Koiran omistajille kysymys

Meillä on muutamia kertoja yks isompi tyttö käyny kysymässä, et saako hän ulkoiluttaa noita meidän koiria.

En oo vielä antanu, mut sovin hänen kanssaan et mennään ensin yhdessä jolloin näen mitä tuleman pitää. En kyl siltikään tiä tulenko antamaan hänen ulkoiluttaa kumpaakaan.
Tosin ite oon kyl lapsena ulkoiluttanu naapureiden koiria.

Onko siis teiltä käyty kysymässä tällasta ja miten suhtautuisitte jos tultais kysymään?

 

Itse en antanut kun edellisessa paikassa missä asuttiin niin pari kertaa sellaiset ehkä 3 luokkalaiset tytöt kävi kysymässä. Muuten ei ole kyllä meidän koiraa lenkille kyselty kun on kuulema niin julman näköinen

 

Jos itse olet ekan kerran mukana seuraamassa tapahtumia ja hyväksi toteat, ei estettä luvalle ole. Joskus on tullut pettymys, tyttö huutanut tai kiskonut koiraa, mutta nekin on kyllä joku kertonut meille ja tietenkin ulkoilutus loppui siihen. Tuo yhdessä vieminen aluksi on hyvä!

 

On käynyt pienet ja isot kyselemässä silloin kun asuttiin kaupungissa. En koskaan antanut ulkoiluttaa. Siinä on hirmuinen vastuu jos jotain sattuu ja kun isoista koirista kyse.

 

Muistan, että itse käytiin lapsena lenkittämässä toisten koiria. Siis joskus 9-12 vuotiaina. Nyt kun miettii, niin en kyllä omia koiria antaisis en ikäisille lapsille, jos ei olisi tuttuja, mistäs sitä tietää tuoko ne niitä edes takasin.

 

Meillä sai nuori 12v tyttö kävelyttää meidän sakua. Otti monesti vanhempansakin vielä mukaansa, kun hieman epäili omia kykyjään.

 

Jos itse olet ekan kerran mukana seuraamassa tapahtumia ja hyväksi toteat, ei estettä luvalle ole. Joskus on tullut pettymys, tyttö huutanut tai kiskonut koiraa, mutta nekin on kyllä joku kertonut meille ja tietenkin ulkoilutus loppui siihen. Tuo yhdessä vieminen aluksi on hyvä!

En mä edes uskaltais antaa tota vanhempaa vieraalle suoraan, tai tietysti asiantuntevalle aikuiselle mut en edes nuorelle, koska sillä on mieletön voima jos se päättää lähteä johonki.

 

Ei oo kysyny enkä antaisikaan. Pieni kun olin niin käytin meidän koiraa kyselemässä ja tais äiti antaakin luvan. Mutta nykyään näkee niin paljon lapsia ulkoiluttamassa koiria, joille ne sit huutaa ja riuhtoo niitä ja lyö...voi koira raukkoja..

 

en antaisi, vaikka meidän koira luotettava, siltikään en niin paljon luottais, mutta ihan aikuiselle voisin antaa

 

Työkaveri, siis aikuinen, kysyi just yhtenä päivänä =) Tuntui jotenkin hassulta ajatukselta, mutta olisi siitä suuri apukin, koska itse olen jo niin raskaana etten jaksa pitkiä lenkkejä. Jäi toistaiseksi puheasteelle se juttu.

Kriiteerinä pitäisin meidän kohdalla fyysistä voimaa. Sullakin vahvoja koiria, joten olis tärkeetä, että tytössä on poweria..

Itse olin kenneltyttönä 12-vuotiaasta alkaen ja ulkoilutin neljää nöffiä yhtä aikaa ja välillä tais olla pari bernhardilaista toisessa kädessä. Hyvin meni, kun maalla asutaan. Aina katsoin jo kaukaa ettei tule toisia koiria vastaan.

