaan, että joskus lapseni mä pitää saan...


Rakas Taivaan Isä, pidä pienokaisiamme hellästi hoivaten,
heistä huolta pidä kädelläs kantaen.
Anna heille enkelit omat, niin suloisia ja somia, kuin ovat
he itsekin.

Pumpulin pehmoisiin suukkoihin hukuta,
iltaisin meidän puolestamme nukuta.
Kerrothan heille rakkaudestamme,
ikävästämme, ikuisesta kaipuustamme.

Tulee joskus kohtaamisen päivä...

Annathan voimia myös meille,
ja kaikille menetyksen kokeneille.
Kanna heitä voimallas mahtavalla,
pidä huolta siellä taivahalla.

Näytä rakkaille lapsillemme,
kuinka suuresti rakastamme...


Anna ilo suunnaton niille joiden syli tyhjä on.
Jokaiselle ohjaa lapsi oikea, sinulla on monta vielä tallessa.
Sinä tiedät, kuka kaipaa kotia.
Vanhemmat ja lapset yhteen johdata.


Niin paljon särkyneitä täällä on meitä.
Niin paljon särkyneitä maassa viimeisten varjojen.
Niin monen valtaa kaipuu, niin moni taipuu.
Niin monen valtaa kaipuu luokse valon ja vapauden.

Anna kyyneleiden tulla niin kuin vedet virroissaan.
Paina pääsi syliin suureen, siellä haavat hoidetaan.
Anna kyyneleiden tulla, itke vain jos itkettää.
Kanna kaikki ristin juureen, sinne kyyneleemme jää.

Vieläkö taivas kuulee? Maan päällä tuulee...
Vieläkö taivas kuulee, kuinka sataa ja salamoi?

Niin monta tyhjää kättä jää täyttymättä,
niin monta tyhjää kättä kohti taivasta haparoi.

Anna kyyneleiden tulla niin kuin vedet virroissaan.
Paina pääsi syliin suureen, siellä haavat hoidetaan.
Anna kyyneleiden tulla, itke vain jos itkettää.
Kanna kaikki ristin juureen, sinne kyyneleemme jää.



Äiti, minun täytyy jatkaa, joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa...
Siellä missä toisiansa aallot vievät tansseihin,
siellä veden loiskinnassa, siellä olen minäkin.

Siellä missä korkealla, siintää pilvi sulavin,
siellä sinipilven alla, siellä olen minäkin.

Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli, siellä olen minäkin.

Älä äiti pelkää, tulen kyllä, tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä, siinä olen minäkin...

 

Voimia :hug: MyAngel!

Epskeps Onnea hyvistä uutisista!

Kaa Tärppionnea!

(.) Polilla käyty, hematooma suunnilleen samaa kokoa kuin viimeksikin. Päädyttiin kuitenkin seuraamaan edelleen tilannetta, kun hormoni on laskenut niin hyvin. Kävin verikokeissa samalla, huomenna soittelen tuloksia sitten. Ens maanantaina käyn myös täällä tk:ssa labrassa, hcg:tä seurataan vielä. Seuraavan kerran olis käynti sitten uudenvuoden aattona. Mä en oo kysellyt mitään raskautumisesta, mutta ainakin toistaiseksihan se on mahdotonta tuon vuodon takiakin. Toki jos hormoni on kohta nollilla, niin pitäis ovulaationkin tulla, mutta vuoto estää kuitenkin kaikki petipuuhat. Ehkäpä ensi kerralla sitten vois jo tuostakin asiasta kysellä, kun/jos vuoto olisi loppunut ja hematoomakin ainakin jonkin verran pienentynyt.

 

hei ystäväiset

kyyneleet virraten taas luin tekstejä.

MyAngelille suuren suuri :hug: Onneksi teillä on miehesi kanssa toisenne. Yrittäkää jaksaa molemmat. :hug:
Ja Tapsulle myös edelleen jaksuja lähettelen. :hug: Miten jaksat? Olet mielessä.