 

Ei oo kysyny enkä antaisikaan. Pieni kun olin niin käytin meidän koiraa kyselemässä ja tais äiti antaakin luvan. Mutta nykyään näkee niin paljon lapsia ulkoiluttamassa koiria, joille ne sit huutaa ja riuhtoo niitä ja lyö...voi koira raukkoja..

Onneks oma lapseni osaa ulkoiluttaa koiria asianmukaisesti

 

Meillä iso koira, nuori ja kovin riistaintoinen. Jos jänöjussi (joita meidän omakotialueella on runsaasti) sattuu tienpenkalla pomppimaan on koululaisen kokoinenkin kokematon lähinnä matkustajana siinä hihnan päässä.

Kuulinpa sellaisenkin jutun, että naapuruston flättiä oli ollut kaksi ala-aste ikäistä koululaista ulkoiluttamassa ja tyhmyyksissään oli toinen heittänyt kepin kun toisella oli hihna kiedottuna ranteen ympärille. Keppihullu koira singahti perään ja tyttö perässä. Lopputuloksena murtunut leukaluu ja ranne. Ei kauheen kiva oikeastaan millekään osapuolelle.

Jotenkin tuntuu että sylikoira kokoista voisi ehkä harkita ulkoilutettavaksi - siinäkin tapauksessa että koiran erityiset luonteen piirteet on kerrottu ulkoiluttajille (esim. suhtautuminen toisiin koiriin jne.)

Siispä yhteenvetona meidän koira ei lähde ilman isäntää tai minua minkäänkokoisten lasten kanssa ulos.

 

En antais meidän koiraa viedä ulos, vaikka meidän talossa ainakin yhtä koiraa viedään ulos naapurin lasten toimesta. Tuskin lasken pentua sit omienkaan lasten kanssa pihalle, kun vastuuhan on minulla jos jotain vahinkoa käy tai koira päässyt lapselta irti

 

Työkaveri, siis aikuinen, kysyi just yhtenä päivänä =) Tuntui jotenkin hassulta ajatukselta, mutta olisi siitä suuri apukin, koska itse olen jo niin raskaana etten jaksa pitkiä lenkkejä. Jäi toistaiseksi puheasteelle se juttu.

Kriiteerinä pitäisin meidän kohdalla fyysistä voimaa. Sullakin vahvoja koiria, joten olis tärkeetä, että tytössä on poweria..

Ennen näitä koiria mä välillä lainasin yhden tutun koiraa et pääsin lenkille joo ja sit pitää osata lukee just näitä yksilöitä varsinki tota vanhempaa, ku pelkää fyysinenkään voima ei välttämättä riitä, jos ehtii ottaa sen spurtin pitkällä hihnalla. Sit se on menoa vaan.

 

Meillä iso koira, nuori ja kovin riistaintoinen. Jos jänöjussi (joita meidän omakotialueella on runsaasti) sattuu tienpenkalla pomppimaan on koululaisen kokoinenkin kokematon lähinnä matkustajana siinä hihnan päässä.

Kuulinpa sellaisenkin jutun, että naapuruston flättiä oli ollut kaksi ala-aste ikäistä koululaista ulkoiluttamassa ja tyhmyyksissään oli toinen heittänyt kepin kun toisella oli hihna kiedottuna ranteen ympärille. Keppihullu koira singahti perään ja tyttö perässä. Lopputuloksena murtunut leukaluu ja ranne. Ei kauheen kiva oikeastaan millekään osapuolelle.

Jotenkin tuntuu että sylikoira kokoista voisi ehkä harkita ulkoilutettavaksi - siinäkin tapauksessa että koiran erityiset luonteen piirteet on kerrottu ulkoiluttajille (esim. suhtautuminen toisiin koiriin jne.)

Siispä yhteenvetona meidän koira ei lähde ilman isäntää tai minua minkäänkokoisten lasten kanssa ulos.

Vieraalle ala-asteikäselle en meiltä koiraa antais lainkaan, nehän menis lentäen noiden perässä

 

Mistähän muuten johtuu, kun nykyään monet lapset, huutaa ja riuhtoo koiria ja lyö, pahimmillaan päähän?
Mä voisin kyllä sanoa noille lapsille, mutta mä nään niitä aina välillä kun autolla kulkee, niin ei pääse niin vaan pysähtymään.
Eikö vanhemmat opeta lapsia vai eikö vanhemmat vaan välitä?

 

Mistähän muuten johtuu, kun nykyään monet lapset, huutaa ja riuhtoo koiria ja lyö, pahimmillaan päähän?
Mä voisin kyllä sanoa noille lapsille, mutta mä nään niitä aina välillä kun autolla kulkee, niin ei pääse niin vaan pysähtymään.
Eikö vanhemmat opeta lapsia vai eikö vanhemmat vaan välitä?

Vai käyttäytyvätkö lapset samoin kuin vanhempansakin.

 

meillä kävi yksi tyttö ulkoilluttamas meidän koiraa mut monesti piti kyl sanoa että koira pysyy kiinni ja sille ei anneta ylimääräisiä herkkuja esim.karkkia

 

Varmaan riippuu paljon minkälaisesta koirasta kysymys. Isoja, vahvoja j vartioivia koirian en mielelläni antaisi kenellekään.

Tuosta entisestä koirasta (sheltti) kävi muutamat naapuruston tytöt joskus kysymässä saisivatko käyttää lenkillä, mutta en silloin antanut. Lähinnä siksi etten halunnut noita 10v ja vähän yli tyttöjä jatkuvasti pörräämään oven taakse. :ashamed: Pystyin ja halusin kuitenkin itse lenkittää koiraa sen mikä oli tarvis, tiukanpaikan tullen pappani tai naapurini auttoi.

Jos nyt ajattelisi tilannetta että pienten lasten äitinä tällaisen tarjouksen olisin saanut niin olisin kyllä voinut antaakin sheltin välillä mukaansa. Tuota nykyistä ei kukaan ole vielä kysynytkään lenkitettäväksi, saa nähdä mitkä on fiilikset sitten jos joku näin tekee. =)

Siskolla ja miehellään on 5 koiraa; 3 colliea, vanha sekarotuinen ja dobberi. Niillä käy muutama 11-14v tyttö välillä ulkoiluttamassa noita aikuisia collieita ja ihan kivasti se menee. Koirat kuitenkin rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä ja tytöt asiallisia naapurin tyttöjä. Dobberia eivät missään tapauksessa antaisi vieraan ulkoilutettavaksi eikä tuosta sekarotuisesta vanhuksesta olisi ulkoiluttajille mitään iloa. Collien pennun kanssa nyt katsovat missä vaiheessa antavat sitä mukaan.

 

En anna lasten lenkittää meidän koiraa, vaikka onkin tottelevainen. Meidän omat lapset voivat sitten joskus tulevaisuudessa lenkittää. Labradori on niin vahva koira ja kun sattuu sille päälle niin siinä on pitelemistä. Minusta lasten ei tarvitse lenkittää edes pieniä koiria. Ärsyttää kun näkee pieniä lapsia ulkoiluttamassa näitä pikku räksyttäjiä ja sitten eivät saa pidettyä niitä ja ne on meidän jaloissa sitten ja paras tapaus oli, että oli kiinni meidän koirassa |O Minä nappaan kyllä ihan surutta niskasta ja palautan koiran lapselle, mutta minusta edes pienet koirat eivät kuulu lasten käsiin.

 

Varmaan riippuu paljon minkälaisesta koirasta kysymys. Isoja, vahvoja j vartioivia koirian en mielelläni antaisi kenellekään.

Tuosta entisestä koirasta (sheltti) kävi muutamat naapuruston tytöt joskus kysymässä saisivatko käyttää lenkillä, mutta en silloin antanut. Lähinnä siksi etten halunnut noita 10v ja vähän yli tyttöjä jatkuvasti pörräämään oven taakse. :ashamed: Pystyin ja halusin kuitenkin itse lenkittää koiraa sen mikä oli tarvis, tiukanpaikan tullen pappani tai naapurini auttoi.