Orchid: Ei unohdeta. :hug: Voimia loppu vuoteen, muuttoon ja ihan joka asiaan mihin vaan tarttet. Palailet sitten kun siltä tuntuu. Rauhaisaa joulunodotusta ja toivon rikasta uutta vuotta! :hug:

Epsu: Voi tekin jo kohta pääsette taas toivomaan. :hug: Hienoa että kaikki oli tähän astisissa tuloksissa ok.

nyt en enempää muista mitä piti kommentoida.

Mulla jäi näköjään km:sta pysyvät kivut :headwall: kohtua repii ja vihloo. särkylääkkeellä eteenpäin.

Mites Julietta???

väsymys on kova mutta onneksi poika hyvän tuulinen ja touhukas. Ulos ei taideta enää nokkaamme näyttää kun vettä heittelee vähän väliä. Pitää jotain kivaa sisällä keksiä.
Ehkäpä laitetaan :xmas: :ja seinille
Vaikka olo ei ole yhtään jouluinen kun ulkona märkää, pimeetä ja kolkkoa. Mut toivottavasti saatais lunta. sekin jo vähän piristää.

 

Onpa täällä kurjia uutisia ihmisillä. Pitäisi olla sellanen sääntö, että yksi KM tms. riittää yhdelle ihmiselle...
Noita runoja lukiessa tuli vaan mieleen, että kyllä siitä vauvasta varmasti on vielä 1000 x onnelisempi, kun sen saa syliinsä esim. KM:n, kohtukuoleman tms. jälkeen.
Voimia ja tulevan joulun rauhaa kaikille pienen menettäneille, yritetään jaksaa.
Multa on kysytty, että miten olen jaksanut (kaksi tuulimunaa n. puolen vuoden sisällä)? Huonosti, välillä--- tietysti. Mutta pakkohan sitä on jaksaa, mitä muutakaan voi. Jaksaa täytyy tuon meidän "pienen miehen" vuoksi. Ei auta äireen seota...

(.) Mulla siis edellisestä Tuulimunasta aikaa nyt sellainen reilu 2 kk. Ensin tehtiin lääkkeellinen keskeytys ja sitten jälkitarkastuksessa n. 1kk takaperin ultralla huomattiin "tavaraa" kohdussa, ja siis tehtiin vielä kaavinta. Nyt sitten siis odottelen ekoja menkkoja. Avoimin mielin ollaan oltu, eikä olla ehkäsyä käytetty...

 

voitteko kertoa onko nyt sit mulla km alkanut?
jaksatteko auttaa?

eka vaaleanpunaista vuotoa ihan vähän aamupäivällä
nyt ihan tumman punaista paksua verta...
alaselkää jomottaa.
ihan alussa olin rv 4+6...

ja mitä pitää tehdä?
vissiin lääkäri sen varmistaa...ja että kaikki tulee ns pois.

voi että.
kiitos jos joku jaksais selventää vaikka varmaan on muutenkin rankkaa näitä asioita käydä läpi...

 

Mulla oli vaikka mitä sanottavaa, mutta nyt itkettää vaan :'( MyAngelille...pitäkää huolta toisistanne ja tukekaa toisianne...ei sitä pieni ihmismieli voi ymmärtää, miten joillekin tuota taakkaa annetaan noin paljon kannettavaksi :hug:

Nuo runot olivat niin tunteita herättäviä :'(

Epsulle kuitenkin onnittelut hyvistä uutisista =)

Ja Orchid...tulehan taas tänne meitä katsomaan...sitten kun pääset :wave: Voimia muuttoon ja muutenkin :hug:

 

Pamu k Jos alkaa tulla hyytymiä vuodon seassa, se usein on km:n merkki. Keskenmenoon liittyy myös kipu eli onko sulla kipuja? Kannattaa soittaa heti huomenna vaikka neuvolaan, jos sitä kautta pääsisit ultraan. On hyvä, että tieto keskenmenosta jää 'arkistoihin' vaikka ei tarvitsisi tehdä mitään toimenpiteitä. Mutta mahdollista on, että kyseessä on ihan vaaraton vuoto. Kovasti voimia ja toivotaan parasta :hug:

 

MyAngel :hug: olen niin pahoillani kaikesta vääryydestä, mitä joudut kokemaan. Voimia kovasti jaksaa eteenpäin.. :heart:

Epsu: menin ja sekoilin taas kiertopäiviäni, huomenna tiistaina ois kp 17.. kiitos jos jaksat muuttaa. :flower:

Tänään sain ultrassa huomata, että kaikki on mahdollista, nimittäin luomuovis tulossa.. uskomatonta. Keskusteltiin jo ensimmäisestä inseminaatiosta ja mahdollisista tulevista koeputkihedelmöityksistä.. eihän ne kivoja asioita ole, mutta sillti tuntuu, että etenemme, vaikkakin hitaasti. Muutamia kuukausia katsellaan vielä ilman noita apuja.