Jos nyt ajattelisi tilannetta että pienten lasten äitinä tällaisen tarjouksen olisin saanut niin olisin kyllä voinut antaakin sheltin välillä mukaansa. Tuota nykyistä ei kukaan ole vielä kysynytkään lenkitettäväksi, saa nähdä mitkä on fiilikset sitten jos joku näin tekee. =)

Siskolla ja miehellään on 5 koiraa; 3 colliea, vanha sekarotuinen ja dobberi. Niillä käy muutama 11-14v tyttö välillä ulkoiluttamassa noita aikuisia collieita ja ihan kivasti se menee. Koirat kuitenkin rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä ja tytöt asiallisia naapurin tyttöjä. Dobberia eivät missään tapauksessa antaisi vieraan ulkoilutettavaksi eikä tuosta sekarotuisesta vanhuksesta olisi ulkoiluttajille mitään iloa. Collien pennun kanssa nyt katsovat missä vaiheessa antavat sitä mukaan.

Mun muutamia Dobbereita ulkoilutti aikoinaan kaks 13 vuotiasta tyttöä ja toinen tuli sit näyttelyihinki mukaan ja nykyään hän toimii palkattuna handlerina useille roduille

 

En anna lasten lenkittää meidän koiraa, vaikka onkin tottelevainen. Meidän omat lapset voivat sitten joskus tulevaisuudessa lenkittää. Labradori on niin vahva koira ja kun sattuu sille päälle niin siinä on pitelemistä. Minusta lasten ei tarvitse lenkittää edes pieniä koiria. Ärsyttää kun näkee pieniä lapsia ulkoiluttamassa näitä pikku räksyttäjiä ja sitten eivät saa pidettyä niitä ja ne on meidän jaloissa sitten ja paras tapaus oli, että oli kiinni meidän koirassa |O Minä nappaan kyllä ihan surutta niskasta ja palautan koiran lapselle, mutta minusta edes pienet koirat eivät kuulu lasten käsiin.

Sori mut mulle tuli mieleen et mitä sit jos sulle kävis joskus vahinko ja se oma koira pääsis irti ja joku sit palauttais sen sulle siten et nappais sitä niskasta kiinni ja tois sen sulle takas

Mulle itelle on aikuisena joskus käyny vahinko koirani kans et se nykäs tosin vain vähän mut kuitenki hihna irtos ja koira meni kattomaan toista koiraa muina miehinä. Olin todella pahoillani ja näytin sen myös. onneks tää toisen koiran omistajaki oli joskus joutunu tilanteeseen, joten ymmärsikin vielä että se vahinko saattaa tapahtua ihan kenelle vaan.

 

Varmaan riippuu paljon minkälaisesta koirasta kysymys. Isoja, vahvoja j vartioivia koirian en mielelläni antaisi kenellekään.

Tuosta entisestä koirasta (sheltti) kävi muutamat naapuruston tytöt joskus kysymässä saisivatko käyttää lenkillä, mutta en silloin antanut. Lähinnä siksi etten halunnut noita 10v ja vähän yli tyttöjä jatkuvasti pörräämään oven taakse. :ashamed: Pystyin ja halusin kuitenkin itse lenkittää koiraa sen mikä oli tarvis, tiukanpaikan tullen pappani tai naapurini auttoi.

Jos nyt ajattelisi tilannetta että pienten lasten äitinä tällaisen tarjouksen olisin saanut niin olisin kyllä voinut antaakin sheltin välillä mukaansa. Tuota nykyistä ei kukaan ole vielä kysynytkään lenkitettäväksi, saa nähdä mitkä on fiilikset sitten jos joku näin tekee. =)

Siskolla ja miehellään on 5 koiraa; 3 colliea, vanha sekarotuinen ja dobberi. Niillä käy muutama 11-14v tyttö välillä ulkoiluttamassa noita aikuisia collieita ja ihan kivasti se menee. Koirat kuitenkin rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä ja tytöt asiallisia naapurin tyttöjä. Dobberia eivät missään tapauksessa antaisi vieraan ulkoilutettavaksi eikä tuosta sekarotuisesta vanhuksesta olisi ulkoiluttajille mitään iloa. Collien pennun kanssa nyt katsovat missä vaiheessa antavat sitä mukaan.

Mun muutamia Dobbereita ulkoilutti aikoinaan kaks 13 vuotiasta tyttöä ja toinen tuli sit näyttelyihinki mukaan ja nykyään hän toimii palkattuna handlerina useille roduille

=)

En tiedä olisiko noilla eri juttu jos kyseessä olisi "helpompi" tapaus. Tuo uros tuli siskolle (tai mies sen varsinaisesti halusi) 2v pitovaikeuskoirana jonka kanssa on ollut jos jonkinlaista ongelmaa. :/

 

Varmaan riippuu paljon minkälaisesta koirasta kysymys. Isoja, vahvoja j vartioivia koirian en mielelläni antaisi kenellekään.

Tuosta entisestä koirasta (sheltti) kävi muutamat naapuruston tytöt joskus kysymässä saisivatko käyttää lenkillä, mutta en silloin antanut. Lähinnä siksi etten halunnut noita 10v ja vähän yli tyttöjä jatkuvasti pörräämään oven taakse. :ashamed: Pystyin ja halusin kuitenkin itse lenkittää koiraa sen mikä oli tarvis, tiukanpaikan tullen pappani tai naapurini auttoi.

Jos nyt ajattelisi tilannetta että pienten lasten äitinä tällaisen tarjouksen olisin saanut niin olisin kyllä voinut antaakin sheltin välillä mukaansa. Tuota nykyistä ei kukaan ole vielä kysynytkään lenkitettäväksi, saa nähdä mitkä on fiilikset sitten jos joku näin tekee. =)

Siskolla ja miehellään on 5 koiraa; 3 colliea, vanha sekarotuinen ja dobberi. Niillä käy muutama 11-14v tyttö välillä ulkoiluttamassa noita aikuisia collieita ja ihan kivasti se menee. Koirat kuitenkin rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä ja tytöt asiallisia naapurin tyttöjä. Dobberia eivät missään tapauksessa antaisi vieraan ulkoilutettavaksi eikä tuosta sekarotuisesta vanhuksesta olisi ulkoiluttajille mitään iloa. Collien pennun kanssa nyt katsovat missä vaiheessa antavat sitä mukaan.

Mun muutamia Dobbereita ulkoilutti aikoinaan kaks 13 vuotiasta tyttöä ja toinen tuli sit näyttelyihinki mukaan ja nykyään hän toimii palkattuna handlerina useille roduille

=)

En tiedä olisiko noilla eri juttu jos kyseessä olisi "helpompi" tapaus. Tuo uros tuli siskolle (tai mies sen varsinaisesti halusi) 2v pitovaikeuskoirana jonka kanssa on ollut jos jonkinlaista ongelmaa. :/

Korjataan samantien perään että edellinen omistaja on siis ollut varsinainen ongelmatapaus ja sen jälkiä on sitten saanut korjailla pitkään ja hartaasti.

 

Me oltiin itse lapsena varsin hanakoita kävelyttämään naapuruston koiria. Samalla asuinalueella asu 2 kasvattajaa, joilta sai aina koiria ulos vietäviksi. Että sillä varjolla kyllä tiedän, mille pikkutytöistä tuntuu tulla hakee naapurin koiraa lenkille, mut meillä kyllä hoidetaan itse tuo puoli, enkä antais kumpaakaan, en isompaa, enkä pienempää ulkoilutettavaksi ihmiselle, joka ei tunne tarpeeksi hyvin meidän koiria.