Kaikille :hug: ketkä on sen tarpeessa..

 

meitillä kaikilla on nyt mieli niin maassa... tää pimeyskin herkistää kyllä mielen, kieltämättä. mutta, mutta. mää annan meille kaikille nyt tehtävän. tästä lähtien joka päivä jokaisen meistä täytyy löytää omasta päivästään joku hyvä asia, oli se sitten miten pieni tahansa. teillä, joilla on jo lapsi tai useampi, se lienee helppo löytää se päivän hyvä asia, mutta yrittäkääs keksiä beibinne lisäksi vielä joku muu juttu. eikä sitä hyvää juttua tänne tarvii tulla siis huutelemaan, vaan miettikää se asia itsellenne ajatelkaa erikseen, että tämän päivän hyvä asia oli se ja se. siis vaikka olis muuten miten itkupotkuraivari-päivä. muinoin, kun olin todella low, se päivän hyvä juttu oli ihan vain vaikka se, että jaksoin kastella kukat. tai että joku leipä maistui hyvältä, vaikka ennen en ollut edes huomannut miltä se maistui. en minä mistään mitään tiedä, mutta itteni sain kerran maasta ylös tolla keinolla. tekniikka perustuu siihen, että ensin toi miettiminen ärsyttää (eli jotain edes tapahtuu tunnetasolla muutakin kuin surua), sitten se alkaa lohduttaa, ja yhtenä kauniina päivänä koko homma alkaa vaan naurattaa. ja sitten niitä hyviä juttuja ei tarviikaan enää listata erikseen

joku voi miettii, että helppo mun on olla nyt kepeänä, kun oon kierron loppupäässä ja huomenna testaan, mutta mun mielestä täällä homma menee just näin: kun toinen on ihan maassa, toisella on voimaa vähän tsempata siitä se meidän palstan voima lähtee! tämän saman voiman ku sais meidän työpaikalle...

no, oma napa-jutut: tissit ne vaan kipunoi , lämpö on kohollaan ja, öö, mitäs muuta, juu, ei näy menkkoja. mutta kuten sanottu, viime kierrossa oli samoja "oireita" ja ne olikin tyhmiä menkkaetiäisiä.

missä on julietta???

ottakaa halaus :hug: ja voikaa niin hyvin kuin mahdollista!

 

irtosora Täällä ollaan peukut pystyssä plussalle! Mua ainakin plussauutiset aina piristää, nyt taas niitä tarvittaisiin, kun tullut noita huonoja uutisia liikaa :/ Mutta plussatuulia puhaltelen sinnepäin =)

Juliettaa kyselen minäkin, huhuu :wave:

 

MÄ OON TÄÄLLÄ!!!! Kiva kun joku kaipailee!! B)

Te vissiin sitä plussaa kaipaatte??? No, ette saa! Kp:t hipoo taas vaikka mitä ja täti ei vaan tuu ja testi on nega... Eli tässä nyt sitten mietin että varaanko jo ajan gynelle vai venailenko vielä, jos täti tulis? Vaik oishan sen jo pitäny tulla ku tikutin ovisplussaa kp:t 11-14..... Nii, että turha kai tässä mitn on mitään plussia vähään aikaan haaveilla, kun ei tää kroppa näytä toimivan ollenkaan enää.............. plaah................

Ja voimia vielä uudestaan kaikille menetyksen kokeneille! :hug: :hug: :hug: :hug:

 

Voi miten itkettävän kauniita runoja...niin surullista lukea noita..
Ja Pamu, toi kuulosti ihan samalta kuin mulla vähän yli kk sitten. Viides vko tais mullakin olla ja selkää jomotti viikon ennen vuodon alkua. Ensin alkoi ihan vähän tiputteleen ja sit ihan kun normit kuukautiset, mut en huomannut mitään isompia hyytymiä. Luulen et oli siis ns. kemiallinen raskaus. En haluis masentaa, mut noin mulla.. ja en käyny missään näytilla kun ei muuta kun selkä kipee ja vuoto kesti vaan viikon.
Nyt oon taas ehkä raskaana heti ton vuodon jälkeen, mut varmaan menee tääkin kesken. Selkä ja pää vähän kipee ja viikkoja ois vast 5+0.
Toivon parasta sulle Pamu!

 

Pamu k Jos alkaa tulla hyytymiä vuodon seassa, se usein on km:n merkki. Keskenmenoon liittyy myös kipu eli onko sulla kipuja? Kannattaa soittaa heti huomenna vaikka neuvolaan, jos sitä kautta pääsisit ultraan. On hyvä, että tieto keskenmenosta jää 'arkistoihin' vaikka ei tarvitsisi tehdä mitään toimenpiteitä. Mutta mahdollista on, että kyseessä on ihan vaaraton vuoto. Kovasti voimia ja toivotaan parasta :hug:

kiitos berry vastauksesta,
ei oo hyytymiä, vielä...
selkä, alaselkä on tosi kipee, ihan ku menkkojen aikaan...

 

Ja Pamu, toi kuulosti ihan samalta kuin mulla vähän yli kk sitten. Viides vko tais mullakin olla ja selkää jomotti viikon ennen vuodon alkua. Ensin alkoi ihan vähän tiputteleen ja sit ihan kun normit kuukautiset, mut en huomannut mitään isompia hyytymiä. Luulen et oli siis ns. kemiallinen raskaus. En haluis masentaa, mut noin mulla.. ja en käyny missään näytilla kun ei muuta kun selkä kipee ja vuoto kesti vaan viikon.
Nyt oon taas ehkä raskaana heti ton vuodon jälkeen, mut varmaan menee tääkin kesken. Selkä ja pää vähän kipee ja viikkoja ois vast 5+0.
Toivon parasta sulle Pamu!

kiitos Milba!
ei kait tässä auta muu kuin pelätä pahinta ja silti toivoa parasta.
toivoahan ei se koskaan menettää...
Sinulle toivon myös kaikkea hyvää.

 

iltoja vielä..

ensinnäkin Pamu K:lle täältä :hug: Toivottavasti ei olis mitään vakavaa. voimia!

Sitten Irtosoralle :hug: siitä hyvöstä kun jaksat olla noin positiivinen Näinhän se on että vuorotellen täällä vedetään toinen toista suosta.
Plussaa sulle kovasti toivon.. ne uutiset piristää aina.. ja tavallaan antaa itsellekkin toivoa tulevasta.

Että juuri näin ihanaiset.. eiköhän oteta Irtiksen neuvosta vaari Itse olen muuten myös joinakin epätoivoisina hetkinä ajatellut positiivisesti edes ihan arjen normi asioista. mutta aina sitä ei vaan muista.
Voimia kaikille! :hug:

Ja nyt jos pienen (ihteäni huvittavan) asian tähän kerron.. oltiin minun porukoilla viettämässä pojan synttäreitä.. illasta poika sitten juoksenteli nakuna tonttuhattu päässä.. yht äkkiä alkaa kiljumaan riemuissaan että joulu on tulossa joulu on tulossa isi on apina.. koko litania yhteen pötköön ja nopeesti.. en tienny ite itkeekkö vai naurakko.. ukille ainakin nauru maistu
tieten ottanut vähän vaikutteita kun joskus pikku ukolle leikillään sanotaan että mikäs pikku apina se kiipeilee...mutta en edelleenkään tajua miten joulun tulo ja tuo apina juttu liittyy toisiinsa

Eli tästä voi päätellä että meillä pätkä oottaa joulua kun kuuta nousevaa. Ite odotan että pääsen aattona ruokapöytään

ainiin ja Emppu: Teilläkinhän on siellä ihan hyviä uutisia =)